Testamentti, miten tämä nyt menee?

Arvelisin näin: Isäsi perii äitisi, jos ovat olleet naimisissa. Lapsilla oikeus lakiosuuteen. Äitisi peri isovanhempasi, äitisi saa tehdä rahoillaan mitä lystää. Äitisi jättämään perintöön ei isovanhempiesi testamentit enää vaikuta. Äidin kuollessa äidin jättämään perintöön ei isovanhempien tahto haudan takaa auta.  Jos äitisi haluaa, ettei isäsi peri hänen jälkeensä jotain selkeästi isovanhempiesi varoilla hankittua tai sellaista joka siksi voidaan määritellä, voi ja kannattaa tehdä avioehto. Isovanhempasi tarkoittavat varmaankin sitä, että eron sattuessa äitisi saama perintö on äidin ja isä ei saa siitä puolia niin kuin usein avioerossa käy.

Se tarkoittaa vain sitä mitä siinä sanotaan. Äitisi saama perintö on hänen omaisuuttaan ja hänen kuollessaan se luetaan hänen kuolinpesään.

Ei sillä sinun kannaltasi ole mitään merkitystä. Ainoastaan, jos liitto päättyisi eroon, mutta mikäli äitisi kuolee, hänellä on täysi oikeus päättää omaisuudestaan itse, ja hän saa sen testamentata miehelleen. Tai tuhlata kaiken.

Saako vanhempi määrätä testamentilla ettei veli peri sisartaan ?

Vierailija kirjoitti:

Saako vanhempi määrätä testamentilla ettei veli peri sisartaan ?

Ymmärrätkö nyt mitä sanot?

Sisar voi itse päättää, miten haluaa perintönsä jaettavan, mahdolliset lakiosat poislukien.

Veli voisi periä sisarensa vain, jos tämä on lapseton, perheetön. Silloinkin sisar voi tehdä testamentin, jossa ohjaa omaisuutensa muualle, jos ei halua veljen perivän.

Vanhemmat eivät voi määrätä toisen ihmisen (lapsensa) omaisuudesta.

Minua aina ihmetyttävät nämä (muka) yli sukupolvien menevät perintöosuudet.

Oikeasti jokainen omaisuuden omistaja voi eläessään tehdä sillä perityllä omaisuudellaan ihan mitä haluaa. Vaikka lahjoittaa pois tai myydä eurolla tuntemattomalle mieshenkilölle. Eikä kellään ole nokan koputtamista "menetetystä perinnöstä", jos k.o. henkilö on järjissään ja oikeustoimikelpoinen.

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa vain sitä mitä siinä sanotaan. Äitisi saama perintö on hänen omaisuuttaan ja hänen kuollessaan se luetaan hänen kuolinpesään.

Omaisuus voidaan myydä ja siitä saadut varat käyttää vaikkapa koko perheem matkusteluun, elämiseen ja kulutustavaroihin.

Ei sitten ole enää selkeää perintövarallisuutta, joka voitaisiin lukea kuolinpesään.

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa vain sitä mitä siinä sanotaan. Äitisi saama perintö on hänen omaisuuttaan ja hänen kuollessaan se luetaan hänen kuolinpesään.

Niin se olisi ilman puolison rajaamistakin. Tuolla ulos sulkemisella on vaikutusta vain mahdollisen tasingon laskemisessa. ei tuohon että kenen omaisuutta se olisi.

Vanhemmat eivät peri toisiaan, vaan omaisuus ositetaan liiton päättyessä, oli se ero tai kuolema.

Katsotaan, että äidilläsi on perintöä tämä 30 rahaa ja annetaan se äidille. Sen jälkeen isän ja äidin 100 rahaa jaetaan puoliksi. Isällä on näin 50 rahaa ja äidillä 50+30=80 rahaa.

Kuolleen omaisuudesta puolet menee lakiosana lapsille ja yleensä se toinen puoliskokin, jos testamentti ei osoita sitä muualle.

Et voi tuhlata sinun sukulaisten rahoja .

Isovanhempiesi testamentissa oleva ehto ei estä äitiäsi käyttämästä perintönä saamiaan rahoja niin kuin haluaa. Äitisi saa myös testamentata perintörahat kenelle haluaa, vaikka isällesi. Tosin jos äiti kuolee ennen isää, lapset voivat testamentista huolimatta vaatia lakiosaansa, ja tuo ehto vaikuttaa lakiosan suuruuteen.

Eniten ehdolla on vaikutusta silloin, jos äitisi ja isäsi eroavat. Tällöin perintöä ei oteta ollenkaan huomioon ositusta laskettaessa, vaan äitisi saa pitää perinnön kokonaan ja saa sen lisäksi puolet hänen ja isän yhteenlasketusta omaisuudesta (sillä edellytyksellä, että ei ole avioehtoa).

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempiesi testamentissa oleva ehto ei estä äitiäsi käyttämästä perintönä saamiaan rahoja niin kuin haluaa. Äitisi saa myös testamentata perintörahat kenelle haluaa, vaikka isällesi. Tosin jos äiti kuolee ennen isää, lapset voivat testamentista huolimatta vaatia lakiosaansa, ja tuo ehto vaikuttaa lakiosan suuruuteen.

Eniten ehdolla on vaikutusta silloin, jos äitisi ja isäsi eroavat. Tällöin perintöä ei oteta ollenkaan huomioon ositusta laskettaessa, vaan äitisi saa pitää perinnön kokonaan ja saa sen lisäksi puolet hänen ja isän yhteenlasketusta omaisuudesta (sillä edellytyksellä, että ei ole avioehtoa).

Ositus on sama sekä avioerossa että kuolemassa. Erossa kumpikin vain pitää ne rahansa, kun kuolemantapauksessa puolet menee perillisille ja yhteisenä asuntoa käytetyn asunnon hallintaoikeus jää leskelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempiesi testamentissa oleva ehto ei estä äitiäsi käyttämästä perintönä saamiaan rahoja niin kuin haluaa. Äitisi saa myös testamentata perintörahat kenelle haluaa, vaikka isällesi. Tosin jos äiti kuolee ennen isää, lapset voivat testamentista huolimatta vaatia lakiosaansa, ja tuo ehto vaikuttaa lakiosan suuruuteen.

Eniten ehdolla on vaikutusta silloin, jos äitisi ja isäsi eroavat. Tällöin perintöä ei oteta ollenkaan huomioon ositusta laskettaessa, vaan äitisi saa pitää perinnön kokonaan ja saa sen lisäksi puolet hänen ja isän yhteenlasketusta omaisuudesta (sillä edellytyksellä, että ei ole avioehtoa).

Ositus on sama sekä avioerossa että kuolemassa. Erossa kumpikin vain pitää ne rahansa, kun kuolemantapauksessa puolet menee perillisille ja yhteisenä asuntoa käytetyn asunnon hallintaoikeus jää leskelle.

Joo, mutta ap:n mukaan vanhemmilla on keskinäinen testamentti. Se koskee myös äidin perintöä (ellei keskinäisessä testamentissa ole nimenomaan sanottu, että testamentti ei koske sitä). Kuten sanoin, lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaansa ja isovanhempien testamentissa oleva ehto vaikuttaa lakiosan suuruuteen.

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa vain sitä mitä siinä sanotaan. Äitisi saama perintö on hänen omaisuuttaan ja hänen kuollessaan se luetaan hänen kuolinpesään.

Perunkirjoituksessa on pesänilmoittajan oltava tarkka. Siinä syynätään myös edellisten sukupolvien perukirjat ja testamentit. Perukirjaan merkitään erikseen se omaisuus , joka ei ole avio-oikeuden alaista. Tietenkin vainaja on voinut tehdä testamentin siitäkin.

Joka tapauksessa rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosa. Tuossa tilanteessa se kannattaa vaatia, eli puolet äitivainaan perinnöstä saman tien jakoon. Se on sitten eri asia, onko se isovanhemmilta perittyä vai jotain muuta.

Isovanhempien testamentissa oleva ehto ei vaikuta lakiosaan siinä tapauksessa, että vainaja on tehnyt testamentin siitäkin osuudesta. Sillä on merkitystä vain silloin, kun testamenttia ei ole. Lakiosa on aina puolet siitä, mitä olisi tullut perinnöksi ilman testamenttia.

Jos aviopuoliso on suljettu ulos perinnöstä, niin eivät ne varat ole silloin yhteisiä, joten se apn vanhempien keskinäinen testamentti ei vaikuta mitenkään isoäidiltä jääneeseen, sinänsä voi vaihtaa olomuotoa esim rahasta tavarasi.

Vierailija kirjoitti:

Jos aviopuoliso on suljettu ulos perinnöstä, niin eivät ne varat ole silloin yhteisiä, joten se apn vanhempien keskinäinen testamentti ei vaikuta mitenkään isoäidiltä jääneeseen, sinänsä voi vaihtaa olomuotoa esim rahasta tavarasi.

Höpö höpö. Kyllä se perintö on ihan täysin äidin oma, ja hän saa testamentata tai antaa sen kenelle haluaa. Sitä ei voi tuollaisella määräyksellä estää. Tai käyttää. Eli jos äiti päättää, ne muuttuvat yhteisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa vain sitä mitä siinä sanotaan. Äitisi saama perintö on hänen omaisuuttaan ja hänen kuollessaan se luetaan hänen kuolinpesään.

Perunkirjoituksessa on pesänilmoittajan oltava tarkka. Siinä syynätään myös edellisten sukupolvien perukirjat ja testamentit. Perukirjaan merkitään erikseen se omaisuus , joka ei ole avio-oikeuden alaista. Tietenkin vainaja on voinut tehdä testamentin siitäkin.

Joka tapauksessa rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosa. Tuossa tilanteessa se kannattaa vaatia, eli puolet äitivainaan perinnöstä saman tien jakoon. Se on sitten eri asia, onko se isovanhemmilta perittyä vai jotain muuta.

Isovanhempien testamentissa oleva ehto ei vaikuta lakiosaan siinä tapauksessa, että vainaja on tehnyt testamentin siitäkin osuudesta. Sillä on merkitystä vain silloin, kun testamenttia ei ole. Lakiosa on aina puolet siitä, mitä olisi tullut perinnöksi ilman testamenttia.

Mutta isovanhempien testametissa oleva ehto vaikuttaa siihen, paljonko perintö olisi ollut ilman testamenttia. Sen takia se vaikuttaa myös lakiosaan.

Oletetaan, että isän omaisuus on 50, äidin muu omaisuus 50 ja perintönä saatu omaisuus 40. Jos äiti kuolee ensin eikä ole testamenttia, niin osituksessa isälle jää 50 ja lapset yhteensä 90. Jos on keskinäinen testamentti ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lakiosa on yhteensä 45, ja isälle jää 95 (josta 50 hän omisti jo aikaisemmin).

Jos isovanhempien testamentissa ei olisi tuota ehtoa, niin ilman testamenttia isä saisi 70 ja lapset yhteensä 70. Jos vanhemmilla on keskinäinen testamentti ja lapset vaativat lakiosaansa, niin se on yhteensä 35, ja isälle jää 105.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa vain sitä mitä siinä sanotaan. Äitisi saama perintö on hänen omaisuuttaan ja hänen kuollessaan se luetaan hänen kuolinpesään.

Perunkirjoituksessa on pesänilmoittajan oltava tarkka. Siinä syynätään myös edellisten sukupolvien perukirjat ja testamentit. Perukirjaan merkitään erikseen se omaisuus , joka ei ole avio-oikeuden alaista. Tietenkin vainaja on voinut tehdä testamentin siitäkin.

Joka tapauksessa rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosa. Tuossa tilanteessa se kannattaa vaatia, eli puolet äitivainaan perinnöstä saman tien jakoon. Se on sitten eri asia, onko se isovanhemmilta perittyä vai jotain muuta.

Isovanhempien testamentissa oleva ehto ei vaikuta lakiosaan siinä tapauksessa, että vainaja on tehnyt testamentin siitäkin osuudesta. Sillä on merkitystä vain silloin, kun testamenttia ei ole. Lakiosa on aina puolet siitä, mitä olisi tullut perinnöksi ilman testamenttia.

Miten niin lakiosa kannattaa vaatia? En minä vaatinut, tietenkään, koska se oli testamentissa vanhempieni toive, ja minä kunnioitan ja arvostan heidän toiveitaan, kuten normaali lapsi arvostaa. Ja minusta leskellä on oikeus nauttia koko varallisuudesta myös leskenä, koska heidänhän se omaisuus on, ei minun.

Moni testamentti tehdään muuten niin, että lakiosan vaatija menettää osan perinnöstään, joten tyhmää neuvoa sitä vaatimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat eivät peri toisiaan, vaan omaisuus ositetaan liiton päättyessä, oli se ero tai kuolema.

Katsotaan, että äidilläsi on perintöä tämä 30 rahaa ja annetaan se äidille. Sen jälkeen isän ja äidin 100 rahaa jaetaan puoliksi. Isällä on näin 50 rahaa ja äidillä 50+30=80 rahaa.

Kuolleen omaisuudesta puolet menee lakiosana lapsille ja yleensä se toinen puoliskokin, jos testamentti ei osoita sitä muualle.

Vanhemmat perivät toisensa, jos on keskinäinen testamentti.

Elikkä vaikka isovanhemmat eivät olisi halunneet heidän perinnöstään hyötyvän yhtään lapsensa puolison. Niin jos oma lapsi kuoleekin aikaisemmin kuin tämän puoliso niin rahat, perintö siirtyy kuitenkin tälle ei toivotulle ihmiselle?