Lapsi lähti hoitoon. Kamala olo. Taas.
Mikä mulla on? Onko muita? Poika 3v lähti mummulaan yökylään. Vilkas poika ja lepotaukoa olenkin kaivannut. Koskaan en sit osaa kuitenkaan illa. Suunnilleen mökltän sohvalla ja poden jitain outoa huonoa oloa. Ei täst tuu mitään. Hyvissä käsissä on ja iloisin mielin lähti ja kova kiire oli mummilaan. Mä olen kai jotenkin outo.. :D
Kommentit (18)
No lähde jonnekin! älä istu kotona.
Et ole. Ikävä iskee aina mullakin, yleensä kyllä ollaan lähdetty miehen kanssa kyllä juhlimaan tms. Kesällä oli ihan kamalaa kun tyttö lähti 3 päiväksi asuntoauto reissulle isovanhempien kanssa, en jotenkin osannut olla. :)
Itsepä pyysi kun mummi oli kylässä ja mummi tietenkin ottaisi vaikka joka päivä.
Kuule ap, juo se sidukka loppuun ja sammu siihen sohvalle, se on rentouttavaa.
Et voi huolehtimisellasi mitään tapahtumaa estää joten rauhoitu ja nauti omasta ajastasi. Lapsesi on turvallisessa ja hyvässä hoidossa, tao se kalloosi.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 18:38"]Pakko oli laittaa hoitoon se sit?
[/quote] ehkä se on kuule lapsesta (ja mummista) kivaa? Eihän äiti ilmeisestikään laittanut lastaan väkipakolla hoitoon vaan halusi suoda lapselleen kivan illan ja yön mummin kanssa mutta potee itse ikävää ja ehkä tyhjääkin oloa. Tuskin lasta haittaa alkuunkaan.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 18:39"]Itsepä pyysi kun mummi oli kylässä ja mummi tietenkin ottaisi vaikka joka päivä.
[/quote]
Jaa, entä jos pyytää röökin, bissen, moottoripyörän, dobermannin ja pikkusiskon? Itsepä pyysi. Kyllä viisas pikkulapsi tietää mitä tahtoo ja aikuisen harkinta on tarpeetonta.
Käy saunassa, tee hyvää iltapalaa, katso leffaa tai lue kirjaa. Ota lasi viiniä. Nauti olostasi hyvä nainen.
Tulisiko mummo teille, niin katsoisi siinä lapsen perään.
Tiedä sit mikä syndrooma, itse tiedän olevani lapselleni niin hyvä äiti kuin osaan ja se riittää mulle. Jospa se tästä :)
Mieti, kuinka hauskaa lapsellasi on isoäidin luona. Sinullakin on nyt mahdollisuus tehdä omia juttujasi HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 18:56"]Tiedä sit mikä syndrooma, itse tiedän olevani lapselleni niin hyvä äiti kuin osaan ja se riittää mulle. Jospa se tästä :)
[/quote] eli synrooma, että oletat hyvien äitien pitävän potea huonoa omaatuntoa lapsen hoidossa olosta?
Oletpas höpsö :D
mä oon varmaan sitten tosi huono äiti, kun osaan miltei unohtaa lapset kun ovat mummolassa tai vaikka isänsä kanssa ja itse olen jossain muualla. Ekan kerran olin 4vrk erossa 2,5-vuotiaasta ja isommasta kun olin siskon kanssa reissussa. Täytyy myöntää etten juuri edes ajatellut lapsia koko aikana, oli niin hauska reissu!
nyt vaan unohdat lapsen, katot leffaa tai teen jotain mitä haluat, muttet oikein lapsen kanssa voi tehdä!
Et ole viel oppinut löytämään elämään sellaista "aikuisen" sisältöä, jolla viihtyiit ihan missä tahansa, vaikka ei tapahtuisi mitään. Täytyy kyllä sanoa, että se on pitkällisen työn takana vauvavuosien ja varsinkin monien lapsenhoitovuosien jälkeen. Varsinkin, jos ei päätään voi täyttää työnteolla tai jollain muulla ns. kiireisenä pitävällä haatseella.
Näin jälkikäteen ajateltuna pelkkä olemisen sietäminen on iso kyspymisprosessi, joka alkaa siitä, että vähän venyttää napanuoraa ja jatkuu siellä missä nuori aikuinen lapsi täytyy päästää vapaaksi kodin varjeluksesta. Aika pitkään on tyhjää, mutta elämään rupeaa löytymään mielekkyyttä harrastusten kautta. Itse olen läpikäynyt mm. akvaariot, helmiaskartelun, neulomisen ja virkkaamisen opettelun, luovan kirjoittamisen ja sen ohjaamisen, kukkien kasvattamisen ja puutarhanhoidon, kuntosalitreenaamisen. Myös luluharrastus on kuulunut kuviooon. Tällaisia harrastuksia siksi, että joudun olemaan kotona.
Anna surkeitten fiilisten olla vaan, mieti mitä oikeasti haluaisit tehdä ihan Omana juttuna. Lapsesi tulee kasvamaan ja olemaan yhä enemmän kavereidensa kanssa, mieti mitä muutakin sinulla on kuin äitinä ja "tarpeellisena" olo.
Äiti +40
Siis tää sama toistuu aina kun lähtee ja ilta on vaan ihan kauhee ja tylsä. Ehkä 5-6 kertaa ollut yökylässä mummilassa.