MItä viinejä suosittelette rippijuhliin?

Vierailija kirjoitti:

Jotakin alkoholitonta se täytyy olla kun paikalla on alaikäisiä.

Otatteko juhannuksena alkoholitonta, vai jätättekö lapset kotiin. Hurskastelua.

Kulttuurissamme häät ovat olleet ainoa juhla, joissa on sallittu alkoholi. Kaikissa juhlissa, joissa on ollut kirkon edustaja mukana, on juominen ollut tabu. 

Ymmärrettävästi suomessa hautajaissa ei tietenkään ole ehkä soveliasta ottaa. Toki joissakin maissa se on ollut ja tulee olemaan täysin normaalia. Niissä maissa ei kuitenkaan ole humalahakuisuutta.

Rippijuhlia ja kastetilaisuuksia on pidetty erityisen hurskaina siksi,että juhlinnan kohde on vauva, tai nuori. Ei ole otettu riskiä, että joku sittenkin ottaisi liikaa.

En näe alkoholitarjoilua ko. juhlissa tarpeellisina, mutta en näe siihen mitään varsinaista estettäkään. 

Tosiaan, se on aika erikoista pohtia, että voiko ottaa lasillisen skumppaa, kun rippijuhlissa paikalla on alaikäisiä. Eihän se ole mikään este muissa juhlissa, tai juhlapyhissä, saati sitten viikonlopuissa. Taatusti vaikka vappuna on paikalla alaikäisiä, eikä kukaan tule tänne siitä urputtamaan, että vanhemmat maistelivat puoli lasillista shampanjaa, no kuohuvaa nyt ainakin. 

Normiviikonloppuina viina virtaa monessa kodissa aika holtittomasti, vaikka paikalla on aivan pikkulapsia. Minusta näistä pitäisi olla enemmän huolissaan, kuin rippijuhlien juhlallisesta lasillisesta.

Etiketin mukaan jos sankari on alaikäinen, niin alkoholia ei juhlissa tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Hauska provo. Tosin ei pötki pitkälle, kuihtuu pian. Mutta, että joku tarjoaisi rippijuhlissa viiniä, voi kauhistus kuitenkin. 

Tai että oikeasti kyselisi täällä, ja vielä kehtaisi kysyä, että paljonko varataan per tur...pa.

Jos olisi oikeasti sivistynyt, vaikka rikas ruotsinsuomalainen, niin voisi hyvinkin tarjota vieraille juhlavan aterian viinin kera, mutta ei sitä täällä tarvitsisi ihmetellä ja kysellä. Kaikki ottaisivat sivistyneesti noin kaksi lasillista ruokajuomana ja se siitä. Joillakin voisi jäädä osa lasillisesta juomatta.

Ei niissä juhlissa mitään alkoholin käyttöä nuorille opetettaisi, naurettava ajatus.

Jos nuorelle pitää omissa rippijuhlissa opettaa alkoholin käyttöä kotimaisilla marjalitkuilla, niin ollaan aika rahvaanomaisesti metsässä.

Kysyjä voi tietenkin olla joku rymy- ja ryyppymestari, joka meinaa vetäistä rippijuhlissa kaatokännit. Mutta sittenkään hän ei kyselisi asiasta täällä.

Joten, se siitä.

OK. Ihan vaan ohiksena: MISSÄ sinä opettaisit nuorelle alkoholinkäyttöä? Pussillinen kaljaa ja kosken varteen muutaman puliukon kanssa? Itse en oikein keksi parempaa paikkaa, kuin omat juhlat, jossa toimii vielä isäntämä/ emäntänä omien vanhempien ja suvun silmien alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska provo. Tosin ei pötki pitkälle, kuihtuu pian. Mutta, että joku tarjoaisi rippijuhlissa viiniä, voi kauhistus kuitenkin. 

Tai että oikeasti kyselisi täällä, ja vielä kehtaisi kysyä, että paljonko varataan per tur...pa.

Jos olisi oikeasti sivistynyt, vaikka rikas ruotsinsuomalainen, niin voisi hyvinkin tarjota vieraille juhlavan aterian viinin kera, mutta ei sitä täällä tarvitsisi ihmetellä ja kysellä. Kaikki ottaisivat sivistyneesti noin kaksi lasillista ruokajuomana ja se siitä. Joillakin voisi jäädä osa lasillisesta juomatta.

Ei niissä juhlissa mitään alkoholin käyttöä nuorille opetettaisi, naurettava ajatus.

Jos nuorelle pitää omissa rippijuhlissa opettaa alkoholin käyttöä kotimaisilla marjalitkuilla, niin ollaan aika rahvaanomaisesti metsässä.

Kysyjä voi tietenkin olla joku rymy- ja ryyppymestari, joka meinaa vetäistä rippijuhlissa kaatokännit. Mutta sittenkään hän ei kyselisi asiasta täällä.

Joten, se siitä.

OK. Ihan vaan ohiksena: MISSÄ sinä opettaisit nuorelle alkoholinkäyttöä? Pussillinen kaljaa ja kosken varteen muutaman puliukon kanssa? Itse en oikein keksi parempaa paikkaa, kuin omat juhlat, jossa toimii vielä isäntämä/ emäntänä omien vanhempien ja suvun silmien alla.

Haloo, mistä ihmeestä sinulle tuosta tuo pussikalja ja puliukot mieleen.

Juurikin tuossa puhuttiin korkean tason päivällisistä, joissa jokainen saa lasin, tai kaksi viiniä. Siis niiden sukulaisten kesken vietettävillä päiväskutsuilla opetellaan alkoholin käyttöä. Esimerkiksi. Kaikki pukeutuvat hyvin ja osallistuvat kepeään keskusteluun. Meillä viinitilkka annetaan noin 15 vuotta täyttäneelle, jos haluaa. Ei siinä mitään silmien alla vahtaamista tarvita. Ihan normaalia toimintaa suvussa ja kodissa. Jos rippijuhla on juhla, jossa alkoholin käyttö ja etiketti tulee ensi kerran esille, eikö se ole myöhäistä. 

Alkoholikasvatus lähtee siitä, mikä on vanhempien ja muidenkin läheisten suhde alkoholiin.

Se ei oikeastaan ole kasvatusta sanan varsinaisessa merityksessä, se on nähtyjä esimerkkejä ja koettua elämää, josta voi ottaa mallia, tai sitten ei.

Kyllä se jää kuuvi vuotiaankin mieleen, jos kotona on ollut humalahakuinen ympäristö. Jos pohditaan missä viinassa on eniten prosentteja, eli mistä saa halvimmat humalat.

Jos alkoholilla on tarkoitus saada pää sekaisin ja siinä kaikki.

Jos juhannuksen tarkoitus on aloittaa viinan juonti pari tuntia aikaisemmin, kuin muina viikonloppuina. 

Jos kotiin ostetaan laatuviinejä ja pohditaan niiden sopimisesta tiettyihin ruokalajeihin asia on aivan eri.

Meillä on suku-/perhejuhlissa ja muissa isommissa juhlissa aina ollut viiniä lapsien ollessa sylivauvoja, taaperoita tai teinejä. Ei se tarkoita , että lapset joisivat, jos aikuiset nauttivat viiniä!! Ja että viiniä tarjolla, ei tarkoita sitä että aikuiset humalassa.

Ohis, mutta osataan sitä paremmissa piireissäkin. 

Äitini oli varsinainen viiniasiantuntija. 80 luvulla hänelle eivät riittäneen, siis kelvanneet, Alkon viinit. Niitä hän haki ruotsinlaivoilta ja Tukholmasta. Kesäisin käytiin mm. Italiassa, josta hän toi aina maksimimäärän viinejä. Kaipa joskus ylikin. Viinien kanssa hän nautti myös tuomiaan juustoja. Juustotarjontakin oli Suomessa melko vaatimatonta. Stockan herkusta saattoi saada tilaamalla tosi arvokkaita laatujuustoja.

Eihän siinä mitään, mutta kyllä se sivistynyt viinien naukkailu juuston mussutuksen kera, oli vain keino peittää totuus, että äiti ryyppäsi päivät pitkät kotirouvana ja kulissia yritettiin pitää yllä.

Koti oli varakas ja kalliisti sisustettu, siivooja kävi kerran viikossa.

Itse tiesin ennen rippikouluikää paljon viineistä ja niiden tarjoilusta. Siksi, ehkä juuri siksi halusin täysin alkoholittomat riparijuhlat.

Tähän ikään 62 vuotta on nähnyt näitä suomalaisia rippijuhlia yhdet, jos toisetkin. Eikä niihin kyllä minun piireissäni ole kuulunut alkoholi muuta kuin kirkossa ehtollisella. 

Mutta ehkä se johtuu juuri siitä, että pääsääntöisesti rippijuhlissa ei ole ollut varsinaista ruokatarjoilua. Jotakin suolaista aina makean lisäksi, mutta ei yhdessä ateriointia. On ollut vaikka karjalanpiirakoita, eikä niiden kanssa nyt mitään viiniä ole tarjoiltu. Tarjoiut ovat aina olleet noutopöydästä, joten alkoholin tarjoilulle kotioloissa se ei oikein istuisi.

Muuten olen sitä mieltä, että alkoholin käytön malli tulee paljolti lapsuudenkodista. Meillä oli minun kotonani melko mittava viinikokoelma ja isälläni oli tapana tuoda ulkomailta kalliita viskejä ja konjakkeja. Ei niitä ikinä vanhempani ryystäneet humaltumismielessä, vaan isäkin saattoi naukkailla hitaasti pari senttiä konjakkia. Työpäivän jälkeen hän kaatoi konjakki hörpyt, pyöritteli lasia kädessään ja tuoksutteli sitä arvokasta laatutuotetta. En muista nähneeni häntä koskaan humalassa.

Minulta ei koskaan salattu alkoholinkäyttöä, enkä kokenut sitä mitenkään tabuna. En myöskään alkanut ihailla alkoholia ja suunnitellut perjantaisia nollauksia. Kukaan ei mitenkään vahtinut minua ja ei tullut mieleenkään, että olisi alaikäisenä ottanut ominpäin vanhempieni alkoholeja. Sain maistaa viinejä alaikäisenä, mutta en koe, että vaikka se tapahtui vaikkapa joulupöydässä, siinä en ollut minkään valvovan silmän alla. Ei kyse ollut siitä, montako senttiä sain sitä alkoholia maistaa, vaan siitä mille jokin punaviini maistui. Minulle kehittyi melko kiihkoton suhde alkoholiin. Näen sen miellyttävän nautintoaineena, silloin kun se on laadukasta ja tarjoillaan tilanteeseen sopivalla tavalla hyvässä seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotakin alkoholitonta se täytyy olla kun paikalla on alaikäisiä.

Otatteko juhannuksena alkoholitonta, vai jätättekö lapset kotiin. Hurskastelua.

Juhannuksena ei toki ole pakko ottaa yhtään mitään. 😌

Provohan tämä on, mutta nykyään olen tosiaan törmännyt siihen, että rippijuhlissakin on aikuisille alkoholitarjoilu.

Tässä otteita Kaikkijuhlista.fi / etikettiopas.

Olkoonkin, että aloitus on silkka provo, niin laitan tähän otteita rippijuhlien nykyetiketistä. Tämä on oikeastaa aloittajalle ihan oikein ja näpäytys, koska rippijuhlissa voi etiketin mukaan nykyisin tarjoilla alkoholipitoisia juomia. 

Vieraat

Kunniavieraat rippijuhlissa ovat nuoren lisäksi isovanhemmat ja kummit, samoin rippipappi. Lähiomaiset ja ystävät, ja erityisesti nuoren omat ystävät, kuuluvat niin ikään kutsuttaviin. He osallistuvat myös mahdollisuuksien mukaan Jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle. Monissa seurakunnissa on tapana, että nuoren kummit avustavat konfirmaatiomessun toteutuksessa ja esimerkiksi siunaavat kummilapsensa. Vieraat voidaan kutsua joko kutsukortilla tai puhelimitse. Nuori voi itse varmistaa ystäviltään pääsevätkö he hänen rippijuhliinsa. Myös nuoren rippikoulun isosen/isoset voi kutsua juhlaan.

Eli koska nuori on juhlien kunniavieras, hän ei luonnollisestikaan ole omien juhliensa emäntä, tai isäntä, joka hoitaisi esim. tarjoilua, kuten jossain kommentissä ohjattiin tekemään. 

Tarjoilu

Kun kyseessä on nuoren oma juhla, hänen toiveilleen siitä millaisen juhlan ja tarjoilun hän haluaa pitää antaa sijaa. Konfirmaatio on yleensä aamulla ja kestää kuitenkin parisen tuntia, joten suolaista on hyvä olla tarjolla makeiden leivonnaisten ja kahvin lisäksi. Täytekakku kuuluu rippijuhliinkin. Noutopöytä on joustava vaihtoehto. Se voi olla pelkästään kylmä pöytä tai lämpimänä ruokana helppo tarjottava on esimerkiksi keitto tai pataruoka. Rippijuhlissa voi hyvin tarjota myös viiniä, jos se kuuluu perheen juhlatarjoiluun muutoinkin.

Tämä kohta kuvaa tilannetta hyvin. Jos viini kuuluu perheen juhlatarjoiluun muutenkin asia on luontevaa. Ei kukaan rupea rippijuhlissa välittämään alkoholietikettiä ja opettamaan alkoholin käyttöä. Jos alkoholinkäyttönne on varmasti konrollissa ja tilkka viiniä on sama kuin kostuttasi suunsa vedellä, niin tuskin viinitarjoilusta tulee ongelmaa. Jossain kommentissa väitettiin, ettei ole etiketin mukaista tarjoilla alkoholia, jos ja kun sankari, siis konfirmoitava on alaikäinen. Ei siis pidä paikkaansa. Muistakaa kuitenkin, että juhla on konfirmoitavan oma ainutkertainen juhla, hän siis päättää myös alkoholin osuudesta tarjoilussa. 

Onnittelumalja

Onnittelumaljana tarjotaan tällöin luonnollisesti kuohuviiniä. Nuorille/ja niille jotka eivät voi tai halua nauttia alkoholia, varataan alkoholiton vaihtoehto (esim. alkoholiton kuohuviini tai Pommac). Onnittelumalja tarjotaan kun kaikki vieraat ovat paikalla. Onnittelujen yhteydessä rippilapselle voi pitää myös puheita.

Siis ei joudu poliisin pakeille, jos ko. juhlissa antaa nuoren / nuorten nauttia tilkan alkoholia. Jos koko seurue alkaa örveltää, niin sitten juttu onkin aivan toinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska provo. Tosin ei pötki pitkälle, kuihtuu pian. Mutta, että joku tarjoaisi rippijuhlissa viiniä, voi kauhistus kuitenkin. 

Tai että oikeasti kyselisi täällä, ja vielä kehtaisi kysyä, että paljonko varataan per tur...pa.

Jos olisi oikeasti sivistynyt, vaikka rikas ruotsinsuomalainen, niin voisi hyvinkin tarjota vieraille juhlavan aterian viinin kera, mutta ei sitä täällä tarvitsisi ihmetellä ja kysellä. Kaikki ottaisivat sivistyneesti noin kaksi lasillista ruokajuomana ja se siitä. Joillakin voisi jäädä osa lasillisesta juomatta.

Ei niissä juhlissa mitään alkoholin käyttöä nuorille opetettaisi, naurettava ajatus.

Jos nuorelle pitää omissa rippijuhlissa opettaa alkoholin käyttöä kotimaisilla marjalitkuilla, niin ollaan aika rahvaanomaisesti metsässä.

Kysyjä voi tietenkin olla joku rymy- ja ryyppymestari, joka meinaa vetäistä rippijuhlissa kaatokännit. Mutta sittenkään hän ei kyselisi asiasta täällä.

Joten, se siitä.

OK. Ihan vaan ohiksena: MISSÄ sinä opettaisit nuorelle alkoholinkäyttöä? Pussillinen kaljaa ja kosken varteen muutaman puliukon kanssa? Itse en oikein keksi parempaa paikkaa, kuin omat juhlat, jossa toimii vielä isäntämä/ emäntänä omien vanhempien ja suvun silmien alla.

Minkälainen suku teillä on, joissa nuori omassa juhlassaan ei olekaan se juhlakalu, vaan joutuu toimimaan isäntänä / emäntänä. Ei kai teillä vaikka häissä morsian ja sulhanen emännöi ja isännöi? 

Ja opetatteko te konfirmoidulle alkoholin käyttöä hänen omissa rippijuhlissa? Mitä tarkoittaa omien vanhempien ja suvun silmien alla? Silmien alla? Ettäkö nuori ei ala vetää kaksin käsin sitä ruuan kanssa tarjotaavaa viiniä, niin kyttäätte porukalla. Aika paha, jos moista vaihtoehtoa tarvitsee edes miettiä. Muutenkaan alkoholin käyttöä ei voi opettaa. Vai laitetaanko teillä 18 vuotta täyttänyt viinipullon kanssa pöydän ääreen ja kerrotaan, että näin vedät alkoholia. Vai viedäänkö baariin. Se, että tietää jostain pussikaljoista ja puliukoista kertoo jo paljon. Juhlatilanteita on loppujen lopuksi aika vähän, jos niiden avulla opetetaan alkoholin käyttöä. Alkoholin käyttö opitaan seuraamalla vanhempien esimerkkiä, eikä siinä silloin kytätä ketään. 

Marjamehua

Juhla on se ripille pääsy. Synnin anteeksianto . Synnin päästö. Mutta jos aikuiset haluaa ruokaa syödessä sen jälkeen ottaa lasin viiniä niin ruuan mukaan tietysti Valko viini kalalle punaviini lihalle sitten kun pääjuhla on jo vietetty.

Selkeästi asiassa on monta leiriä. Toisessa ääripäässä lakiin turvautuvat ja toisessa annetaan maistaa porukka. Varmasti molemmilla joukkueilla on oma hyvä arvomaailmaan istuva tarkoitusperä taustalla.

Mielestäni tässä menee nyt sekaisin kaksi asiaa: itse tämä rippijuhla ja suhtautuminen alkoholin käyttöön ylipäätään.

Jos nyt puhutaan tuosta itse rippijuhlasta, niin mielestäni fiksuinta on mennä nuoren tahdon mukaisesti. Kyseessä on kuitenkin nuoren ainutkertaiset juhlat.  Niitä juhlia ja tapahtumia varmasti riittää, johon viinit sopivat paremmin ja joissa voi nuorille tilkan antaa.

Mielestäni viiniä ei pidä kuitenkaan "tyrkyttää" ja pitää itseisarvona, että kyseessä olisi joku pakollinen asia aikuisuudessa.  Ihan hyvin voi illallisia ja juhlia viettää ilmankin.

Mutta jokainen toimii tietysti oman arvomaailmansa mukaisesti. Turha siitä on sen enempää vääntää.

partyparty vaan

Valmistetaanko Porvoossa viinejä?

Viinin laadulla ei ole suurta merkitystä, mutta määrän on riittevä, nuoret ovat yllättävän janoisia.

Jos se täysin laitonta olisi, niin silloinhan kirkossa rikottaisiin lakia, kun siellä jaetaan viiniä.

Minustakin tässä erottuu kaksi leiriä. Olisi niin, että jos perheessä on alkoholin kanssa yhtään vaikeuksia, niin kannatetaan sitä, ettei oteta ollenkaan kun on joku esim. rippijuhla. Onhan näitä överiksi menneitä häitä voinut katsoa kamalan myötähäpeän velloessa esim. telkkarista. Näissä perheissä alkoholilla on juuri keskeinen rooli, jonka vuoksi ollaan valmiita matkustamaan Viroon halvan alkoholin vuoksi. Jokainen viikonloppukin pyörii mahdollisimman suuren alkoholimäärän siivittämänä.

Sitten on niitä perheitä, jotka viettävät esim. säännöllisesti sunnuntaipaivallisiä lasten ja lastenlasten kanssa. Niissä nautittu viinilasillinen, tai kaksi, ei ole mikään ihme ja keskustelunaihe. Se ei ole itseisarvo päivällisellä, se vain on. Ja ne lasilliset jäävät aina siihen kahteen, korkeintaan sentin konjakki jälkiruokakahvin kanssa herrasväelle, nykyisin jo naisillekin.

Rippijuhla on sen verran uskonnollissävytteinen, että varmaan senkin vuoksi alkoholin yhdistäminen siihen enää ehtoollisen jälkeen on kuulostanut näihin päiviin saakka todella oudolta. 

Oikeastaan on hyytävän hyvittavaa, että aloittaja sai nenilleen. Löysin tästä ketjusta monta mielenkiintoista juttua. 

"Minkä tyyppiset viinit mielestänne sopivat rippijuhliin ja millainen määrä olisi hyvä varata per henkilö?"

Oli tosi hyvä, että aloittaja aloitti todella porvoolaisittain. Hän kuvitteli, että porukka hyppää heti takajaloilleen ja kuopii raivoisasti maata.

Hyvin harva lähti tälle eivät mitkää viinit sovi ja herraisä ei nyt ainakaan tarvitse määriä miettiä lijalle. Tyhmä mutta toisalta pirullinen provoilija ajatteli, että kauhistelijat tosissaan miettivät haluaako ap. ajatella makeita vai kuivia viinejä. Minkä ruuan kanssa hän haluaa tarjota viienejä, ja miksi hän miettii mikä on sopiva määrä. Onko hyvä määrä se, että viini riittää, ts. siitä tulee känniin. 

Haluamiensa reaktioiden sijaan, hän saikin aivan asiallisia ja mielenkiintoisia vastauksia, joissa pohdittiin suomalaisten suhtautumista alkoholitarjoilun nykyaikaan, vetäen esiin myös etikettiasioita ja sen sellaista.