Miksi niin monet hankkivat uusioperheeseen "vielä yhden yhteisen lapsen"?
Tilanne on mielestäni toinen, jos vain toisella on ennestään omia lapsia, mutta ihmetyttää nämä parit, joissa molemmilla on ennestään useampia lapsia ja nekin vielä eri henkilöiden kanssa.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Eikö muutama lapsi jo riitä?
Pitääkö lapset tehdä sen perusteella, mitä muut, ulkopuoliset ihmiset ajattelevat? Vai pitäiskö kuitenkin lapsia hankkivien osapuolten tehdä ihan itse ne päätöksensä? Pätee niin lasten hankkimiseen kuin hankkimatta jättämiseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä uusperheen perustamista ylipäänsä. Aikuiset pakottavat lapset elämään ihan vieraiden ihmisten kanssa yhteisessä kodissa. Seurustella voisi myös omista kodeistaan käsin ja muuttaa yhteen vasta sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Ihan vieraiden? Missä maailmassa säkin elät. Ei se ihminen ole enää “ihan vieras”, kun asut sen kanssa. Tolla logiikalla esim. kaikki adoptoidut lapset joutuisi elämään “ihan vieraiden” kanssa.
Tai mites päiväkoti tai koulu? Siellä ne raasut viettää suurimman osan hereilläolotunneistaan, “ihan vieraiden kanssa”.
Jotain rotia nyt näihin itkuvirsiin.
Jotta voivat leikkiä olevansa ihan oikea perhe, eikä vain joku uusioperheviritelmä.
Täytyy kai uusi suhde sinetöidä yhteisellä lapsella, hyvänen aika. Sehän olisi kauheaa kun olisi molemmilla vain omat lapset, yhteinen lapsi pitää olla.. Daa. 💩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä uusperheen perustamista ylipäänsä. Aikuiset pakottavat lapset elämään ihan vieraiden ihmisten kanssa yhteisessä kodissa. Seurustella voisi myös omista kodeistaan käsin ja muuttaa yhteen vasta sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Tämä! En halua asua tuntemattomien teinien kanssa samassa talossa. Saa nähdä, meneekö isäni naimisiin, vaikka lupasi olla menemättä.
- 14-vuotias
Joo. Ihan varmaan olet 14-vuotias. Sirpa 43 v.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kai uusi suhde sinetöidä yhteisellä lapsella, hyvänen aika. Sehän olisi kauheaa kun olisi molemmilla vain omat lapset, yhteinen lapsi pitää olla.. Daa. 💩
Mä haluaisin nyt kysyä sulta, minkä takia lapsia yleensä sitten hankitaan. Esim. oma syyni oli se, että mulla oli tunne, että haluan perheen. Ei sen kummempi. Mun mielestä se on aivan yhtä hyvä tai huono syy hankkia lapsi kuin se, että uuteen suhteen halutaan lapsi, koska haluaa juuri sen ihmisen kanssa lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko joskus miettinyt keskittymistä siihen omaan perhe-elämään? Kuulostaa ajanhukalta miettiä muiden ihmisten lapsilukuja. En minäkään ymmärrä miksi joku hankkii vain yhden lapsen, tai miksi joku hankkii kuusi lasta. Mutta ei mun tarvikkaan kun ei se ole mun elämä.
Lapset kärsivät, kun on seitsemän äitiä, kymmenen isää ja 16 puolisisarusta.
Harvoin lapset mitenkään kärsii siitä jos on monta välittävää aikuista ympärillä. Enkä ole vielä yhtään lasta tavannut jolla olisi 7 äitiä tai kymmenen isää.
Noihin uusperhekuvioihin mahtuu paljon muuta kuin välittävää vanhempaa. Hampaita kiristellen nippa nappa siedetään sen toisen lasta.
Vierailija kirjoitti:
Jotta voivat leikkiä olevansa ihan oikea perhe, eikä vain joku uusioperheviritelmä.
Uusperheviritelmä se silti on. Sitä ei mikään poista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko joskus miettinyt keskittymistä siihen omaan perhe-elämään? Kuulostaa ajanhukalta miettiä muiden ihmisten lapsilukuja. En minäkään ymmärrä miksi joku hankkii vain yhden lapsen, tai miksi joku hankkii kuusi lasta. Mutta ei mun tarvikkaan kun ei se ole mun elämä.
Lapset kärsivät, kun on seitsemän äitiä, kymmenen isää ja 16 puolisisarusta.
Harvoin lapset mitenkään kärsii siitä jos on monta välittävää aikuista ympärillä. Enkä ole vielä yhtään lasta tavannut jolla olisi 7 äitiä tai kymmenen isää.
Noihin uusperhekuvioihin mahtuu paljon muuta kuin välittävää vanhempaa. Hampaita kiristellen nippa nappa siedetään sen toisen lasta.
Se on puolisonvalintakysymys. Minä en ainakaan ottaisi tuollaista puolisoa.
Ja ikävä kyllä tuollaisia on aivan ydinperheissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä uusperheen perustamista ylipäänsä. Aikuiset pakottavat lapset elämään ihan vieraiden ihmisten kanssa yhteisessä kodissa. Seurustella voisi myös omista kodeistaan käsin ja muuttaa yhteen vasta sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Tämä! En halua asua tuntemattomien teinien kanssa samassa talossa. Saa nähdä, meneekö isäni naimisiin, vaikka lupasi olla menemättä.
- 14-vuotias
Joo. Ihan varmaan olet 14-vuotias. Sirpa 43 v.
Minä olen. Isäni on löytänyt naisen, jolla on kaksi teini-ikäistä lasta. Painostaa tapaamaan nämä, mutta en suostu. Alussa lupasi, ettei minun tarvitse tavata edes itse naista, mutta kyseinen henkilö ilmestyy muutaman kerran kuussa kotiimme siivoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä uusperheen perustamista ylipäänsä. Aikuiset pakottavat lapset elämään ihan vieraiden ihmisten kanssa yhteisessä kodissa. Seurustella voisi myös omista kodeistaan käsin ja muuttaa yhteen vasta sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Ihan vieraiden? Missä maailmassa säkin elät. Ei se ihminen ole enää “ihan vieras”, kun asut sen kanssa. Tolla logiikalla esim. kaikki adoptoidut lapset joutuisi elämään “ihan vieraiden” kanssa.
Tai mites päiväkoti tai koulu? Siellä ne raasut viettää suurimman osan hereilläolotunneistaan, “ihan vieraiden kanssa”.
Jotain rotia nyt näihin itkuvirsiin.
Mutta on mielestäni jotenkin stressaavaa asua sellaisten ihmisten kanssa, jotka en varsinaisesti miellä kuuluvaksi omaan perheeseen. Varsinkin jos on asunut koko aiemman elämän vain oman vanhemman tai vanhempien ja omien sisarusten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä uusperheen perustamista ylipäänsä. Aikuiset pakottavat lapset elämään ihan vieraiden ihmisten kanssa yhteisessä kodissa. Seurustella voisi myös omista kodeistaan käsin ja muuttaa yhteen vasta sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Ihan vieraiden? Missä maailmassa säkin elät. Ei se ihminen ole enää “ihan vieras”, kun asut sen kanssa. Tolla logiikalla esim. kaikki adoptoidut lapset joutuisi elämään “ihan vieraiden” kanssa.
Tai mites päiväkoti tai koulu? Siellä ne raasut viettää suurimman osan hereilläolotunneistaan, “ihan vieraiden kanssa”.
Jotain rotia nyt näihin itkuvirsiin.
Niin, ihan vieraiden kanssa adoptoidutkin joutuvat elämään aluksi.
Ja kyllä, tarhassa ja koulussakin joutuu viettämään aikaa vieraiden kanssa, siellä ei kuitenkaan ole kenenkään koti.
Hirveää että kotona joutuu asumaan jonkun vieraan aikuisen kanssa, minäkään en ymmärrä aikuisia joilla on lapsi/lapsia ja ottavat silti jonkun seurustelukumppanin luokseen asumaan. Yh-Äitinä minua karmii varsinkin äidit, jotka noin vain alkavat asua jonkun miehen kanssa, miettimättä yhtään lastensa turvallisuutta. Mulle ei tulisi mieleenkään tuoda kotiimme jotain ventovierasta miestä jonka kanssa olisin hetken heilastellut. Meille ei muuta yksikään mies, niin kauan kuin lapset asuvat kotona. Enkä usko että senkään jälkeen.
Eri
Se on sama syy kuin naimisiinmeno 2kk tuntemisen jälkeen.
Halutaan näyttää muille et "me ollaan tosissamme, tää oli rakkautta ensisilmäyksellä jne".
Itse en moista ymmärrä, olen kasvanut ydinperheessä, vanhempani olivat yhdessä 60 vuotta, omat lapseni ovat ydinperheessä ja yhdessä oltu yli 20 vuotta.
Ei eroja, ei sinunminunmeidänlapsia, ei tarve todistella.
En ymmärrä minäkään.
En ymmärrä sitäkään että pitää muuttaa yhteen jos on lapsia. Miksei voi seurustella, niin että molemmilla omat kodit.
Ihan älyvapaata tuoda muukalainen perheeseen, joka vielä parhaassa tapauksessa tuo oman lapsensa sinne ainakin aika-ajoin. Kuka tollasessa sirkuksessa haluaisi elää. Kahta perhettä ei voi sekottaa.
Jotkut eivät tahdo uskoa, että lapset saattavat kärsiä uusioperheestä. Ei aina, mutta usein.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät tahdo uskoa, että lapset saattavat kärsiä uusioperheestä. Ei aina, mutta usein.
Kyllä uskon, että voivat. Aivan kuin voivat kärsiä ydinperheessäkin.
Elämässä kannattaa keskittyä niihin omiin asioihin ja niitten ihmettelyyn. Yleensä teillä, jotka kovasti kaikkea ihmettelette, on ne omat asiat jääneet lapsipuolen asemaan.
😂
Kaikenlaisia perheviritelmiä nykyään...
Onko mikään ihme, että perheenisät pakenevat tätä hässäkkää motarin levarille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä uusperheen perustamista ylipäänsä. Aikuiset pakottavat lapset elämään ihan vieraiden ihmisten kanssa yhteisessä kodissa. Seurustella voisi myös omista kodeistaan käsin ja muuttaa yhteen vasta sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Ihan vieraiden? Missä maailmassa säkin elät. Ei se ihminen ole enää “ihan vieras”, kun asut sen kanssa. Tolla logiikalla esim. kaikki adoptoidut lapset joutuisi elämään “ihan vieraiden” kanssa.
Tai mites päiväkoti tai koulu? Siellä ne raasut viettää suurimman osan hereilläolotunneistaan, “ihan vieraiden kanssa”.
Jotain rotia nyt näihin itkuvirsiin.
Kuvittele, että puolisosi haluaisi, että yhteiseen kotiinne muuttaa toinen nainen. Ei mietitä nyt seksi- tai tunnepuolta, ne ovat tietysti oma lukunsa, vaan ajatellaan vain, että hän pitää itsestäänselvyytenä, että haluat jatkossa asua yhdessä toisen naisen kanssa. Miltä tuntuisi? Ruokapöydässänne olisi yhtäkkiä kolmas aikuinen, iltaisin elokuvaa valitsemassa tai harrastuksissa, lomamatkoilla... kaikkialla. Kolmas aikuinen, jonka kanssa sinun pitäisi elää, sopia, suunnitella, tehdä asiat.
Minä en voisi kuvitellakaan. Siksi en voinut kuvitellakaan että pakottaisin myöskään oman lapseni sellaiseen tilanteeseen. Eikä tässä kukaan ole kieltänyt sitä isää tai äitiä seurustelemasta, rakastamasta, sitoutumasta toiseen ihmiseen vaan vain antamaan lapsilleen oikeuden elää ilman vieraita ihmisiä saman katon alla.
Tämä! En halua asua tuntemattomien teinien kanssa samassa talossa. Saa nähdä, meneekö isäni naimisiin, vaikka lupasi olla menemättä.
- 14-vuotias