Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka inhoavat nuukailua?
01.09.2014 |
Kaikenlainen köyhäily ja sentin venyttäminen on minusta tosi vastenmielistä. En saa kirpputorien kiertelystä tai pullojen keräämisestä todellakaan mitään kiksejä. Minulle sopii se, että siirrän ne sataset tililtä talteen heti palkkapäivänä, ja sitten käytän loput hyvällä omallatunnolla. Miksi teeskennellä köhää, kun elämä on tehty nautittavaksi?
Saidat ja rahan käyttöä syntinä pitävät ihmiset ovat aika hyvin karsiutuneet kaveripiiiristäni. En vain jaksa sitä päivittelyä, miten turhaa ulkona syömine on ja miten mikään ei saisi maksaa mitään.
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:56"]
Piheys on sairaus josta ei parane. Eivät he ole hyvää seuraa, arvottavat joka hemmetin asian rahan kautta ja kulutetulle rahalle pitää aina saada jonkinlaista vastinetta.
[/quote]
Minun täytyy esimerkiksi myöntää, että pidän omatekoisista ruuistani kaikista eniten. Voin muunnella reseptejä makuni mukaan ja ostaa tavarat edullisesti. Pitäisikö minun siis säälistä vai Suomen taloutta tukeakseni mennä joskus sinne ravintolaan syömään mukiinmenevää ruokaa kalliilla? Minulla ei kuitenkaan jää rahaa säästöön missään kuussa, joten kiertoon rahani menevät takuuvarmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en myöskään jaksa nuukailijoita yhtään! Tuttavapiirissä on yksi, joka neuvoo mua kaupassa ostamaan halvempaa tai käskee tehdä pizzan itse jos ostan valmispizzaa tms. Tosi ärsyttävää.
Lisäksi hänen perheensä kärsii nuukailusta. Lapset nukkuvat liian lyhyissä sängyissä esimerkiksi ja vanhempien makuuhuoneessa nukkuu 3 lasta, vaikka heillä olisi varaa hankkia isompi asunto.
Lisäksi tämä ihminen hamstraa kaiken. Varastot on täynnä vanhaa tavaraa, jota aikoo välillä myydä mutta kun pyytää esim 15v vuotta vanhoista lasten vaunuista 400e, niin eihän niitä kukaan osta.
Tuo ulkona syöminen on hyvä esimerkki siitä, että ihmiset saavat nautintoa eri asioista ja kokevat siihen kuluvan rahan sitten menevän joko tarpeeseen tai ei - tarpeeseen. Minulle itselleni ravintolassa syöminen ei ole mikään suuri elämys, koska en niin välitä ruuasta, se ei ole mulle mikään intohimo. Koen hirveän rasittavana sen, että hei, nyt mennään kaikki mumisemaan orgastisesti johonkin ravintolaan jossa kokki tuo pöytään trendikkäitä eineksiä, ja ah kun tää on taivaallista, kun mun suussa ne nyt ei maistu kovin kummoisilta. En halua laittaa rahaani siihen. Seurasta pidän, ja maksan siis siitä ruuasta seuran vuoksi, mut mieluummin näkisin kavereitani jossain ihan muualla.
Ymmärrän ap pointtisi. Toisaalta ymmärrän kyllä nuukailijoitakin. Heitäkin kun on monenlaisia, kuka pihtailee mistäkin syystä. Kerran kauan sitten lähdin ystävieni kanssa ravintolaan. Tilasin vain pääruoan ja juomaksi vettä. En ollut kovin nälkäinen, ei huvittanut juoda alkoholia. Eikä rahaakaan olisi ollut kovin paljon laittaa ulkona syömiseen tuolla kertaa. Ilta oli mukava, söimme, juttelimme ja ystäväni humaltuivat. Kun tuli maksun aika, yksi ystävistäni pyysi tarjoilijalta laskun, kaikki samaan.Kun lasku sitten tuli pöytään, tämä ystävä ilmoitti, että se jaetaan sitten tasan. Koska en ollut varautunut siihen, että maksan muiden syömisistä ja juomisista, sanoin että maksan omani, ja pyysin nähdä laskun. Ystäväni raivostui tästä, huusi, haukkui ja kertoi kaikkien kuullen mitä ajattelee kaltaisistani h*lvetin ilonpilaajista ja nipottajista. En vaan kertakaikkiaan ollut varautunut kolminkertaiseen laskuun, ja sen mukaan olin ruokani listalta valinnut. Siinä sitten itku kurkussa sopersin, ettei mulla juuri nyt ole varaa maksaa noin isoa osaa laskusta. Toinen kaveri lupasi ystävällisesti lainata. Sain siis osuuteni maksetuksi. Vähin äänin poistuin ravintolasta muiden vielä jatkaessa iltaa. Kerrasta opin, ettei pidä lähteä ulos syömään, jos pitää miettiä, millaisesta laskusta selviää! Enkä kyllä ole tämän kaverin kanssa sen koommin käynyt missään.