Käytiinkö 70-luvulla vain kerran viikossa saunassa ja sillä selvä? Siinä peseytyminen?

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaista parilla sukupolvella, ap.

No, jossain elettiin noin vielä 1980- luvun alkupuolella.

Tosin monilla(useimmilla?) oli tapana lämmittää sauna 2 kertaa viikossa, meillä toinen saunapäivä oli oli keskiviikko.

Maataloissa oli karjakeittiössä lämmintä vettä tarjolla päivittäin, joten jos pakottava tarve oli, peseytyminen onnistui kyllä muulloinkin, varsinkin kun sauna oli rakennettu usein navetan yhteyteen.

Karjakeittiössä oli pata, sieltä lämmin pesuvesi niin lapsille kuin aikuisille. Mummu opetti niin tyttärelleen eli äidilleni kuin pojilleenkin jokailtaisen ala- ja jalkojenpesutavan, teineille myös kainaloiden pesun. Navettatöissä hiukset suojattiin AIV-rehun ja muilta hajuilta huiveilla. Lasten hampaiden pesusta ei niin välitetty, tahnaakaan ei ollut, soodalla pestiin, mutta eipä ollut sokeriakaan, mehutkin säilöttiin pelkällä säilöntäaineella kellariin, joten ei ollut reikiäkään ja kun sokeria alkoi saada, ymmärsi itse hampaansa pestä. Vieläkin on näillä 84-91-vuotiailla sisaruksilla kaikilla omat hampaat suussa!

Uuden navetan myötä tuli myös vesivessa, se oli tosin 1950-luvun lopulla kun äiti oli jo muualle muuttanut. Uusi tupa sisäsuihk uineen ja saunoineen tuli vasta v. 1970, siihen asti peseydyttiin joko karjakeittiön sivuhuoneessa tai pihasaunassa, joka lämmitettiin kerran viikossa. Kovilla pakkasilla lämmitettiin joka toinen viikko vain sen verran että tarkeni pyykit pestä (varsinkin miesten pihkaisissa ja umpilikaisissa, viikon savotalla käytetyissä vaatteissa oli kova työ). Löylykuumaksi ei ollut varaa saunaa aina lämmittää, mutta oli siellä silti lämpimämpi peseytyä, olihan karjakeittiö kylmä. Kesällä tietysti pulikoivat joessa vähän väliä, heinäkuumilla kaikki.

Isän äiti oli puuseen ja pihasaunan varassa koko ikänsä, ihan keskikokoisen talon emäntä kuitenkin oli. Tupaankin vedettiin kylmävesijohto ja tehtiin viemäri vasta kolme vuotta ennen mummun kuolemaa. Hän kuoli suhteellisen nuorena, v. 1968. Pihi vaarini taipui uuden talon rakentamiseen vasta kun tajusi viimeistenkin tyttärien muuttavan muuten kotoa ja kun vielä isän veli, joka jäi talonpitoa jatkamaan, ei saanut kihlattuaan vihille ennen kuin asuinolot saatiin kuntoon.

Meillä oli suihku ja sauna jääkylmässä kellarissa, ei sitä huvittanut mennä suihkuun palelemaan! Murrosiän kynnyksellä aloin pestä kainaloita ja joskus hiuksiakin vessan lavuaarissa.

Enemmän tuota suihkuasiaa risoo huono hammashygienia, vanhemmilla tuntui olevan asenne että mitä sitä suotta pesemään, saat tekarit sitten rippilahjaksi!

Duunariperhe.

Meillä käytiin kerran viikossa saunassa siihen asti, kunnes alakerta remontoitiin v. 1977 ja tuli yösähkölämmitys, suihku ja sisävessa. Lapsuudenkotini oli ns. rintamamiestalo, valmistui v. 1955 eli kymmenen vuotta ennen syntymääni. Mökillä kesäisin saunottiin ja uitiin monta kertaa päivässä, sauna oli lähes koko ajan lämmin.

Onko tämä sitä Suomea itä Perussuomalaiset haikailevat takaisin?

Saunottiin kerran viikossa ja suihkussa käytiin muina päivinä jo 60-luvun alusta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan, joka päivä käytiin suihkussa, mutta lauantaisin oli sitten myös se sauna ja sen jälkeen katsottiin telkkarista lauantaitanssit.

Ja Hello, hello, hello.

Kaveri asui vielä 10 vuotta sitten taloyhtiössä jossa oli vain taloyhtiön saunassa suihku. Ei asunnoissa.

En käy edelleenkään kuin 3-4 päivänä viikossa suihkussa. Ihosta lähtee luonnollinen bakteeri pois, jos liian usein hinkkaa. Kerran viikossa tietysti liian vähän.

Riippui perheistä. Minä ja mieheni olemme syntyneet samana vuonna 70 lopulla ja asuneet samassa kaupungissa samantyyppisissä omakotitaloissa. Meillä saunassa käytiin ke ja la, muuten ei suihkusta tullut lämmintä vettä. Ihan nappia painamalla olisi veden saanut lämpiämään, mutta meillä sitä nappia ei painettu. (Tai oikeastaan varmaan useimmat eivät paina sitä nappia, joka lopettaa vedenlämmityksen.)

Miehen kotona taas lämmintä vettä tuli aina ja suihkussa sai käydä päivittäin. Hänestä kuulosti ihan kummalliselta, kun kerroin meidän perheen kivikautisista pesutavoista.

Riippuu varmasti olosuhteista. Jos suihkua ei ole ja on vain puusauna eikä koko huusholliin tule lämmintä vettä hanasta, niin se peseytyminen on yksinkertaisesti niin työlästä ja aikaa vievää, ettei siihen jaksa päivittäin ryhtyä (ja tämän tiedän ihan omasta kokemuksesta).

Täysin absurdi kysymyksenasettelu, mikä kai oli tarkoituskin. Ihan täysin samalla tavalla 70- luvulla peseydyttin. Miten jengi nykyään peseytyy?

Vanhustenkodissa suihku on kerran viikossa, paitsi jos ollaan yltä päältä paskassa.

Haloo. Mun vanhempienkin perheessä käytiin päivittäin suihkussa, ja se oli 50-lukua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se noin oli ainakin omien vanhempien kohdalla. Näissä on toki vaihtelua, joissain suvuissa oli kauan sitten jo alettu peseytymään useammin. Mutta omat vanhempani nyt vasta 60+ olivat tuollaisia vielä nuoruudessaan ja minunkin aikanani kunnes hiljalleen ovat edes vähän useammin alkaneet käydä. Äitini ihmettelee vieläkin kun käyn joka päivä. He ovat maalaisia, itse olen kaupunkilaistunut heti kun pystyin. Joo, ei kaikki maalaiset ole tuollaisia, mutta he nyt jotenkin vain ovat jämähtäneet entisiin aikoihin.

Mulla ihan sama, 40-luvulla syntynyt äitini ihmettelee kun käyn joka päivä suihkussa. Myös silloin kun olen vain löhöillyt koko päivän kotona tekemättä mitään, kuten tänään. Kyllä hän tekee paikallispesut ja pitää hygieniastaan huolta, mutta pitää turhana veden tuhlauksena ja huonona iholle käydä joka päivä suihkussa, ellei tee rankkaa fyysistä työtä tai muuten kuntoile. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin pestiin kainaloita , kasvoja ja munaskuita ihan vettä vadissa. Jos ajattelet vanhoja elokuvia ja emalikannu ja väriyhdistelmät, joka oli jokaisen kotona. Veden kulutus oli pientä. Pesu suoritettiin vaikka keittiössä, eikä vettä roiskittu. Mutta eiköhän suurimmalla osalla ollut ihan jonkinlainen kylpyhuone. Maalla saunassa sai käydä pesulla milloin vain, vaikka sitä ei lämmitetty.

Väriyhdistelmä= emalivati ja kannu yhdistelmä. Ja oli myös pottia aikuisilla. Siinä pystyi tekemään alapesun.

Tää on totta! Maaseudulla jos oltiin ulkohuussien varassa, potat oli tosi tärkeitä. Ei todellakaan tehnyt mieli lähteä pissalle keskellä yötä pihan poikki pilkkopimeään! Pottaan tehtiin niin ykkös kuin kakkosasiat yöllä ja aamulla tyhjennetiin nakkaamalla pusikkoon. 

Ihanaa 70-luvun nostalgiaa tässä ketjussa! :)

Mitä tulee kysymykseen haisemisesta, niin todella vaikea sanoa. Hajumaailmaan tottuu ja jos aikakoneella nykyajan ihminen lennätettäisiin 70-luvulle, niin varmasti 70-luvun hajumaailma olisi nykyihmiselle vieras ja varmasti päinvastoin. Tupakka paloi avoimesti 70-luvulla, monia silloin käytettyjä kemikaaleja niin esim. rakennuksissa, remonteissa, siivouksissa, maataloudessa, jne. ei saa enää käyttää. Saippuat, deodorantit, partavedet, hiuslakat jne kosmetiikka lienee ollut hajumaailmaltaan nykyistä väkevämpää? Varmaan joku lian hajukin tarttuisi 70-luvulle aikakoneella siirtyneen nykyihmisen nenään, sillä totta on ettei silloin keskimäärin peseydytty yhtä usein eikä etenkään vaihdettu vaatteita yhtä usein mitä nykyään. Mutta 70-luvulla ei varmastikaan samalla tavalla tiedostettu tuota haju-asiaa, tyyliin "kylläpäs me kaikki haistaan ihan hieltä ja lialta ja kamalalta hajusteelta".  

Vieläkin, juuri nyt 15.8.2021, Helsingissä on taloja, joihin tulee vain kylmä vesi ja on uunilämmitys. Ei siinä joka päivä käydä suihkussa. 1 - 2 x vkossa sauna, muulloin uimahalli (no eipä nyt tietenkään) tai sitten lämmitetään vettä puuliedellä ja peseydytään vadin avulla. Kaikkeen tottuu!

1970-luvulla syntymäkodissa oli vain kaivo eli vesi kannettiin melko kaukaa. Sauna myös 1 - 2 x viikossa ja samoin muina päivinä peseytyminen vadissa. Itseäni tuolloin teinarina harmitti hiusten pesemisen hankaluus eniten, muuten pesut onnistuivat ihan hyvin.

Ymmärtäkäähän jo, ettei kaikilla ole koskaan ollut eikä ole vieläkään samanlaisia asumisolosuhteita!!! *kenkuttaa nämä yleistykset*

Hajuja ja haisevia vaatteita sekä ihmisiä alkoi tulla vasta sitten, kun vaatteissa oli keinokuitua kuten joku nailonpaita tai terylenleninki. 1950-60 luvuilla oli villaa ja puuvillaa jotka kankaat hengittävät. En muista lapsena s. 1950 mitään pahoja hajuja, muistan tottakai navetan hajun, muttei se ollut paha haju. Nykyään on kemikaaleja kaikkialla, teollinen valmisruoka ja kaikenlaiset juomat joita ei ennen ollut saatavilla. Ei ihme, että kropan eritteet ovat pahanhajuisia. Olen maatalosta kotoisin, jossa oli karjakeittiössä iso muuripata joka päivä täynnä kuumaa vettä kaikenlaisten maitoastioiden pesua varten. Karjakeittiön vieressä oli pesuhuone, jonka oli suht koht lämmin muuripadan ollessa seinän takana, siellä päivittäiset pesut talvella. Vettä pumputtiin käsipumpulla isoon saaviin kaivosta niin karjakeittiöön, saunaan kuin tupakeittiöön taloon sisälle. Saunassa kävimme kesällä joka päivä, talvella ainakin kaksi kertaa viikossa. Sauna oli maatalon tapaan ulkosauna, lumihangessa kierittiin ja varhain keväällä ja myöhään syksyllä pulahdettiin vielä laiturilta jokeen saunan päälle. Vesi ei loppunut kun kaivoja oli kolme. Kesällä uitiin joessa iltaisin koko porukka ja naapurit lisäksi. Pyykinpesuun meni usein koko päivä kun valkoiset pyykit keitettiin saunan muuripadassa, joskus 60 luvulla alkoi tulla jo pulsaattoripesukoneita, jos oikein muistan. 

Vierailija kirjoitti:

Hajuja ja haisevia vaatteita sekä ihmisiä alkoi tulla vasta sitten, kun vaatteissa oli keinokuitua kuten joku nailonpaita tai terylenleninki. 1950-60 luvuilla oli villaa ja puuvillaa jotka kankaat hengittävät. En muista lapsena s. 1950 mitään pahoja hajuja, muistan tottakai navetan hajun, muttei se ollut paha haju. Nykyään on kemikaaleja kaikkialla, teollinen valmisruoka ja kaikenlaiset juomat joita ei ennen ollut saatavilla. Ei ihme, että kropan eritteet ovat pahanhajuisia. Olen maatalosta kotoisin, jossa oli karjakeittiössä iso muuripata joka päivä täynnä kuumaa vettä kaikenlaisten maitoastioiden pesua varten. Karjakeittiön vieressä oli pesuhuone, jonka oli suht koht lämmin muuripadan ollessa seinän takana, siellä päivittäiset pesut talvella. Vettä pumputtiin käsipumpulla isoon saaviin kaivosta niin karjakeittiöön, saunaan kuin tupakeittiöön taloon sisälle. Saunassa kävimme kesällä joka päivä, talvella ainakin kaksi kertaa viikossa. Sauna oli maatalon tapaan ulkosauna, lumihangessa kierittiin ja varhain keväällä ja myöhään syksyllä pulahdettiin vielä laiturilta jokeen saunan päälle. Vesi ei loppunut kun kaivoja oli kolme. Kesällä uitiin joessa iltaisin koko porukka ja naapurit lisäksi. Pyykinpesuun meni usein koko päivä kun valkoiset pyykit keitettiin saunan muuripadassa, joskus 60 luvulla alkoi tulla jo pulsaattoripesukoneita, jos oikein muistan. 

Hyvä pointti nuo 70-luvulla muotiin tulleet hirveät keinokuidut, ne todella haisi ja niihin hienhaju oikein tarttui!

Asuin omakotitalossa 1970-luvulla. Talossa oli sauna. Pukuhuoneessa oli pulsaattoripesukone joka työnnettiin saunan puolelle silloin kun pestiin pyykkiä. Sauna lämmitettiin lauantaisin. Suihkussa oli mahdollisuus käydä muinakin päivinä. Asunnossa oli kylpyamme, jota käytettiin muistaakseni aika harvoin.