Käytiinkö 70-luvulla vain kerran viikossa saunassa ja sillä selvä? Siinä peseytyminen?
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te lähiön lapset koskaan vierailleet muualla? Kyllä minä tiesin että serkkujen kaupunkiasunnossa oli suihku, mutta me saatiin sellainen 50-luvun omakotitaloon vasta 80-luvun puolella.
En tunne ketään, joka asuisi maalla. Vanhempani isovanhemmatkin asuivat Helsingissä ja jo vanhempieni kotona oli heidän syntyessään 40-luvulla suihkut ja ammeet kerrostalossa. Tämä ketju on ensimmäinen, josta kuulen, että jollain ei ole ollut 70-luvullakaan juoksevaa, lämmintä vettä.
Varmaan sitten oli kesähuviloillakin jo ammeet ja suihkut vai eikö teillä ollutkaan kesähuviloita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin pestiin kainaloita , kasvoja ja munaskuita ihan vettä vadissa. Jos ajattelet vanhoja elokuvia ja emalikannu ja väriyhdistelmät, joka oli jokaisen kotona. Veden kulutus oli pientä. Pesu suoritettiin vaikka keittiössä, eikä vettä roiskittu. Mutta eiköhän suurimmalla osalla ollut ihan jonkinlainen kylpyhuone. Maalla saunassa sai käydä pesulla milloin vain, vaikka sitä ei lämmitetty.
Saunassa sai käydä pesulla milloin vain vaikka sitä ei lämmitetty. Ajattelepa kuinka mukavaa on käydä pesulla saunassa, jossa on pakkasasteita! Ja vesikin jäässä, jos sitä on joku sinne kantanut.
Uusavuttomuutta ollut siis jo ennenkin. Saunan padan alle ei olisi tarvinnut kuin muutama klapi sytyttää niin vesi olisi ollut jo sopivaa ja pakkastakaan ei olisi ollut. Mutta kun ei viitsitty.
Juuri näin ja pakkasellakin padassa pysyy vesi lämpimänä vaikka koko päivän, jos se vaan on täynnä ja lämmitetään riittävän kuumaksi. Kesällähän vesi pysyy lämpöisenä parikin vuorokautta helposti ihan muutamalla klapilla.
Itselläni mökillä 80 litran Kota pata ja on kyllä loistovekotin ja pelaa edelleen kuin junan vessa vaikka ikää sillä jo useamman kymmenen vuotta. Kota patahan on pysynyt täysin muuttumattomana kymmeniä vuosia ja uudet ovat edelleen aivan samanlaisia kuin omani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsuuskodissa käytiin vielä 80- luvulla kun kerran viikossa saunassa. Ei ollut muuta peseytymispaikkaa. Kesällä kyllä joskus keskiviikkonakin lämpesi sauna. Vesi kannettiin sankoilla kaivosta, kaivo oli reilun sadan metrin päässä. Puut kannettiin liiteristä. Saunan jälkeen piti pestä pikkupyykkiä siellä saunassa. Sitten sai vähän limonadia.
Uskomatonta, meillä käytiin melkein joka ilta saunassa ja asuttiinkin kyllä uudessa omakotitalossa. Vieläkin ihmettelen millaisissa oloissa osa on vielä 80 luvulla asuneet, ja vielä ilman sähköä. On niitten perheiden vanhemmat olleet jotenkin sairaita tai vähä älyisiä, kun ovat noin pikaisesti asuneet.
Sun vanhempasi taisivat olla älykkäämpiä, mutta kuinka ollakaan, heidän jalkikasvustaan tuli vähä-älyinen.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä sitä Suomea mitä Perussuomalaiset haikailevat takaisin?
Juuri sitä. Hikistä ja sovinistista.
Vierailija kirjoitti:
me saunottiin 3 kertaa viikossa,
Asun talossa, jonka ainoa peseytymispaikka on pihasauna. Polttopuita on niin vähän jäljellä tässä vaiheessa vuotta, että pystyn saunomaan ja peseytymään vain kerran viikossa. Hiusten rasvoittuminen on todellinen ongelma. Mutta ei voi mitään. Puitten ostoon ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te lähiön lapset koskaan vierailleet muualla? Kyllä minä tiesin että serkkujen kaupunkiasunnossa oli suihku, mutta me saatiin sellainen 50-luvun omakotitaloon vasta 80-luvun puolella.
En tunne ketään, joka asuisi maalla. Vanhempani isovanhemmatkin asuivat Helsingissä ja jo vanhempieni kotona oli heidän syntyessään 40-luvulla suihkut ja ammeet kerrostalossa. Tämä ketju on ensimmäinen, josta kuulen, että jollain ei ole ollut 70-luvullakaan juoksevaa, lämmintä vettä.
Varmaan sitten oli kesähuviloillakin jo ammeet ja suihkut vai eikö teillä ollutkaan kesähuviloita?
Meillä oli kesähuvila. Järven rannalla ja joka päivä pulikoitiin järvessä. Liki päivittäin lämmitettiin myös sauna.
Eri
Meillä oli 70-luvun alussa rakennettu omakotitalo saunoineen ja suihkuineen. Niitä käytettiin tasan kerran viikossa lauantaisin.
Äiti alapeseytyi vessassa pesuvadin kanssa ja opetti siihen minutkin. Vessaremontissakaan ei asennettu bideesuihkua. Kainalot pestiin lavuaarista vettä kainaloihin kauhomalla. Samoin jalat pestiin lavuaarissa (lapsena sinne ei edes ylettynyt).
Paljon helpommalla olisi päässyt kuin olisi käynyt siinä parin metrin päässä olevassa suihkussa. Vanhemmat olivat jotenkin jämähtäneet sodanjäljeisen maalaistalon menetelmiin.
Aloin käydä puoliväkisin suihkussa keskiviikkoisin vasta murrosikäisenä, koska haisin ja luokkakaveri huomautti likaisista hiuksistani. Äidin mielestä se oli vedentuhlausta ja huomionkipeyttäni halusin laittautua.
60-luvulla lapsena kerran viikossa kylpyyn Helsingissä. Saunavuoroa ei ollut. Kouluhousut pestiin kerran talvessa ja se oli ongelma, kun toisia housuja ei ollut. Vanhoilla liian pienillä sitten kouluun. Hampaita ei pesty lapsena koskaan ja kouluun mennessä oli vain tyngät jäljellä. Se tekee pahaa terveydelle loppu iäksi nykyisten tutkimusten mukaan. Ei meillä silti kukaan haissut vaikka vain kerran viikossa kylvettiin.
Perisatteessa mun kotitalossa oli jo 50-luvulta asti suihku, mutta lämmintä vettä oli vain lauantaisin kun laitettiin talon lisäksi myös vesi lämpiämään. Tarvi kantaa enemmän puita liiteristä. Ja suihku oli kellarissa, joka oli jääkylmä jos saunaa ei lämmittänyt.
Eli 80- ja 90-luvuilla pääsin pesulle kun lämmitin veden ja saunan lauantaisin.
Ei kyllä venytetty, ei ainakaan meidän teollisuuskaupungissa. Itse siis menin tehtaalle hommiin kesähommiin jo 70-luvulla. Moni kävi jo tehtaalla suihkussa, tai saunassa, heti työpäivän jälkeen. Itse en koskaan siellä peseytynyt vaan aina kotona. Mutta suihkussa siis aina duunipäivän jälkeen, ellei ollut heti perään treenejä, jolloin luonnollisesti vasta treenien jälkeen.
Minun nenään ei ainakaan hiki haissut yhtään sen enempää 70-luvulla, kuin tänäkään päivänä. Pikemminkin nykyään törmää kaupassa useammin tunkkaiseen hienhajuun, koska väki nykyään niin ylipainoista.
Sheivaaminen ei liity intiimihygieniaan mitenkään muuten, kuin korkeintaan sitä huonontavasti. Tämän on lääkärit lukuisia kertoja todenneet, joten luulisi sen uppoavan jo paksukalloisempienkin nupoliin.
Luonnollisuus oli 70-luvulla muotia ja luonnollisestikaan silloin ei karvoja ajeltu. 80-luvun lopulta lähtien pornoteollisuus alkoi aivopesemään kansaa sheivaamiseen, saadeen voimakasta tulitukea sheivausteollisuudelta.
Onneksi ollaan pikkuhiljaa palaamassa luonnonmukaisuuten ja luomu alkaa olemaan jälleen muotia. Tämä sukupolvi ollaan toki jo menetetty, mutta jos vaikka jo seuraava sukupolvi olisi vähän viisaampaa, eikä teinipojat enää painostaisi tyttöjä sheivaamaan. Pornoteollisuudestahan tämä on toki paljon kiinni. Tällä hetkellä on pornossa jo paljon luomua hairy tarjontaa, mutta mainstreamia se ei vielä tietenkään ole, mutta hyvään suuntaan ollaan toki menossa.