Lapsi taas sortunut huumeisiin
Täysi-ikäinen jo, mutta ei äidin huoli mihinkään katoa. Ihan kunnossa oli kun tänään nähtiin pitkästä aikaa, mutta nolona kun oli sortunut. Arvasin asian kyllä, soitellaan päivittäin ja kuulen äänestä kun hän valehtelee tai on aineissa.
Miksi tämäkin tapahtui just mulle? Eikö jossain oikeasti olisi jotain ihanaa ja kaunista tarkoitettuna juuri minulle siksi että ansaitsisin sen?
Jossain on ihmisen henkisen kestokyvyn äärirajat ja luulen että olen nyt aika lähellä niitä rajoja
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa lähtisit puhumaan lapselle siitä että hänen ois aika hankkiutua hoitoon, etkä vaan kehtaisi valittaa, jokaisella on omat ongelmansa, ei niitä kukaan saa valita.
Hoidot on kokeiltu jo, pahensi ongelmaa.
Sinä siis kiellät minua kirjoittamasta vapaalla foorumilla mieltäni painavasta aiheesta? No selvä! Osaan trollauksenkin niin jatkanpa sitten sillä niin saatte hömppätositeeveetä ja julkkiksia ja muuta sontaa roppakaupalla. Sopiikin tälle palstalle paremmin kuin oikean elämän asiat. Ps. Toivon sinun kompastuvan koiranulosteeseenOot harvinaisen epäkypsä vanhemmaksi, en ihmettele että lapsella on ongelmia. Opettele olemaan vahva tuki hänelle ja lopeta se itsesäälissä piehtarointi. Hoitoa näissä ongelmissa tarvitaan yleensä useita vuosia. Ja retkahduksia tulee. Hoitoon voi aina hakeutua uudelleen.
Vanhemman syyttely ei auta. Hienoa, että sinä tiedät minkälainen ap on vain yhden viestiketjun perusteella. Tämä saattaa hyvinkin olla ainoa kanava missä ap:n ei tarvitse olla vahva. Häpeäisit.
Ap:lle tsemppiä. ❤
Voi ap ❤ Voin vaan kuvitella mikä huoli. Mutta et voi tehdä kuin parhaasi ja jos se ei riitä, niin sitten ei.
Tsemppii❤️ et pysty enempään. Itsekkin murehdin mt ongelmaista teiniä niin paljon että pelkään murentuvani. Ja sitten itken että jos murrun niin kuinka teinin käy. Äitiys on raastavaa
Telkussa oli dokkari suomalaisesta nuoresta naisesta, joka kuoli huumeisiin Espanjassa pari vuotta sitten. Eikä menny kauaakaan, kun pääsi " makuun". Surullista :(
Oot harvinaisen epäkypsä vanhemmaksi, en ihmettele että lapsella on ongelmia. Opettele olemaan vahva tuki hänelle ja lopeta se itsesäälissä piehtarointi. Hoitoa näissä ongelmissa tarvitaan yleensä useita vuosia. Ja retkahduksia tulee. Hoitoon voi aina hakeutua uudelleen.