Lue keskustelun säännöt.
Hirveimmät väärinkirjoitetut sanat
30.08.2014 |
Eli siis sanat, jotka on kirjoitettu noin väärin, että kirjoittajaa tekisi mieli kehoittaa palaamaan takaisin koulunpenkille. Oma inhokkisuosikkini: Jauhenlihakeitto (välillä näkee valitettavasti myös muodossa "jauhen liha keitto"). Joskus vielä olen ilkeä ja kysyn, että mikä helvetin eläin se "jauhe" muka on.
Kommentit (167)
enään (tässä sanassa vähän kuin yhdistetty ääliömäisesti sanat enää ja nään!)
vanhenmat (tarkoittaako hen=kanaa vai vanhemmaaa)
rahuli (jokin raivostuttavan kuuloinen ja erittäin hölmö rahaa tarkoittava murre(?) sana, ynhy)
viälä (älä!)
tälläinen
koira koulu
kanan muna
edus kunta
yhteis kunta
villa koira
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:37"]
Mulle aina valitetaan kun sanon paremman sijasta hyvempi. Tiedän kyllä, et oikeasti pitäisi sanoa parempi.. Mutta jotenkin juurtunut tapa puheeseen, kirjottaessa käytän oikeaa muotoa.
[/quote]
Kai osaat taivuttaa oikein? Hyvä, hyvempi, hyvin. Tai Para, parempi, paras.
[/quote]
PARA!!! Väsynyt ihminen nauraa kuollakseen...
enään (tässä sanassa vähän kuin yhdistetty ääliömäisesti sanat enää ja nään!)
vanhenmat (tarkoittaako hen=kanaa vai vanhemmaaa)
rahuli (jokin raivostuttavan kuuloinen ja erittäin hölmö rahaa tarkoittava murre(?) sana, ynhy)
viälä (älä!)
tälläinen
koira koulu
kanan muna
edus kunta
yhteis kunta
villa koira
Teranssi. Joku idiootti blogissaan kirjoitti koko ajan teranssista.
Erillainen, viellä, sisarrus, etes (edes), sairaanloinen, toisaaltaan, enään, perjaate, eileen.
Ompa, kumpa, niimpä. Selitäppä, annappa, teekkään.
Isejen, lapsien, äitejen.
Väärinkirjoitettu, itseasiassa, samallailla, samanlailla, samallalailla, erilailla, tottakai, pahaolo, hyvämieli.
Erityisen ärsyttävää on, kun käytetään sanaa vaan vain-sanan sijasta ja pilkkua kuin-sanan edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:57"]
Kertokaas kielipoliisit, että kumpi on oikein "mennä Ikeaan" vai "mennä Ikealle"? :)
[/quote]
Suomessa käytetään sisäpaikallissijaa, kun toiminta tapahtuu rakennuksen sisällä. Eli käydään kaupassa, ei kaupalla, mennään Forumiin, ei Forumille. "Mennä Ikeaan" on siis oikea muoto. Tosin jos tarkoituksena on hengailla vain ulkona, vaikka Ikean parkkipaikalla, voisi kai sanoa "mennään Ikealle".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pilkun käyttö että-sanan jälkeen. "Hän sanoi että, ..."
Kolmen peräkkäisen pisteen käyttäminen jatkuvasti esim. tekstiviestissä. "Moi Emmi... Arvaa mitä mul kävi tänää... No se Jaakko pyys mua leffaan... En kyl tiiä et mitä vastaan sil... xd xd"
Välilyönti ennen pistettä, pilkkua, huutomerkkiä jne. Tiesittekö , että se näyttää tosi tyhmältä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murre on mun mielestä ok syy miksi joku kirjoittaa kuin "idiootti", mutta mun mielestä oikeen idiootin tunnistaa yhdyssanavirheistä!
"Savuporo juusto keitto" "Herra on rekka kuski" "Ajattelin yhdistää lepakko hiha mekkoon korko kengät" SIIS MITÄ, MIKSI- EN TAJUA!
Oho, en saanut laitettua kunnon kappalejakoa kännykällä. Toivottavasti joku saa selvää.
150
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:52"][quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:48"]
Kaikki yhdyssanavirheet, joista pahimpina väliviivallisten yhdyssanojen kirjoittaminen yhteen ilman väliviivaa. Esim. teiniikä, päivähoitooikeus,...
Tämä ei ole varsinaisesti sana, mutta päivämäärien kirjoittaminen ilman kuukauden jälkeen tulevaa pistettä. Siis esim. "3.5", ei "3.5.".
[/quote]
Ei kai kuukauden jälkeen tuu pistettä. Vai oonko mä nyt aivan tollo...
[/quote]
Olet idiootti!
juoda viintä
porttugali kookkos (puhuttaessa korostetaan)
definsiointiaine
parhautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:34"]
Pilkun änkeminen aina kuin-sanan yhteyteen.
"Hän on paljon viisaampi, kuin naapurinsa."
[/quote]
Pilkku pää- ja sivulauseen välissä
Sivulauseet ryhmitellään niiden alkusanan mukaan kolmeen ryhmään: relatiivilauseisiin, alistuskonjunktiolauseisiin ja kysyviin sivulauseisiin. Sivulause ei esiinny normaalissa asiatekstissä yksinään. Pää ja sivulauseen väliin tulee pilkku.
Pilkutuksen pääsääntö: virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
Relatiivilauseet alkavat relatiivipronomineilla joka tai mikä. Ne taipuvat substantiivien tavoin, esim. joka : jota : jossa jne.; mikä : mitä : missä jne. Näihin rinnastuvat myös sanat jolloin, jollainen jne.
Alistuskonjunktiolauseet alkavat mm. jollakin seuraavista alistuskonjunktioista: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, mikäli, vaikka, joten, kuten, kuin, sekä liittokonjunktioilla ennen kuin, ikään kuin, niin kuin jne. Konjunktiot ovat taipumattomia sanoja.
"Eräs kollegani rehentelee tiedoillaan ja taidoillaan, kuin hän olisikaikkitietävä."
Pilkku kuin-ilmauksissa
Vertailua tarkoittavissa ilmauksissa kuin-sanan edellä ei yleensä käytetä pilkkua, aloittipa kuin-jakso kokonaisen lauseen tai ei:
Todellisuus näyttää valoisammalta kuin hän uskalsi toivoakaan.
Uusi suunnitelma tuntuu yhtä hyvältä tai yhtä huonolta kuin entinenkin.
Poikahan juoksee kuin nuori hirvi.
Tuntuu siltä kuin viime tapaamisestamme olisi ikuisuus.
Vuoren huippu oli aivan kuin pilvestä kohoava satulinna.
Tee niin kuin itse parhaaksi katsot.
Pilkkua voi käyttää silloin, kun kyse ei ole selvästä vertailusta ja kuin-jakso muodostaa tavallaan jälkilisäyksen. Pilkku ei kuitenkaan ole välttämätön:
Hän vaati itselleen huomiota, kuin olisi suurikin kuuluisuus.
Vastustajan kannattajat hurrasivat jo kovaan ääneen, ikään kuin peli olisi jo pelattu.
Kun ennen kuin -lause on päälauseen jäljessä, pilkun voi halutessaan jättää pois. Sen sijaan kun ennen kuin -lause (tai niin kuin-, samoin kuin- tai toisin kuin -lause) on päälauseen edellä, se erotetaan pilkulla:
Lue käyttöohje ennen kuin käynnistät koneen. ~
Lue käyttöohje, ennen kuin käynnistät koneen.
Ennen kuin otat yhteyttä asiakastukeen, ota esille käyttäjätunnuksesi ja takuutodistus.
Toisin kuin monet luulevat, hän ei ole varakas.
Tämä pieni virke aiheutti eräällä keskustelufoorumilla syytöksen pilkkuvirheestä:
Minähän olen sentään soitellut enemmän, kuin minulle on tullut puheluja.
Sääntöjen mukaan pilkku on oikein. Yleisten sääntöjen mukaan kuin-sanan edelle kuuluu pilkku, koska se aloittaa sivulauseen (seuraa ilmaisu, jossa on predikaatti, tässä ”on tullut”). Mutta sääntö on epämääräisesti muotoiltu. Siihen sisältyy ohje, jonka mukaan pilkun voi jättää pois, jos kuin-sana viittaa edeltävään sanaan. Tässä sen voi ajatella viittaavan enemmän-sanaan.
Yleinen kielitaju ei hyväksy kiinteän ilmaisun ”enemmän kuin” rikkomista pilkulla. Eihän pilkun kohdalla tällöin olisi edes mahdollista tauon paikkaa.
Vaikeuksien välttämisen periaate on: Kun kumpi tahansa kahdesta vaihtoehdosta ärsyttää osaa ihmisistä, valitaan jokin kolmas tapa, usein lauserakenteen muuttaminen.
Minähän olen sentään soitellut useampia puheluja kuin saanut.
Esimerkkitapauksessa ei vaikeuden välttäminen ehkä ole tarpeen. Voisimme hyvin käyttää alkuperäistä ilmaisua ilman pilkkua. Mutta periaate on tärkeä. Jos joutuu kysymään, miten jokin sana tai ilmaisu pitää kirjoittaa, kannattaa ensin harkita, miten sen voi kiertää. Vaikka löytäisit oikean ilmaisun, se usein on monien lukijoiden mielestä väärä.
Toinen pilkutusongelmia aiheuttava sana on kuin. Sen kanssa pilkkua käytetään lähinnä silloin, kun kuin-sanalla alkava jakso muodostaa eräänlaisen jälkilisäyksen eikä kyse ole selvästä vertailusta: Hän vaati itselleen huomiota, kuin olisi suurikin kuuluisuus. Pilkun käyttö on kuitenkin tässäkin tapauksessa harkinnanvaraista.
Silloin kun kuin-sanaa käytetään selvästi vertailevissa ilmauksissa, pilkkua ei yleensä käytetä: Pori Jazz myi 2 000 lippua enemmän kuin viime vuonna; Loton päävoitto oli suurempi kuin etukäteen oli ilmoitettu.
Oman lukunsa muodostavat lauseet, jotka alkavat ilmauksella ennen kuin tai sitten kun. Kun tällainen lause on päälauseen edellä, lauseet erotetaan toisistaan aina pilkulla: Ennen kuin annat lääkettä koiralle, lue pakkauksen annostusohje. Päälauseen jälkeen tulevienennen kuin ja sitten kun ‑lauseiden edeltä pilkun voi kuitenkin halutessaan jättää pois: Lue pakkauksen annostusohje(,) ennen kuin annat lääkettä koiralle.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:41"]
Ompa, niimpä...
Ja sitten tämä keksitty imperfekti:
leikin->leikein
tanssin->tanssein ym.
[/quote]
Leikein ja tanssein ovat murresanoja, eivät siis välttämättä kirjoitusvirheitä. Toki ne kuulostavat hulluilta muuten kirjakielisessä tekstissä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:41"]
Ompa, niimpä...
Ja sitten tämä keksitty imperfekti:
leikin->leikein
tanssin->tanssein ym.
[/quote]
Leikein, tanssein ym. ovat länsimurteissa käytettyjä muotoja, eivät keksittyjä. Samoin kuin "mein" = meidän. Kuulostaa ja näyttää typerältä, myönnän.
Omat inhokit:
vavva
vierasperäisten sanojen kirjoittaminen väärin, esim. diaknoosi
vierasperäisten sanojen käyttäminen väärin, esim."nyt on suklaakriteeri täynnä (=kiintiö)"
ompa, niimpä vrt. parenpi, huononpi
mennäkkö, lähteäkkö
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:22"]
Kun esim. bloggaajat puhuu "lukioista".
[/quote]Jos ne tarkoittaa lukiota:9
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 00:19"][quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:22"]
Kun esim. bloggaajat puhuu "lukioista".
[/quote]
miksi he eivät saa pohua lukioista? Onhan niissä paljonkin keskusteltavaa, etenkin jos on nuori bloggaaja.
[/quote]
Tarkoitin sitä, että jotkut sanoo lukia kun yrittävät puhua lukijoista.
Olla-verbin lienee-muodon viljeleminen joka lauseessa. Esimerkiksi Nykäsen Matti on lienee naistenmies.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 22:22"]
Kun esim. bloggaajat puhuu "lukioista".
[/quote]
miksi he eivät saa pohua lukioista? Onhan niissä paljonkin keskusteltavaa, etenkin jos on nuori bloggaaja.