Lue keskustelun säännöt.
Käytiinkö 70-luvulla vain kerran viikossa saunassa ja sillä selvä? Siinä peseytyminen?
Kommentit (165)
Meillä oli 50-luvun rintamamiestalo, jossa oli sauna kellarissa. Se lämmitettiin kaksi kertaa viikossa.
Siellä ei ollut suihkua, vaan saunan isossa padassa keitettiin vettä ja siitä sitten kylmän veden kanssa sekoitettiin pesuvesi vatiin. Tämä oli ihan tavallista rintamamiestaloissa. Vesi tuli pumpulla kaivosta sinne saunaan.
Tämä oli ainoa pesumahdollisuus. Tietysti pystyihän esim. keittiön lavuaarissa pesemään hiukset tarvittaessa. Harvoin näin tehtiin.
Sitten laajensimme hiukan taloa ja saimme sisävessan, uuden saunan ja suihkun. Tämä paransi hygieniaoloja huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 70-luvun alkupuolella vain ulkosauna. Se lämmitettiin kesällä kaksi kertaa viikossa ja talvipakkasilla vain kerran. Sitten me rakennettiin talo ja saatiin sisäsuihku. Olisin halunnut käydä suihkussa joka päivä, mutten saanut, kun vesi oli kallista. Oli se ankeaa aikaa.
Näinhän se meni, vaikka meille vesi tuli omasta kaivosta. Edelleen vanhemmat jaksavat taivastella, miten on tuhlausta käydä suihkussa joka päivä. Jos olen pidempään vierailulla alkavat pelätä veden loppuvan.
Ahne sukupolvi on ahne sukupolvi hautaan asti.
Kyllä vielä nykyään on taloja joissa ei kylvetä kuin pihasaunassa kerran viikossa. Vessaan on rakennettu lattiakaivo ja suihku, mutta vanhan rintamamiestalon vessan vesieristykset on olemattomat joten ei siellä parane lutrata. Just olin vime kesänä viikon kylässä tällaisessa talossa ja tosiaan kerran käytiin saunassa viikon aikana.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70- luvulla Suomessa oli vielä monenkirjavaa asuinpaikkaa. Kerrostaloissa oli toki suihkut, ja itse kävin lapsena joka päivä suihkussa tai kylvyssä. Mummola oli maaseudulla, ja sielläkin oli kyllä vesiputket/ vesivessa ja suhku jo 50-luvulla. Mutta isovanhemmat peseytyi muistini mukaan pääasiassa saunassa muutaman kerran viikossa, kesällä joka päivä. Ei ne haissut pahalle, navetalle kylläkin.
Pikkupoikana isän sylissä oli mukava istua poski rintaa vasten.
Isän villapusero tuoksui navetalle, hielle ja tupakalle.
Tupakka tuoksui muutenkin kun Aroma-sätkä paloi ketjussa.
Oikeaa aromaterapiaa 😆
Eläköön kiveshiki!
Meilläkin oli sauna kellarissa, ei siellä kyennyt peseytymään ainakaan talviaikaan muulloin kuin saunapäivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkujen kotona kerrostalossa oli amme. Aina kun olin heillä yökylässä, halusin ammeeseen.
Meillä oli vain ulkosauna ja ulkovessa siihen aikaan. Siksi tuntui ylelliseltä se ammeeseen pääsy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa ainakin yleisesti peseydyttiin ihan yhtä usein kuin nykyäänkin, jopa aiemminkin kuin 70-luvulla. Erot ovat tainneet olla suurempia nimenomaan kaupungin ja maaseudun/syrjäseutujen välillä noihin aikoihin.
Uusissa lähiöissä oli kylppärit mutta vanhat kaupunkiasunnot oli miltei yhtä alkeellisia kuin maaseudun asunnot.
Kyllä vanhoihinkin asuntoihin remontteja osattiin tehdä.
Ei se niin yksinkertaista ollut taikoa vanhaan asuntoon kylpyhuonetta vesijohtoineen ja viemäröinteineen.
No en tiedä oliko yksinkertaista, mutta niin kuitenkin tehtiin. Itse en ole vieraillut ainoassakaan kaupunkiasunnossa 80-luvulla, jossa ei olisi ollut viemäröintiä. Ja tiedän sellaisen olleen niissä jo 70-luvulla.
Puutaloalueilla vesijohdottomuus oli suht yleistä vielä 80-luvun alussa. Esim. Turun Raunistulassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran viikossa saunaan, suihkussa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, lauantaisin käytiin saunassa. Eikä se ollut niin tarkkaa, vaikka joku lauantai jäi väliin. Nuuhkittiin myös toistemme peräreiän ympäryksiä ihan kiimoissamme. Ja valittiin Kekkonen poikkeuslailla jälleen kerran presidentiksi. Eli ihan täysjärkistä porukkaa me 70-luvulla eläneet olimme/olemme.
Off-topic...harrastettiinko 1970-luvulla suuseksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, meillä oli kylpyhuone. Asuimme silloin kerrostalossa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te lähiön lapset koskaan vierailleet muualla? Kyllä minä tiesin että serkkujen kaupunkiasunnossa oli suihku, mutta me saatiin sellainen 50-luvun omakotitaloon vasta 80-luvun puolella.
En tunne ketään, joka asuisi maalla. Vanhempani isovanhemmatkin asuivat Helsingissä ja jo vanhempieni kotona oli heidän syntyessään 40-luvulla suihkut ja ammeet kerrostalossa. Tämä ketju on ensimmäinen, josta kuulen, että jollain ei ole ollut 70-luvullakaan juoksevaa, lämmintä vettä.
No onnea vaan sullekin että heräät vihdoin. Kaupungistuminen tapahtui vasta 70-luvulle tultaessa, sitä ennen enemmistö asui maalla. 50-luvulla Suomi oli täysin maatalousyhteiskunta. Taidat olla eliittisuvusta molemmin puolin.
Maalla oli ulkohuusseja yleisesti vielä kasarillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, lauantaisin käytiin saunassa. Eikä se ollut niin tarkkaa, vaikka joku lauantai jäi väliin. Nuuhkittiin myös toistemme peräreiän ympäryksiä ihan kiimoissamme. Ja valittiin Kekkonen poikkeuslailla jälleen kerran presidentiksi. Eli ihan täysjärkistä porukkaa me 70-luvulla eläneet olimme/olemme.
Off-topic...harrastettiinko 1970-luvulla suuseksiä?
Minä ainakin nuolin mieheni puhtaaksi esinahkatalista päivittäin.
Muistan, että kaupunkilaisena mut pantiin peseytymään vadissa pirtissä kaikkien silmien alla, kun suihkullisessa asunnossa oltiin totuttu peseytymään joka päivä. Muut kävivät kahdesti viikossa saunassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin pestiin kainaloita , kasvoja ja munaskuita ihan vettä vadissa. Jos ajattelet vanhoja elokuvia ja emalikannu ja väriyhdistelmät, joka oli jokaisen kotona. Veden kulutus oli pientä. Pesu suoritettiin vaikka keittiössä, eikä vettä roiskittu. Mutta eiköhän suurimmalla osalla ollut ihan jonkinlainen kylpyhuone. Maalla saunassa sai käydä pesulla milloin vain, vaikka sitä ei lämmitetty.
Saunassa sai käydä pesulla milloin vain vaikka sitä ei lämmitetty. Ajattelepa kuinka mukavaa on käydä pesulla saunassa, jossa on pakkasasteita! Ja vesikin jäässä, jos sitä on joku sinne kantanut.
Meillä isä vahti veden käyttöä. Teininä oli kuitenkin pakko käydä suihkussa useammin kuin kerran viikossa, mutta sain kuulla siitä, että tuhlasin vettä, koska ennen maaseudulla oli riittänyt kokopesu kerran viikossa saunassa. Tietenkin silloinkin pestiin päivittäin kasvot, kainalot ja tarpeen mukaan jalat ja tehtiin alapesu. Kädet pestiin monta kertaa päivässä ja hampaat aamuin illoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te lähiön lapset koskaan vierailleet muualla? Kyllä minä tiesin että serkkujen kaupunkiasunnossa oli suihku, mutta me saatiin sellainen 50-luvun omakotitaloon vasta 80-luvun puolella.
En tunne ketään, joka asuisi maalla. Vanhempani isovanhemmatkin asuivat Helsingissä ja jo vanhempieni kotona oli heidän syntyessään 40-luvulla suihkut ja ammeet kerrostalossa. Tämä ketju on ensimmäinen, josta kuulen, että jollain ei ole ollut 70-luvullakaan juoksevaa, lämmintä vettä.
Vanhempieni taloon tuli juokseva vesi ja sisävessa vuonna 1996.
Olen syntynyt 70 luv lopulla ja asuttiin uudessa omakotitalossa, jossa kyllä oli suihku.
Saunassa käytiin silti vain kerran viikossa koko lapsuus, teininä tajusin sitten mennä suihkuun siinä välissä.
Äitini ja isäni olivat maalta eivätkä käyneet suihkussa, olivat melko iäkkäitäkin jo minut saadessaan.
Koskaan ei opetettu menemään suihkuun tms peseytymään, onneksi otin kavereilta mallia ettei kiusattu haisemisesta…
Perheemme osti mummin omakotitalon Espoossa vuonna 1979. Keittiöön tuli kylmä vesi, kellarissa oli sauna patoineen (ei suihkua) eikä sisävessaa ollut. Aika pian kellariin hankittiin kuivakäymälä.
Sisävessa ja kylpyhuone yläkertaan laitettiin toki niin pian kuin oli varaa ja ehdittiin, mutta muistan kyllä äidin alapesutyylin vadin kanssa keittiössä. Saunaa lämmitettiin kyllä useamman kerran viikossa, mutta tämä olikin lähinnä kommentti noihin erilaisiin oloihin. Kun aloitin koulun 1981, kaikilla luokkakavereillakaan ei ollut vielä sisävessaa tai kylppäriä, mutta sitten oli myös perheitä jotka asuivat uudenkarheissa tiilitaloissa kaikilla mukavuuksilla.
Lapsuudenkodissani Kainuun maaseudulla oli ainoa peseytymispaikka savusauna. Se lämmitettiin lauantaisin ja siihen meni koko päivä. Piti kantaa vedet ja lämmittää muuripadassa. Talvella valona toimi kynttilä ikkunalaudalla.
Vuonna 1972 rakennettiin uusi navetta, johon tuli myös sauna. Sekin lämmitettiin vain lauantaisin ja vedet piti sinnekin kantaa. Lämmin vesi saatiin seinän takaa karjankeittiön muuripadasta (jonne vesi oli tietenkin ensin kannettu). Yläasteella tajusin, että tukka pitäisi pestä useammin ja rupesin käymään pesemässä sen karjankeittiössä, jossa oli lattiakaivo. Tilan lämpötila oli jotain 10 astetta, joten vaatteet oli päällä ja kumpparit jalassa.
Muutin pois 1983. Taloon tuli juokseva vesi, suihku ja sisävessa 1996. Naapurissa oli talo, jonne tuli sähköt vasta 1980-luvulla. Meillä ne sentään oli tulleet jo 60-luvun puolivälissä.
Luulen, että edelleen jossain pohjoisen haja-asutusalueilla on taloja, joissa ei ole juoksevaa vettä.
Omien lapsuuden kokemusteni perusteella en kertakaikkiaan voi ymmärtää ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti menevät alkeelliselle mökille. Minä arvosta sisävessaa, suihkua ja juoksevaa vettä.
No en tiedä oliko yksinkertaista, mutta niin kuitenkin tehtiin. Itse en ole vieraillut ainoassakaan kaupunkiasunnossa 80-luvulla, jossa ei olisi ollut viemäröintiä. Ja tiedän sellaisen olleen niissä jo 70-luvulla.