Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten päästä yli pettymyksestä

Vierailija
13.08.2021 |

Hain siis kevään yhteishaussa korkeakouluun enkä päässyt. No, päätin etten luovuta ja hain polkuopintoihin. Tein ennakkotehtävän todella hyvin ja ilokseni sain haastattelukutsun. Haastattelu meni omasta mielestäni loistavasti. Sain kehujakin
haastattelijalta siinä heti paikan päällä. Tänään järkytykseksi tuli tulos, etten päässyt polkuopintoihin, en edes varasijoille. Mieheni, joka on usein hyvin realistinen ja monesti palauttaa minutkin maanpinnalle, oli järkyttynyt ja pettynyt. Hänkin sanoi, että on vierestä katsonut, kuinka paljon tein töitä ja kuinka paljon olin perehtynyt tähän alaan. Harmittaa hirveästi. Nyt ei ole mitään, mitä odottaa syksyltä. Ei ole edes työpaikkaa. Miten saisin tsempattua itseni tästä yli?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
13.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sit vaan hakemaan uusiksi. Periksi ei kannata antaa.

Vierailija
2/6 |
13.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avoimeen suorittamaan perusopintoja ja haku uudestaan ensi yhteishaussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
13.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, siellä vaan oli ihmisiä, jotka teki ennakkotehtävän vielä paremmin ja joiden haastattelu meni vielä paremmin. Niin elämässä käy tämän tästäkin.

Nyt vaan työtä hakemaan ja valmistautumaan uusiin pääsykokeisiin ensi vuonna. Jos et ole nirso, pääset vaikka heti mäkkäriin tai siivoomaan, ja sitten työssä ollessa voit etsiä parempia paikkoja. Tsemppiä!

Vierailija
4/6 |
13.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avoimessa yliopistossa voi suorittaa monia korkeakouluopintoja, osa on mahdollisia myös etäopiskeluna. Niistä saa kaikista hyväksiluvun, kun aikanaan olet korkeakouluopiskelija.

Vierailija
5/6 |
13.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyviä pointteja teillä ja tiedän ettei kannata jäädä rypemään.. Mutta tiedättekö, jotenkin hävettää, että luulinko itsestäni liikoja. Onneksi ei tullut kenellekään mainostettua että hain polkuopintoihin, ettei nyt tarvi itku kurkussa selitellä ettei päässyt. On tämä niin kurjaa. Olen ollut muutaman vuoden kotiäitinä ja motivaatio olisi ollut aivan huipussaan ja se taatusti näkyi haastattelussa. Siitä se ei ainakaan jäänyt kiinni.

Vierailija
6/6 |
13.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kyllä kaiken kaikkiaan tyhjä olo. Nyt pitää jotenkin koota itsensä ja uskoa, että jotain hyvää vielä tapahtuu.