Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä kotiäitiydessä on niin rankkaa???
05.09.2014 |
Tuosta toisesta ketjusta juttuja lukeneena , en voi kuin ihmetellä koti-äitien asenteita kotona olemiseen ja kotitöiden tekemiseen?
Kertokaa mikä siinä on niin raskasta?
Normaalia kodinhoitoa ja ruoanlaittoa. En jaksa ymmärtää, miten koti-äitiys rinnastetaan normaaliin työhön?
Vastaukseksi ei kelpaa "kun lapsi on sairas ja väsyttää".
Miten muut työssäkäyvät sitten ehtivät hoitamaan kotinsa ja parisuhteensakin, ilman kisailua ja kiukkutelua?
Kotona oleminen on etuoikeutettua, ja sekään ei kelpaa, kun on niin raskasta?
Kommentit (152)
Miehellehän on helpotus, kun ei tarvitse kotitöistä huolehtia. Kotiäidin työ on tosi arvokasta.
t. Itse yhden menestyvän lapsen kasvattanut kotiäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 20:40"]
yhtäkään järkevää vastausta ei ole vielä tullut.
ainoastaan tylsistyminen. se ei ole samaa kuin rankkuus.
ihan palkkatyökin voi olla tylsää.
en silti märise nettipalstoilla, kuinka työ on rankkaa.
[/quote]
Hankala sitä on sinulle selittää, kun asenteellisesti kieltäydyt laajentamasta mielipidettäsi. Olet sitä mieltä, että naiset vain makoilee päivät pitkät kotona.
Et sinä ymmärrä, ennenkuin itse sen kokisit. Mutta et taida kokea, koska miehet ja varsinkaan pihit, eivät jää kotiin hoitamaan lapsia. Tuskin edes pariutuvat koskaan, varsinkaan jos suhtautuvat ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa noin vähättelevästi.
Kyllä ihmiset työstäänkin valittavat. Jotkut saavat burnoutin, lopettavat tai masentuvat työnsä rankkuuden vuoksi. Sitäpaitsi oletko muuten huomannut, että olet vauvapalstalla? Täällä ihmiset ovat enimmäkseen perheellisiä ja siitä he siten luonnollisesti puhuvat. Jos sinua ärsyttää, niin etsi joku velapalsta itsellesi, jookos? Ei ole mitään järkeä tulla tänne vääntämään asiasta, mistä sinulla ei ole pienintäkään hajua.
Tuosta makoilusta vielä... Minä en koskaan makoillut kotiäitinä, ei semmoiseen yksinkertaisesti ollut yhtään aikaa. Minulla ei ole ikinä elämässäni ollut niin kiireistä ja työntäyteistä aikaa kuin kotona ollessa. Töihin kun palasin, niin olin yllättynyt kuinka helppoa, vaivatonta ja leppoisaa se oli, vaikka työtäni aiemmin pidin vaativana. Se on erilaista. Vastuu on toisenlainen. Siitä saatava tyydytyskin on ihan toisenlaista. Voin tehdä huomaamattani 10 tuntia työtä, muistamatta syödä ihan vain siinä ihanassa flowssa. Lasten kanssa sama ei onnistu, koska siinä joutuu ihan eri tavalla olemaan koko ajan läsnä. Ei pysty olemaan oman päänsä sisällä keskittymässä, koska muuten joku tippuu kirjahyllystä, syö purkillisen rautatabletteja, ruoka palaa pohjaan tai jonkun hiukset on leikattu juice leskiseksi.
Lasten kanssa elämä on ihanaa, vaikka se onkin rankkaa. Se on silti elämäni parasta aikaa, enkä mitään vaihtaisi pois.
Minusta Se oli ihanaa aikaa. Ekan kanssa herättiin aina kuudelta, seuraavat osasivat onneksi nukkua pidempään. Rauhalliset aamut, ulos kun ehdittiin/jaksettiin. Joka päivä sai nukkua lasten kanssa päikkärit. Muiden kotiäitien kanssa istuskeltiin puistossa tai perhekerhossa ja parannettiin maailmaa. On ihan oma syy jos tekee niistä päivistä tylsiä. Voi kun vois vieläkin elää yhtä vapaata elämää.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 20:40"]
yhtäkään järkevää vastausta ei ole vielä tullut.
ainoastaan tylsistyminen. se ei ole samaa kuin rankkuus.
ihan palkkatyökin voi olla tylsää.
en silti märise nettipalstoilla, kuinka työ on rankkaa.
[/quote]
Hankala sitä on sinulle selittää, kun asenteellisesti kieltäydyt laajentamasta mielipidettäsi. Olet sitä mieltä, että naiset vain makoilee päivät pitkät kotona.
Et sinä ymmärrä, ennenkuin itse sen kokisit. Mutta et taida kokea, koska miehet ja varsinkaan pihit, eivät jää kotiin hoitamaan lapsia. Tuskin edes pariutuvat koskaan, varsinkaan jos suhtautuvat ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa noin vähättelevästi.
Kyllä ihmiset työstäänkin valittavat. Jotkut saavat burnoutin, lopettavat tai masentuvat työnsä rankkuuden vuoksi. Sitäpaitsi oletko muuten huomannut, että olet vauvapalstalla? Täällä ihmiset ovat enimmäkseen perheellisiä ja siitä he siten luonnollisesti puhuvat. Jos sinua ärsyttää, niin etsi joku velapalsta itsellesi, jookos? Ei ole mitään järkeä tulla tänne vääntämään asiasta, mistä sinulla ei ole pienintäkään hajua.
Tuosta makoilusta vielä... Minä en koskaan makoillut kotiäitinä, ei semmoiseen yksinkertaisesti ollut yhtään aikaa. Minulla ei ole ikinä elämässäni ollut niin kiireistä ja työntäyteistä aikaa kuin kotona ollessa. Töihin kun palasin, niin olin yllättynyt kuinka helppoa, vaivatonta ja leppoisaa se oli, vaikka työtäni aiemmin pidin vaativana. Se on erilaista. Vastuu on toisenlainen. Siitä saatava tyydytyskin on ihan toisenlaista. Voin tehdä huomaamattani 10 tuntia työtä, muistamatta syödä ihan vain siinä ihanassa flowssa. Lasten kanssa sama ei onnistu, koska siinä joutuu ihan eri tavalla olemaan koko ajan läsnä. Ei pysty olemaan oman päänsä sisällä keskittymässä, koska muuten joku tippuu kirjahyllystä, syö purkillisen rautatabletteja, ruoka palaa pohjaan tai jonkun hiukset on leikattu juice leskiseksi.
Lasten kanssa elämä on ihanaa, vaikka se onkin rankkaa. Se on silti elämäni parasta aikaa, enkä mitään vaihtaisi pois.
[/quote]
Ettet paremmin sano, sisko :) Yksinkertaista, mutta niin totta.
Ihan joka ikisessä asiassa kannattaisi myös muistaa, että oma kokemus ei pätevöitä ymmärtämään kaikkien muiden ihmisten kokemusta ja elämäntilannettta. Kannattaisi kuunnella enemmän ja vähätellä toisten kokemuksia vähemmän.
No valittakaa sitten sitä kotiäitiyden rankkuuta. Eihän se minulta ole pois. Hyvän provon heitti ap, vaikkakin aika käytetyn. Oma kokemukseni on, että asiat eivät tunnu niin rankoilta, kun niistä ei valita.
Ja siitä pisteet kotiäideille, että he eivät yleensä väitä, että kotiäitiys olisi rankempaa kuin töissä käynti. Työssä käyvät taas usein keskittyvät todistelemaan, että se oma elämä on rankempaa kuin toisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkisesti raskasta välillä, ei niinkään fyysisesti.
Toivon ettei kukaan lapsettomuudesta kärsivä lue tätä palstaa, koska varmasti kadehtii teidän kotiäitien arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 21:39"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 20:40"]yhtäkään järkevää vastausta ei ole vielä tullut. ainoastaan tylsistyminen. se ei ole samaa kuin rankkuus. ihan palkkatyökin voi olla tylsää. en silti märise nettipalstoilla, kuinka työ on rankkaa. [/quote] Miksi tämä on sinulle niin tärkeä tietää? Et selkeästi kykene käsittelemään erilaisia kokemuksia, tietoa ja/tai taitoa vaan hanakkana hinkuat vain yhden vastauksen perään. Ja jota me ei selvästikään kyetä sinulle antamaan. Täällä on tullut paljon hyviä tarinoita. Tuliko sinulle yllätyksenä että tuollaiseen kysymykseen ei ole yhtä ainoaa, yksiselitteistä vastausta? Ja jos tuli niin pakko kyllä miettiä millaisella aivokapasiteetilla olet varustettu.. Tosin provoilijahan taidat olla, on kiva sitten hihitellä kun mammat pillastuvat.
[/quote]
En ole ap, mutta hän voi minusta olla hyvinkin älykäs ihminen siinä mielessä, että hän yrittää saada edes jonkun teistä näkemään sen kotielämän lasten kanssa hyvänä ja kauniina aikana. Nauttikaa hetkistä.
[/quote]
Voi hyvänen aika, kyllähän me nähdäänkin! Ainakin minä näen. Lapset ja heidän kanssaan vietetty aika on ihan ehdottomasti parasta aikaa. Mutta se ei ollenkaan poista niitä ikäviä asioita siitä. Eihän mikään asia ole vain yhtä, ei pelkkää onnea ja auvoa tai pelkkää surua. Avioliitossanikin on monenlaisia puolia, ollaan riidelty, taisteltu, oltu onnettomia, mutta enimmäkseen ollaan onnellisia ja rakastavia. Ja sellaisena kokonaisuudessaan pidän liittoani, hyvin onnellisena. Samoiten työni, siinä on helvetin paskoja päiviä, joskus menee pahasti pieleen ja päivien, jopa viikkojen työ hukkaan, mutta hetkeäkään en mieti, ettenkö olisi oikealla polulla. Työni on intohimoni ja rakkauteni, aivan kuten mies ja lapset, kaikkine niine hyvine ja huonoine puolineen.
Koska lasten kanssa on niin ihanaa ja niin rankkaa, niin olenpa sitten tehnyt niitä peräti 4 kappaletta. Jos olisin kallistunut sille kannalle, että kotiäitiys on pelkkää rankkuutta, eikä yhtään onnea, niin olisin kyllä jättänyt yhteen.
Ap:stä puheen ollen; mielestäni ei ole mitään älykkyyttä siinä, että on muodostanut yhden mustavalkoisen kannan ja tiukasti pysyy siinä. Se on aivojen kehittymättömyyttä ja joustamattomuutta, ahdaskatseisuutta. Herättää ihmetystä, mutta enemmän sääliä, koska aivan varmasti semmoisella jyrkkyydellä jää elämästä jotain kaunista näkemättä ja kokematta.
minä jäisin heti kotiin jos vaan voisin. En todellakaan nauti aamuherätyksistä, mutta valitettavasti pitänee töiss käydä kun en enää voi saada lapsia. Ainokainen täyttää kohta 5 joten meidän lapsiluku on tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkäsin olla kotona lasten kanssa, mutta ennemminkin se oli henkisesti rankkaa. Yksinäistä ja tylsää pahimmillaan, vaikka tuli kaikkea touhultuakkin, koko ajan vetämätön olo. Nyt työelämässä ja nautin äitiydestä paljon enemmän. Vapaapäivistä ja lasten kanssa olosta nauttii enemmän.
Mitä sää selität 🤣🤣 ei nyt viitsi liioitella. Katso peiliin jos imuroit 2 kertaa ja teet 5 kertaa ruokaa päivässä. Herätys...
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 21:42"]
jos hoidan vain omia lapsia niin nautin ja ihailen jokaisesta hetkestä. laitan ruoka, leivon, siivous sujuu ongelmitta.
[/quote]
Tämä alku! Näin te muutkin voisitte suhtautua omien lastenne kasvatukseen. Tsemppiä puolison lasten kanssa, toivottavasti hän osaa arvostaa sinua!
[/quote]
tarkoitin siis minun ja puolison yhteisiä lapsia. mutta hänellä on lapset myös edellisestä liitosta.
minä arvostan jokaisesta hetkestä. leikin rakennan legosta tornia, puhun, laulan,teen kaikkia hauskoja juttuja. ihana kun ei tarvis aamulla raahata lasta päiväkotiin, saa nukkua päikkärit yhdessä, joka hauska ja mukava hetki on aina nähtävillä. vain olen niin ahne etten halua jakaa ne puolison lapsien kanssa.
silloin haluan eristäytyä ja lähteä pois. työ on sitten paras vaihtoehto.