Mikä siinä kotiäitiydessä on niin rankkaa???

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:00"]

Ei kai se kodinhoito mitään rankkaa olekaan, mutta raskasta on ne sokerilla täyteen vauhtiin viritetyt ylivilkkaat lapset, jotka hajottaa talon maan tasalle ellei niitä vahdi joka jumalan sekunti. Näin ainakin av:n jutuista olen päätellyt.

t. vela

[/quote]

Ei meillä syödä sokeria, että sitä ei nyt voi syyttää. Ehkä tähän voi vastata jos on asiasta henkilökohtaista kokemusta, eikös juu?

Kotona olemisessa on rankkaa se samperin tylsyys. Lapset on pieniä, ei heidän kanssaan voi jutella mistään järkevästä ja filosofisesta, kun ei tietenkään ymmärrystä ole. Joitakin äitikavereita minulla on, mutta juuri ne fiksuimmat puuttuu heistäkin.

Kotityöt päivästä toiseen on ihan hirvittävän tylsiä, tietysti siinäkin voi kehittää jotain jänniä vaihteluita, kuten pesenkö tänään valkoisten pyykkien joukossa punaisen paidan. Joka päivä sitä samaa: tiskiä, pyykkiä, luuttua, imuria, lelujen keräilyä ja taas alusta tiskiä, pyykkiä...

Ja sitten se kaikista vaikein: miten kasvatan nuo lapset hyvin? Miten olla tarpeeksi hyvä äiti, sopivasti sitä ja tätä, jotta heistä ei tule hirviödemoneita ja itsekkäitä psykopaattinarsisteja, vaan miten he oppisivat viisautta, sydämellisyyttä, empaattisuutta, miten varoa vaaroja, kuinka selvitä pettymyksistä? Kun ei itsekkään osaa ja tiedä ja ymmärrä kaikkea, niin voimia siinä koetellaan.

Kun olet töissä ei sillä aikaa kukaan myöskään sotke kotia, tee siellä ruokaa tms. Mitä enemmän kotona on, sitä enemmän siellä on myös siivottavaa. Ihan varmasti kotona löytyy kokoajan kotitöitä, kun lastenkanssa siellä touhuaa. 

Ja sitten tietysti se, että töissä useimmilla on tauot. Kotiäidillä ei ole taukoja. :/ Jopa vessaan saa usein pari kaveria mukaan. 

Kai se on miten sen kokee. Mutta kyllä minä olen kuullut monen entisen kotiäidin suusta sen, kuinka ihanaa on mennä töihin kun on taas OMAA-AIKAA. Ja enpä ainakaan itse ole koskaan töitä kokenut rankaksi, edes päiväkodissa. Silti kun olen kotona kiukuttelevan 1v:n ja uhmaisen 3v:n kanssa niin kyllä tuntuu muutaman kerran päivässä, että pää hajoaa kun KOKOAJAN mangutaan vieressä jotain. 

Kyllä se on rankkaa, mutta kyllä siitä niin paljon hyvää saa, etten tällähetkellä sitä vaihtais. Nyt nautin tästä, myöhemmin nautin taas "työelämästä".

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:04"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:58"]Rankkaa on älyllisen stimulaation puuttuminen. Rutiinit toistuvat päivästä toiseen ja aikuiset keskustelut ovat harvassa. Olen sitä mieltä, että vain vähän älyllisesti laiskemmat viihtyvät aidosti kotiäiteinä ns. pakollista pidempään.
[/quote]

No Huoh. Joku ei vaan voi nauttia siitä olosta kotona, haluta aidosti kasvattaa lapset kotona eskariin asti ilman että on jotenkin vajaa? Ei sinunkaan ajatusmaailma hirveän laajalta vaikuta.
[/quote]

En ole ylemoi mutta samaa mieltä. En tajua miten siitä kotona olosta voi nauttia kun ei ole mittän muuta kuin se kotona olo. Sama kuin työtönkään ei oikein voi olla lomalla koska on jatkuvasti "lomalla". Itse ainakin kaipaan vaihtelua ja myös jotain älyllistä ja kehittävää haastetta itselleni.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:51"]

Tuosta toisesta ketjusta juttuja lukeneena , en voi kuin ihmetellä koti-äitien asenteita kotona olemiseen ja kotitöiden tekemiseen?

Kertokaa mikä siinä on niin raskasta?

Normaalia kodinhoitoa ja ruoanlaittoa. En jaksa ymmärtää, miten koti-äitiys rinnastetaan normaaliin työhön?

Vastaukseksi ei kelpaa "kun lapsi on sairas ja väsyttää".

Miten muut työssäkäyvät sitten ehtivät hoitamaan kotinsa ja parisuhteensakin, ilman kisailua ja kiukkutelua?

Kotona oleminen on etuoikeutettua, ja sekään ei kelpaa, kun on niin raskasta?

[/quote]

Oletko koskaan ollut kotiäitinä?

[/quote]

Et vastaa kysymykseen.

Onko tarkoituksesi glorifioida kotiäitiyttä jostain syystä?

[/quote]

Vastaan kun tiedän oletko sinä koskaan ollut kotiäitinä.

Tykkäsin parista vuodesta kotona, mutta ajoittain olin aika yksinäinen. Verostoiduin alueen muihin äiteihin, mutta ei sitä seuraa silti ollut joka päivä. Yksinäisinä päivinä iltapäivän tunnit olivat pitkiä, eikä megalumisina talvina päässyt rattaiden kanssa minnekään.

Lasten ja kodin hoitamista en sen sijaan pitänyt rankkana.

Yksinäisyys yllätti, mutta tavallaan sekin oli aika opettavaista.

En yritä muiden puolesta puhua, mutta minulle kotiäitiydessä rankointa oli tylsyys ja ulkopuolisuuden tunne. Olin tykännyt todella paljon työstäni, enkä koskaan ole ollut perusluonteeltani mikään kodinhengetär, joten oli yllättävän ahdistavaa olla aamusta iltaan äärimmäisen sidoksissa siiehen siivoamis-putsaamis-pyyhimiskuvioon. Samaan aikaan kavereilla oli innostavia uusia urakäänteitä ja tietysti sitä työhön liittyvää normaalia sosiaalisuutta jota minä puolisilmällä sitten facebookissa näin. Itse istuin päivät hiekkalaatikolla pitkästymässä kuoliaaksi kun muut muuttivat ulkomaille uusiin haasteisiin tai hehkuttivat kiinnostavia yhteisiä hankkeitaan. Minulla oli sitten pyllynpyyhkimisiä, kauppaleikkejä muoviruuilla ja paperisilppua askarteluleikeistä.

Olihan siinä totta kai hyvät puolensakin, mutta nämä olivat itselleni ne asiat jotka koin rankimmaksi.

Kotiäitiys on varsin monipuolista työtä. Aivojen pitää raksuttaa kokoajan hurjaa vauhtia, jotta pysyvät mukana monessa asiassa yhtäaikaa. Kotiäidin työ on myös todella monipuolista ja mitä monipuolisempi työ, sitä rankempi aivoille. Syy miksi kotiäidit ovat usein hajamielisiä, johtuu usein unenpuutteesta. Mitä monipuolisempi työ, sitä enemmän ihminen tarvitsee myös unta. Kotiäidin unentarve on suurempi kuin monen ammattiryhmän yleisesti.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:10"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:08"]

Ap, miksi olet niin hyökkäävä? Onko sinulla jotain hampaankolossa?

[/quote]

Hyökkäävä?

Kysyin kysymyksiä, koska en ymmärrä, miten se on niin raskasta.

[/quote]

Raskaus on subjektiivinen kokemus, empatian avulla on mahdollista ymmärtää toista. En minäkään ymmärrä masennusta tai kipua vaikka tiedän niiden olevan todellisia. Joillakin elämä on raskasta ilman lapsiakin. Tässä ketjussa on eri ihmiset kertoneet miksi he ovat kokeneet kotiäitiyden raskaana, mitätöimällä et saa sitä kokemusta heiltä muutettua tai itseäsi paremmaksi ihmiseksi. 

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:30"]

Ap:stä puheen ollen; mielestäni ei ole mitään älykkyyttä siinä, että on muodostanut yhden mustavalkoisen kannan ja tiukasti pysyy siinä. Se on aivojen kehittymättömyyttä ja joustamattomuutta, ahdaskatseisuutta. Herättää ihmetystä, mutta enemmän sääliä, koska aivan varmasti semmoisella jyrkkyydellä jää elämästä jotain kaunista näkemättä ja kokematta.

[/quote]

Minun mielestäni älykkyyttä on esimerkiksi medianlukutaito, johon tänä päivänä voisi lukea myös provojen tunnistamisen.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:25"]

Toivon ettei kukaan lapsettomuudesta kärsivä lue tätä palstaa, koska varmasti kadehtii teidän kotiäitien arkea.

[/quote]

Minä kotiäiti, joka joskus valitan, olen kärsinyt lapsettomuudesta. Olen myös tämän kokemukseni kautta kuullut monen lopulta lapsen saaneen äidin masentuneen lapsen saatuaan, koska ei olekaan pystynyt olemaan se täydellisen onnellinen shiny, happy mommy. On siis vaikkapa masentunut koliikkivauvan kanssa, vaikka on ajatellut, että jos saa lapsen, ei ole enää koskaan ole onneton.

On aika ongelmallista, jos katsotaan, että kiitollinen, rakastava ja onnellinen ihminen ei saa koskaan valittaa - varsinkaan, jos on äiti. Jos sen kokee omalla kohdallaan oikeaksi, niin hyvä niin. On kuitenkin aika kohtuutonta vaatia samaa toisilta ihmisiltä tuntematta ollenkaan heitä lainkaan.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:04"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:58"]Rankkaa on älyllisen stimulaation puuttuminen. Rutiinit toistuvat päivästä toiseen ja aikuiset keskustelut ovat harvassa. Olen sitä mieltä, että vain vähän älyllisesti laiskemmat viihtyvät aidosti kotiäiteinä ns. pakollista pidempään. [/quote] No Huoh. Joku ei vaan voi nauttia siitä olosta kotona, haluta aidosti kasvattaa lapset kotona eskariin asti ilman että on jotenkin vajaa? Ei sinunkaan ajatusmaailma hirveän laajalta vaikuta. [/quote] En ole ylemoi mutta samaa mieltä. En tajua miten siitä kotona olosta voi nauttia kun ei ole mittän muuta kuin se kotona olo. Sama kuin työtönkään ei oikein voi olla lomalla koska on jatkuvasti "lomalla". Itse ainakin kaipaan vaihtelua ja myös jotain älyllistä ja kehittävää haastetta itselleni.

[/quote]

Ei ole muuta kuin se kotona olo? Entä se lapsi, voisko siitä nauttia?

Tässä keskustelussa on 2-3 provoa, ja kettuuntuneet kotiäidit sotarintamalla. En usko, että on yhtään äitiä, työelämässä tai kotona olevaa, joka ei pystyisi samaistumaan lapsiperheen arjen rankkuuteen.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:30"]

Ap:stä puheen ollen; mielestäni ei ole mitään älykkyyttä siinä, että on muodostanut yhden mustavalkoisen kannan ja tiukasti pysyy siinä. Se on aivojen kehittymättömyyttä ja joustamattomuutta, ahdaskatseisuutta. Herättää ihmetystä, mutta enemmän sääliä, koska aivan varmasti semmoisella jyrkkyydellä jää elämästä jotain kaunista näkemättä ja kokematta.

[/quote]

Minun mielestäni älykkyyttä on esimerkiksi medianlukutaito, johon tänä päivänä voisi lukea myös provojen tunnistamisen.

[/quote]

Se, mikä yhdelle on medianlukutaitoa, on toiselle kyynisyyttä. Usein täällä huudetaan tätä provoa varmuudella, mutta ihmiset eivät yleensä ala keskustella asioista, joilla ei ole heille mitään merkitystä.

Selittäisitkö medianlukutaitoisena, mikä on provo. Miksi siihen ei kannata vastata? Jos ajatellaan, että joku esimerkiksi provona väittää kohta itsarin ja medianlukutaidottomat rientävät auttamaan, kuka siinä häviää?

Jokainen kokee tavallaan.
Itse koen että helpottaa kun pääsin takas töihin. Kotona lasten kanssa kotia "vaan" ylläpitäen päätä kiristi ja pahasti.

Lapset on ihania!

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:30"]

Ap:stä puheen ollen; mielestäni ei ole mitään älykkyyttä siinä, että on muodostanut yhden mustavalkoisen kannan ja tiukasti pysyy siinä. Se on aivojen kehittymättömyyttä ja joustamattomuutta, ahdaskatseisuutta. Herättää ihmetystä, mutta enemmän sääliä, koska aivan varmasti semmoisella jyrkkyydellä jää elämästä jotain kaunista näkemättä ja kokematta.

[/quote]

Minun mielestäni älykkyyttä on esimerkiksi medianlukutaito, johon tänä päivänä voisi lukea myös provojen tunnistamisen.

[/quote]

Se, mikä yhdelle on medianlukutaitoa, on toiselle kyynisyyttä. Usein täällä huudetaan tätä provoa varmuudella, mutta ihmiset eivät yleensä ala keskustella asioista, joilla ei ole heille mitään merkitystä.

Selittäisitkö medianlukutaitoisena, mikä on provo. Miksi siihen ei kannata vastata? Jos ajatellaan, että joku esimerkiksi provona väittää kohta itsarin ja medianlukutaidottomat rientävät auttamaan, kuka siinä häviää?

[/quote]

Piti sanoa "tekevänsä itsarin". Väsyttää, kun sanat menevät jo sekaisin. Perjantai-illasta nauttimaan, lomps.

Tuo, että leimaat ap:n ahdaskatseiseksi, joustamattomaksi ja hänen aivonsa kehittymättömiksi, vain yhden keskusteluavauksen perusteella, jonka tarkoitus on voinut olla vain herättää keskustelua kärjistetyillä mielipiteillä, on vähän yksinkertaistettua. Tuollaiset kärjistetyt kommentit, sekä sinulta että ap:lta, ovat ärsyttävä piirre tällä palstalla, ja voisivat hyvin kertoa noista mainitsemistasi ominaisuuksista. Tai sitten siitä, että nyt on perustelut loppu, niin pitääpä hyökätä. Hyvään väittelyyn ei kuulu vastapuolen lyttääminen tuollaisilla määritelmillä.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:02"]

Eli tylsistyminen on suurin syy?

Miksi olette lisääntyneet? Tuliko joku yllätyksenä?

[/quote]

Mikset kysy "kannattiko mennä töihin, kun sielä on välillä tylsää".

Ei ollut ikinä rankkaa, oli aivan ihanaa. Tosin olin sen verran "järkevä" että tunsin omat rajani = tein yhden lapsen ja hoidin häntä kotona 3.5 vuotiaaksi. Aivan ihanaa aikaa! Nyt on myös aivan ihanaa valmistua ja siirtyä työelämään! Ei yhtään rankkaa vaan kaikki on aikalailla kivaa :) Mutta se on varmaan se yksi lapsi.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:39"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:30"]

Ap:stä puheen ollen; mielestäni ei ole mitään älykkyyttä siinä, että on muodostanut yhden mustavalkoisen kannan ja tiukasti pysyy siinä. Se on aivojen kehittymättömyyttä ja joustamattomuutta, ahdaskatseisuutta. Herättää ihmetystä, mutta enemmän sääliä, koska aivan varmasti semmoisella jyrkkyydellä jää elämästä jotain kaunista näkemättä ja kokematta.

[/quote]

Minun mielestäni älykkyyttä on esimerkiksi medianlukutaito, johon tänä päivänä voisi lukea myös provojen tunnistamisen.
[/quote]

No just...etkö mitään parempaa enää keksinyt? Säälittävä argumentti :-D

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 22:40"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 19:04"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 18:58"]Rankkaa on älyllisen stimulaation puuttuminen. Rutiinit toistuvat päivästä toiseen ja aikuiset keskustelut ovat harvassa. Olen sitä mieltä, että vain vähän älyllisesti laiskemmat viihtyvät aidosti kotiäiteinä ns. pakollista pidempään. [/quote] No Huoh. Joku ei vaan voi nauttia siitä olosta kotona, haluta aidosti kasvattaa lapset kotona eskariin asti ilman että on jotenkin vajaa? Ei sinunkaan ajatusmaailma hirveän laajalta vaikuta. [/quote] En ole ylemoi mutta samaa mieltä. En tajua miten siitä kotona olosta voi nauttia kun ei ole mittän muuta kuin se kotona olo. Sama kuin työtönkään ei oikein voi olla lomalla koska on jatkuvasti "lomalla". Itse ainakin kaipaan vaihtelua ja myös jotain älyllistä ja kehittävää haastetta itselleni.

[/quote]

Ei ole muuta kuin se kotona olo? Entä se lapsi, voisko siitä nauttia?
[/quote]

No missä sanoin etten nauttisi lapsista? Mutta lapsista voi nauttoa myös silloin kun tekee töitä. Äitihän minä olen joka tapauksessa olin sitten töissä tai en, kotiäiti olen sitten koska en ole töissä ja nimenomaan tästä KOTIäitiydestä tässä oli puhe, ei äitiydestä yleensä.