Muita, jotka palaavat äitiysvapailta koulunpenkille?
Mitkä filikset? Kauanko olit poissa? Jatkuuko keskeneräiset opinnot vai alkaako uudet? Täällä yksi hermoraunio, joka miettii onko kohtalotovereita...
Kommentit (19)
Sulla on siis saman verran jäljellä kuin mulla, 2. :) Mua jännittää eniten tämä melkein parin vuoden valvominen/väsymys, että miten se vaikuttaa opiskelukykyihin, esim. muistiin. Pitäisi jotenkin saada aivot taas käännettyä päälle... -ap
Mä olin 3 vuotta kotona ja viime viikolla pääsin varasijalta kesken kouluun. Tyttö viihtyy päiväkodissa tosi hyvin, ei haluaisi pois lähteä. Minutkin otettiin koulussa hyvin vastaan.
Valvominen pelottaa minuakin! Tyttö ei vieläkään nuku läheskään joka yö täysiä unia. Viime yönäkin välillä 4-5.30 heräsin kolmesti rauhoittelemaan, kunnes lopulta kannoin viereen nukkumaan. Voi tulla vaikeuksia pysyä hereillä luennoilla... 2
Mulla puolivuotias lapsi sekä pk-ikäinen esikoinen ja nyt pitäisi lukea tenttiin kun esikoinen hoidossa. Harmi kun tämä pienempi lapsi ei oikein nuku päivisin. Enemmän kuin tätä syksyä, jona pitäisi puolivaloilla opiskella vauva kainalossa, pelottaa ensi kevät, jos molemmat lapset on täydet päivät hoidossa ja pitäisi joskus kuuden pintaan lähteä aamulla mitenkuten nukutun yön jälkeen liikkeelle että olisi kahdeksalta luennolla. Rahasta olisi tiukkaa ja niitä opintopisteitä pitäisi ropista kunnolla ja illat olisi sitten mitä on, pari tuntia lasten kanssa, lapset nukkumaan ja taas kirjojen pariin. Mies on töissä ja opiskelee myös.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 09:02"]Valvominen pelottaa minuakin! Tyttö ei vieläkään nuku läheskään joka yö täysiä unia. Viime yönäkin välillä 4-5.30 heräsin kolmesti rauhoittelemaan, kunnes lopulta kannoin viereen nukkumaan. Voi tulla vaikeuksia pysyä hereillä luennoilla... 2
[/quote]
Heh, kuulostaa ihan meidän parilta viimeyöltä. Kofeiinin voimalla mennään. -ap
Periaatteessa meillä ei saisi ruokia ja juomia viedä luentosaleihin, mutta inhimillisyyden nimissä istun siellä kyllä kahvimuki kourassa, varsinkin jos luento on välillä 14-16! Ja nyt on ainakin syy, jos nukahtaa luennolle, toisin kuin ennen lasta :D
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 09:00"]
Mä olin 3 vuotta kotona ja viime viikolla pääsin varasijalta kesken kouluun. Tyttö viihtyy päiväkodissa tosi hyvin, ei haluaisi pois lähteä. Minutkin otettiin koulussa hyvin vastaan.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä, tuo on kiva kun saat aloittaa puhtaalta pöydältä opinnot :) opintojen jatkajana saan jännittää, onko siellä enää yhtään tuttua, vai olenko ainoa "vanha"... -ap
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 09:26"]
Periaatteessa meillä ei saisi ruokia ja juomia viedä luentosaleihin, mutta inhimillisyyden nimissä istun siellä kyllä kahvimuki kourassa, varsinkin jos luento on välillä 14-16! Ja nyt on ainakin syy, jos nukahtaa luennolle, toisin kuin ennen lasta :D
[/quote]
Sama homma, mulla on vielä sellainen automaattinen taipumus mennä istumaan luokan takaosaan, piiloon? :D pitäisi pyrkiä siitä pois, jos siellä eturivissä saisi vaikka enemmän irti. :) -ap
Opinnot jäivät karvaa vaille valmiiksi kun vuosi sitten jäin vapaalle. Lapsi on nyt 10,5kk ja tarkoitus olisi käydä suorittamassa ne muutaman kurssit, jotka jäljelle jäivät. Lapsen isä on kotona, joten pientä ei tarvitse viedä hoitoon :)
Kyllähän tuo vähän jännittää, mutta parempi hoitaa nyt äkkiä alta pois!
Täälläkin yksi opintojaan jatkava! :)
Hain opiskelemaan uutta ammattia, kun odotin esikoista. Edellisessä ammatissa iltatyötä ja viikonloppuja poissaa kotoa. Halusin olla enemmän kotona.
Esikoisen ollessa 1 aloitin siis opiskelut. Kerkesin vuodrn opiskella ja synnytin pikkusiskon. Nyt molemmat päiväkodissa ja tänään eka luento.... Jännittää :)
Odotan innoissani uuden aloittamista ja jännitän uusia opiskelutovereita..
Kokemukseni opiskelusta lasten saannin ohella ovat hyviä. Edellytyksenä oli unikoulu ja lasten aikainen nukkumaanmeno. Opiskelu on joustavampaa kuin työelämä, mutta ainakin minun oli pakko lukea muös iltaisin kun lapsi nukkumassa.. Kaikki työpaikat eivät vaadi samaa :)
Ap:lle ja muille onnea opintoihin!!! :)
Mä en kyllä varsinaisesti pitäny äitiysvapaata vaan olin jo tenttimässä pari päivää synnytyksestä. Luennoilla sit parin viikon päästä. Ni ei sit varsinaisesti jännittäny kun sitä taukookaan ei tullu.
Mutta menestystä opintoihin, varmasti kohtalotovereita löytyy! =)
Mistä te muut saatte motivaatiota? Motivoiko teitä joku konkreettinen juttu vai joku tietty ajatus? :) -ap
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 08:53"]Täällä ainakin yksi. Melkein 1,5v olin kotona, nyt pitäisi jatkaa opintoja. Melkein ehdin kolmannen vuoden saada pulkkaan ennen synnytystä, vielä kaksi jäljellä. Lapsi on juuri tutustumassa päiväkotiin, torstaina alkaa tositoimet! Ja jännittäähän tuo ihan hirveästi, että miten ne opinnot ja perheen saa sovitettua yhteen, mutta kovasti olen kuullut vakuutteluja, että on paljon helpompaa kuin perheen ja työn yhteen sovittaminen.
[/quote]
Mulla melkeen sama! Tosin oon ollut kotona 2 vuotta ja ainakin 3 vielä jäljellä. Oon nähny sellasia sekavia koulupainajaisia, mitä näin aina peruskoulu- ja lukioaikoina kesäloman lopuilla.
Lapsen piti aloittaa päivähoidossa eilen, mutta täällä sitä sairastellaan kolmatta päivää. Onneks luennot alkaa vasta viikon päästä.
Valmistuin tänä keväänä ja jäin heti valmistumisen jälkeen äitiyslomalle, joka loppuu sitten ensi keväänä joskus. Mies painostaa hakeutumaan vapaiden jälkeen töihin, että tultaisiin paremmin sitten rahallisesti toimeen, mutta mua jännittää ihan mielettömästi ajatus!! Jotenkin tuntuu että mulla meni loppuvaihe opinnoista ihan ohi vaikka valmistuin, raskaus ja iso maha teki sen että suoriuduin läpi opinnoista mutta oikeasti mikään ei jäänyt päähän. Nyt kuumottaa että pitäisi mennä vielä pitkän tauon jälkeen alan töihin, enhän mää osaa mitään!? Tekisi mieli mennä takaisin kouluun, opiskella jotain muuta tai edes mennä jonkinlaiselle kertauskurssille tms, mutta se tarkoittaa sitten taas opintotuella kihnuttamista ja se ei kyllä kauheasti naurata.
Motivoi se että ala on kiinnostava ja oikeasti tykkään siitä että on päivä aikaa olla siellä yliopistolla. Musta on ihanaa esimerkiksi mennä syömään lounasta ruokalaan. Ihanaa on myös tehdä niitä tehtäviä muiden kanssa. Se nyt vähän vaivaa, että onko tuttuja enää samoilla aikatauluilla... Toiseksi motivoi se että haluan valmistua että saan rahaa! Se mikä ei motivoi juurikaan, on hirveällä kiireellä itsekseen opiskelu.
t.6
[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 10:46"]
Motivoi se että ala on kiinnostava ja oikeasti tykkään siitä että on päivä aikaa olla siellä yliopistolla. Musta on ihanaa esimerkiksi mennä syömään lounasta ruokalaan. Ihanaa on myös tehdä niitä tehtäviä muiden kanssa. Se nyt vähän vaivaa, että onko tuttuja enää samoilla aikatauluilla... Toiseksi motivoi se että haluan valmistua että saan rahaa! Se mikä ei motivoi juurikaan, on hirveällä kiireellä itsekseen opiskelu.
t.6
[/quote]
Minullakin se motivoi kovasti, että tunnen olevani oikealla alalla. Haluaisin myös äkkiä työelämään! Tsemppiä sinullekin, sinulla on varmasti vielä rankempaa, kun on puolivuotias pienokainen. -ap
3.5v opiskelin lapsi kotihoidossa, sitten laitoin päiväkotiin ja jatkoin tänä syksynä. Valmistun ensi maaliskuussa 25v syntymäpäivänäni :) Kaksi lukukautta olin koulussa niin että mieskin oli opiskelija = pystyi jakamaan lapsen kotihoidon vastuun. Muutoin elämä opintojen kanssa oli armotonta säätämistä.
Täällä ainakin yksi. Melkein 1,5v olin kotona, nyt pitäisi jatkaa opintoja. Melkein ehdin kolmannen vuoden saada pulkkaan ennen synnytystä, vielä kaksi jäljellä. Lapsi on juuri tutustumassa päiväkotiin, torstaina alkaa tositoimet! Ja jännittäähän tuo ihan hirveästi, että miten ne opinnot ja perheen saa sovitettua yhteen, mutta kovasti olen kuullut vakuutteluja, että on paljon helpompaa kuin perheen ja työn yhteen sovittaminen.