Oletko luopunut uskonnostasi, maailmankatsomuksestasi? Millaista se oli?
Minä luovuin uskosta jonka piirissä olin melkein 20 vuotta. Nyt olen ateisti avoimin silmin. En ole asiaa sen kummemmin miettinyt mutta pitäisikö tämä käsitellä jotenkin, onhan tämä nyt aikamoinen mullistus elämässä. Käyn psykologilla säännöllisesti mutta pitäisikö tämäkin ottaa puheenaiheeksi.
Kommentit (5)
Ateistisesta maailmankatsomuksesta spirituaaliseksi. Harrastin meditointia ja kundaliinijoogaa ja nuo saivat aikaan hengellisen heräämisen.
En ole kuulunut mihinkään liikkeeseen evlut-kirkkoa lukuunottamatta, mutta minulla oli uskonnollinen vakaumus n. 30-vuotiaaksi saakka.
Ensin kävisi usko kaikkeen muuhun outoon ja yliluonnolliseen, lopuksi jumalusko lensi samaan roskikseen.
Skeptisyyteni lisääntyi alkaen n. 20:ta ikävuodesta.
Eipä tämä asia isompia kipuiluja ole aiheuttanut.
Olihan se aika shokki, ei aluksi pitkään aikaan, mutta myöhemmin. Kristinuskosta (alunperin) newage tyyppiseen suuntaan ja lisäksi sen jälkeen uusi suuntaus. Varsinkin kun uutta tietoa tuli jossain vaiheessa (viime vuosina) nopeaa tahtia ja osa kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei heti pysynyt perässä, mutta vähitellen. Kuitenkin suunta on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Edustin joskus kokoomuslaisia arvoja, kunnes valkeni että näiden päämäärien tavoittelu johtaa vain inhimillisiin kärsimyksiin.
T: Nykyinen vasemmistolainen
Ohoh onpas yllättävää, jos on totta.
Kyllä.
Edustin joskus kokoomuslaisia arvoja, kunnes valkeni että näiden päämäärien tavoittelu johtaa vain inhimillisiin kärsimyksiin.
T: Nykyinen vasemmistolainen