mutistinen lapsi päiväkodissa?
Muiden (selektiivisesti)mutististen lasten vanhemmat. Kertokaa kokemuksia miten pk on ottanut lapsenne ongelman. Meillä lto pitää puhumattomuutta vain vallankäyttönä ja tulokset sen mukaiset... t. Yli vuoden pk.ssa olleen puhumattoman lapsen äiti
Kommentit (44)
Mene itseesi. Mutismin ongelma on henkinen ja taustalla on lähes aina jotain traumaa. Aina voi selittää ties millä neuro-syyllä, mutta ei tarvitse kuin muutama lääketieteellinen artikkeli lukea ja siellä sanotaan, että aiheutuu mm. insestistä, muuten ahdistavista kotioloista... Kai käytte terapiassa? Lapselle on saatava apua.
Kun pk.ssa on on oltu sitä mieltä että muuten kaikki on ihan ok. Myös elto oli sitä mieltä että ei huolta lisäksi neuvolapsykologi jota konsultoin piti tilannetta ihan hyvänä. Tämä lto.n mielipide tuli esillä vasta viime viikolla. Valitettavasti.
Ap
Ei omaa kokemusta mut kaverin molemmilla lapsilla mutismia ja lto otti hyvin vakavasti ja neuvottelujen tuloksena psykiatrin interventio. Nyt lapset käy kolmessa terapiassa.
Vaihda hoitopaikkaa. Kyseessä on psyykkinen oireilu, jonka pk:n pitää ottaa vakavasti.
No eihän ole seqlvästikään ollut ok. Mikset ole äitinä reagoinut!?
Voi v****u kolmonen. Että minua ärsyttää ihmiset jotka aukaisevat suunsa asiasta josta eivät tiedä mitään!
Ihan oikeasti kannattaa olla hiljaa jos ei asiata tiedä. Suosittelen luemaan vähän lisää , asiasta tulee onneksi kokoajan lisää tietoa vaikka edelleen siitä ihmiset tosi vähän tietävät.
Ap.ta suosittelen etsimään fb,tä selektiivinen mutismi ryhmä niin saat paljon vertaistukea ja siellä ei ole väliinnkommentoimassa tuollaiset kakkose kaltaiset idiootit!
Meillä3 muuta lasta. Eivät oireile mitenkään. Ovat ihan "normaaleja". Mutismiahan pidetään nykyään ahdistushäiriönä ja toiset ovat alttiimpia(luonne, temperamentti yms.). Koen syyllisyyttä tilanteesta, mutta en tiedä miten se auttaa lasta
Minulla on mutistilapsi. Kysymykseni on ihan aiheellinen. T 2
Siis kolmosen kaltaiset idarit.
t.7
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 11:54"]Meillä3 muuta lasta. Eivät oireile mitenkään. Ovat ihan "normaaleja". Mutismiahan pidetään nykyään ahdistushäiriönä ja toiset ovat alttiimpia(luonne, temperamentti yms.). Koen syyllisyyttä tilanteesta, mutta en tiedä miten se auttaa lasta
[/quote]
Kuten ap itsekin sanoi, niin ahdistuneisuushäiriö syynä. Ap, vaihda pk:ta ja hae lapselle asiantuntija-apua.
Meillä on viime kauden ajan hoidettavana selektiivisesti mutistinen tyttö. Kovalla työllä ja yhteistyöllä vanhempien kans tyttö alkoi pikkuhiljaa avautumaan. Jos joku keino ei tuottanut tulosta niin vaihdettiin tekniikkaa. Ja loppukeväästä ei olisi uskonut että on sama lapsi kyseessä.
Toivottavasti lapsesi tilanne helpottaa pian!
Numerolle 6. Ymmärrän kyllä että tilanne ei ole ollut ihanteellinen mutta pk.ssa on vakuutettu kaiken sujuvan muuten hyvin. Lisäksi lapsi kävi viime keväänä psykologilla muutaman kerran ja siellä alkoi puhumaan. Tilanne tuntuu olevan se että pk.ssa tilanne on vaikein. Olen kyllä harkinnut paikan vaihtoa.
Ap
Hei, mutistisen lapsen tilanne on tarkistettava psykologin toimesta, jos taustalla voi olla autismi. Sitä paitsi lasta voidaan auttaa puhe ja toimintaterapialla. Nimim. Kokemusta on sekä työn kautta että suvusta.
terv. Erityisope
Yleensä joku tilanne on laukaissut puhumattomuuden.
Tunnen nuoren, joka lopetti puhumisen kun näki isänsä uhkailevan äidin tappamisella.
Mitä teillä ap on sattunut??
Mutistinen lapsi osaa puhua joten puheterapiasta ei ole kyllä mitään hyötyä.
Ja autismi voi aiheuttaa mutismia, mutta mutismi ei tee kenestäkåän autistista.
pk. Ryhmän vaihto voi auttaa. Josks kun lapsi pääsee pis siitä ympäristösä sellaiseen missä kukaan ei tiedä että on ollut puhumaton voi lapsen olla helpompi alkaa puhua. Lasta siis pelottaa hirveästi se,ettämjos alkaa yhtäkkiä puhua niin siihen kiinnitetään huomiota. Esim. Hoitokaverit tai henkilökunta riemuitsee että jee nyt maija puhui mulle!
Hyvä henkilökunta joka perehtyy asiaan voi saada lapsennpuhumaan hoidossa. Mutta valitettavan usein henkilökunta turhautuu kun lapsi ei alakkaan vuoden tai kahdenkaan jälkeen puhumaan. Vaatii siis henkilökunnalta todella pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä sekä heille pitää antaa paljon tietoa. Yleensä henkilökunnan tieto asiasta on ihan olematon.
Puhuuko se muiden lasten kanssa siellä vai ei kenenkään kanssa?
Minä en aikanaan puhunut yhdellekään aikuiselle eskarin aikana mutta parille lapselle puhuin. En onneksi saanut mitään diagnoosia, en tiedä mitä hyötyä siitä olisi ollut.
Lapsi ei puhu kenenkään kanssa. Diagnoosi on siitä hyvä että helpompi päästä terapiaan tms.
Diagnoosi auttaa siinä,että saa terapiaa ja lasta osataan auttaa ja saada lapsi puhumaan kaikille. Tiedän nuoren aikuisen joka ei aikoinaan saanut mitään apua,koska kukaan ei osannut sanoa mikä lapsella on. Ala-asteella pääsi terpiaan hetkeksi, mutta sitten asia taas jäi koska edes lääkäreillä ei ollut tietoa mikä lasta vaivaa. Ei siis puhu vieläkään vaikka on aikuinen.
Joten kyllä siitä diagnoosista on apua, ja vanhempien pitää olla tiukkana ja hankkikaa itse sitä tietoa mitä voitte jakaa päiväkodissa, koulussa lääkäreille ja hoitajille ja jopa niille terapeuteille. Koska oikeastinheillä ei kellään ole välttämättä asiasta juurikaan tietoa. Joten vanhempien kannattaa olla todella aktiivisia!
Kiitän kaikkia kommentoijia! Tästä tuli varmuus, että nyt alan hoitamaan asiaa eteenpäin neuvolapsykologin kautta ja vaihdan lapsen hoitopaikkaa.
Luulen, että lapsi on jäänyt roolinsa vangikse, eikä ala pk.ssa puhumaan enää vaikka mikä olisi.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 12:05"]
Mutistinen lapsi osaa puhua joten puheterapiasta ei ole kyllä mitään hyötyä. Ja autismi voi aiheuttaa mutismia, mutta mutismi ei tee kenestäkåän autistista. pk. Ryhmän vaihto voi auttaa. Josks kun lapsi pääsee pis siitä ympäristösä sellaiseen missä kukaan ei tiedä että on ollut puhumaton voi lapsen olla helpompi alkaa puhua. Lasta siis pelottaa hirveästi se,ettämjos alkaa yhtäkkiä puhua niin siihen kiinnitetään huomiota. Esim. Hoitokaverit tai henkilökunta riemuitsee että jee nyt maija puhui mulle! Hyvä henkilökunta joka perehtyy asiaan voi saada lapsennpuhumaan hoidossa. Mutta valitettavan usein henkilökunta turhautuu kun lapsi ei alakkaan vuoden tai kahdenkaan jälkeen puhumaan. Vaatii siis henkilökunnalta todella pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä sekä heille pitää antaa paljon tietoa. Yleensä henkilökunnan tieto asiasta on ihan olematon.
[/quote]
"Puheterapeutin työn kohteena voivat olla seuraavien osa-alueiden vaikeudet:
puhe
kieli
kommunikaatio
ääni
lukeminen ja kirjoittaminen
syöminen ja nieleminen
suun motorinen toiminta"
Lukemis ja kirjoittamisvaikeuksiset osaavat myös puhua.
Puheterapeutit auttavat myös mutisteja. Minä olen saanut apua kommnunikaatioon sieltä myös. Päiväkodissa harjoittelin puhumista hoitajan kanssa.
Miksi olet katsellut tuollaista vuoden???