Oppiiko terapiassa selvittämään ristiriitoja?

Ei tietääkseni opi. Omalla kohdallani terapeutti on ollut kuuntelija. Joskus hän on saattanut kysyä, että etkö ole tullut ajatelleeksi, että kun äitisi sanoi noin, niin hän ehkä tarkoitti lohduttaa sinua. Itse olen saattanut silloin kokea äidin puheen vain syyllistävänä, joten terapeutti on avannut näkemään mahdollisuuden toisenlaiseen tulkintaan.

Mutta usein minulle on käynyt vain niin, että kun olen saanut puhua asioista, olen rauhoittunut. On rauhoittavaa, kun joku kuuntelee yrittämättä neuvoa ja ottamatta kantaa. Tietysti hän saattaa kysellä jotakin, esim. että oletko miettinyt, miksi koet asian noin. 

Kun valitsee oikean terapeutin, niin voi oppia. Itse olen oppinut, mutta en siksi, että terapeutti olisi varsinaisesti opettanut, vaan olen itse ottanut terapiassa esille perfektionismin ja korkeat odotukset, sekä vaikeuden sietää pettymyksiä. Yhdessä on sitten käyty näitä läpi ja terapeutti on haastanut ajattelemaan mistä em. asiat johtuvat ja toisaalta kehittämään keinoja sietää vaikeitakin tunteita paremmin räjähtämättä.

Kuitenkin loppujen lopuksi ristiriidat syntyvät ihmisten välillä, eikä yksin terapiassa opi kuin teoriaa - kotona puolison kanssa on sitten pitänyt harjoitella käytännössä. Eikä se todellakaan aina vieläkään suju, välillä kiehuu yli itse kullakin. Mutta siis voi ainakin kehittyä, jos itse on motivoitunut ja löytää hyvän ratkaisukeskeisen terapeutin!