YRITYS PÄÄLLÄ 2014

Vieno: Tajusin et meil kierto samassa.

Toisenlaset äidit on tääl katsotuin ohjelma mitä on. Mua alkaa aina itkettää kun katon sitä.
Täälläkin kun lueskelee vauva uutisia tulee välillä tippa silmäkulmaan. Ja ihan onnesta.

Lajori kp 2/28 yk2

Hopehope, sama juttu savuton työpaikka :) pitäs varmaan ostaa nikotiinilaastareita ja lopettaa kokonaan. Jos (kun) tulee useampi yrityskierto, saa mieskin lopettaa tupakoinnin. Tupakkahan heikentää sperman laatua. Voisko olla niin että Hopehope oot kuitenkin raskaana? Pidän peukkuja sen puolesta. 

Toggolino: No niinpä!! Itse olen miettinyt ihan samaa! Kohdallani tilanne on juuri tuollainen, että kaikki mahdollisuudet tärppiin on annettu ja yritys molempien iän puolesta aloitettu hyvissä ajoin, mutta ei. Ovista en ole lähtenyt tikuttamaan, kun se ei ole minun luonteelleni sopivaa touhua. Tikuttamiselle ei ole ollut myöskään tarvetta seksielämän osalta, koska tällä tahdilla siemennestettä on koko ajan siellä missä pitääkin. Jos löydät jotain mielenkiintoisia tutkimuksia aiheeseen liittyen niin laita toki jakoon! :)

Välillä mietin tätä koko vauvaantumistoivetta. Kun lopetin ehkäisyn, ajattelin kaiken menevän ihan erillä tavalla, ettei tarvitsisi odottaa tai miettiä onko minussa jotain vikaa. Nyt olen kerennyt miettiä jo ihan kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Heti ehkäisyn lopetuksen myötä elämä ja sen tavoitteet ovat muuttuneet raskautumiselle ja vauvaperheen elämälle suotuisaan suuntaan. Joistakin muista suunnitelmista olen sen takia luopunut. Välillä mietinkin, että pitäisikö laittaa koko vauvatouhu jäähylle hetkeksi. Myös johtuen tästä "naisellisen itsetunnon" heikkenemisestä. Voisin elämässä keskittyä ihan muihin asioihin ja toteuttaa muita haaveita, jotka tekevät onnelliseksi ja iloiseksi eivätkä tähän perheenlisäyssuunnitteluun sopisi. Totuus on kuitenkin se, että en varmastikaan raski tehdä stoppia yritykselle, koska se on jo näin hyvällä mallilla. Toivo elää että tärppi voi tulla milloin vain! Mutta entä jos... elämä menee odotellessa että raskautuisin. Vuosi, kaksi? Mitä kaikkea ehtisin toteuttaa siinä ajassa, nyt kun meillä ei ole lapsia ja olen vielä nuori. Tätä lapsetonta aikaa kun ei enää tule koskaan. Haluanko viettää sen miettin  milloin milloin milloin ja teenkö asiat oikein vai väärin? Onko muita, joilla on samankaltaisia ajatuksia?

Legolatar (27v) kp 11/32 yk 5

Mun työkuvioista vielä tuolta parin sivun takaa... Toggolino ja Pistaasi taisivat ainakin kommentoida. Eli tosiaan kukaan ei ole korvaamaton, mutta siinä projektissa mukana oleville ihmisille (potilaille) on todella tärkeää että ne samat vetäjät pysyisivät mukana siinä koko ajan. Eli sen puolesta tuntuisi tosi pahalta lähteä siihen projektiin ja sitten jättää se kesken. :( Siis siinä tapauksessa että olisi mammalomalla ensi syksyn.

Pahinta tässä on kyllä koko ajan tämä epävarmuus! Sietäisin pitkääkin odotusta kauemmin, jos saisin jonkun varmuuden siitä että se raskautuminen tulee onnistumaan. Eli jos joku sanoisi mulle, että tulen raskaaksi kolmen kuukauden kuluttua, niin ei mitään hätää. Mutta nyt kun ei tiedä tapahtuuko se esim. tässä kierrossa vai kenties ei koskaan. Kun kaikenlaisia muitakin päätöksiä pitäisi elämässä tehdä. Huh ja puh.

Mutta tuosta työkuviosta vielä, niin ajattelin kuitenkin em. syyn vuoksi kieltäytyä ja yritän sitten vaan keksiä jonkun uskottavan tekosyyn. Koska ei nyt oikein tee mieli kertoa esimiehelle näistä yrityksistä, vaikka varsin läheisiä ollaankin. Mutta se luo jotenkin itselle enemmän paineita, mitä enemmän henkilöitä on tietoisia tästä yrittämisestä.

Muita kuulumisia: Mä en nyt ollenkaan ole selvillä mun kierrosta. Mullahan ei ole ollut niitä mun tyypillisiä ovistuntemuksia nyt tässä kierrossa lainkaan, mutta kuitenkin vahva epäily ovulaatiosta tiistaina (joka sekin olisi edellisiin kiertoihin nähden ainakin päivän myöhässä) ja peittojakin tuli heiluteltua silleen "sopivasti". No sitten on kuitenkin ollut vähän samantapaisia tuntemuksia perjantaina ja eilenkin, eli alavatsa jotenkin "hellänä" ja jonkinlaista limaa tuli yhtäkkiä eilenkin. Eli en nyt sitten tiedä lainkaan! Tiistain jälkeen ei tosin ole heiluteltu peittoja lainkaan, joten jos se ovis nyt kuitenkin oli eilen, niin vähän huonolla hapella nyt sitten mennään. Mutta toisaalta tämä koko kierto on tuntunut vähän enemmän sellaiselta "hällä väliä" -kierrolta. Ehkä jotain taisteluväsymystä ilmassa.

Vähän samoilla ajatuksilla siis mennään, mitä Legolatar tuossa ylhäällä kuvaili. Ei haluaisi että kaikki pyörisi tämän "vauvanteon" ympärillä, mutta samalla se on kuitenkin yksi niistä suurista haaveista, johon haluaa satsata ja jonka eteen tehdä parhaansa! Hirveää ambivalenssia.

Legolatar: Ihan samansuuntaisia ajatuksia täällä! Puit sanoiksi todella hyvin sen, mitä itekin olen miettiny. Mietin, että mitä muuta tähän kuluneeseen vuoteen on sisältynyt kuin vauvahaaveilua. Olenko muistanut olla joka päivä kiitollinen ja onnellinen kaikesta pettymyksestä huolimatta? Aluksi kun aloimme yrittämään, olin joka kuukausi varma raskaudesta: saatoin olla menemättä johonkin juhliin sen takia, että olen kuitenkin raskaana, en jaksa siellä olla kuitenkaan. Kun aloimme vuoden alussa suunnittelemaan kesähäitä, olin huolissani siitä, että miten nyt sitten mahdun häämekkooni, jos olenkin raskaana. Ja tässä me vielä ollaan, samassa pisteessä kuin viime syksynä yrityksen suhteen. Sen olen tässä oppinut, että elämää ei voi suunnitella etukäteen vain siitä näkökulmasta, että jos. Olen oppinut elämään enemmän hetkessä ja aion suunnitella lähitulevaisuutta niin, että vauva on enemmän kuin tervetullut mutta se ei ole kaikki, muutakin pitää uskaltaa ja voida tehdä! Tämä vuosi on mennyt ihan hujauksessa, vaikka välillä on tuntunut epätoivoiselta. Haluan muistaa myös tämän yritysajan myöhemmin sellaisena elämänvaiheena, jonka olen kaikesta pettymyksestä huolimatta elänyt täysillä ja onnellisena! :) Koska tosiaan ikinä emme voi tietää, miten pitkään se vauva antaa itseään odotuttaa. 

Cecilja kp 18/28-29(33) yk 12

Eiku kp 19, härreguud sentään! :)

Cecilja kirjoitit todella hyvin. Täällä paljon samansuuntaisia ajatuksia. Vakkka meillä vasta yk3 menossa huomaan monesti ajattelevani tulevista menoista ja reissuista entä jos olenkin silloin raskaana ja voinko luvata ja suunnitella asioita minne asti. Lähestyvä pikkujoulukausi mietityttää myös. Jos olenkin raskaana ja joudun perumaan sovittuja menoja niin mitä sanon syyksi. Olen niiin huono valehtelemaan.

Tupakoinnista.. Olen polttanut enemmän ja vähemmän melkein koko aikuisikäni mutta viimeiset neljä vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti, lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Viime kuukausina sekin on jäänyt ja nyt poltan kun juon. Kaikki paheet sitten samalla kertaa. :D

Flunssa alkaa helpottaa ja oviksen bongailu tikuilla aloitettu. Jospa nyt saisin sen kiinni ensimmäisen kerran tikuilla. Käytössä davidin puikkotestit. Bongailu on aika piinaavaa joten aion lopettaa sen heti kun ensimmäisen kerran saan positiivisen testin.

Leppoisaa syksyistä sunnuntaita! ♡

Kia79 kp11/25-29 yk3

Hei mä palailen takasin tälle sivulle, kun meni toi raskaus sitten kesken, ihan luonnollisesti nii ei tarvinnut ottaa mitään lääkkeitä, mut lääkäri sano että yhet menkat pitää oottaa ennenkuin voi yrittää uudelleen :( 
tätä v*tutuksen tunnetta, mutta ehkä ei ollut mun aikani :(

Huolestunut Ensiyrittäjä

Huolestunut ensiyrittäjä, olen todella pahoillani!! :( En löydä sanoja.. mutta hirmuisesti voimia ja uskoa tulevaan. ♡

Huolestunut ensiyrittäjä: Voi olen todella pahoillani :( Sanoiko lääkäri jotain erityistä syytä sun tilanteelle miksi suositteli odottamaan yksiä kuukautisia vai sanoiko ihan yleisellä tasolla? Noita lääkäreiden mielipiteitä asiaan liittyen kun on monenlaisia.

Mulla eka lääkäri sanoi ekan keskenmenoni jälkeen että yksiä menkkoja suositellaan odotettavaksi koska jos tärppää heti niin se raskauden kesto on helpompi määrittää. Mitään muuta syytä ei ollut. Ja nykyisillä ultralaitteilla se määrittäminen on kuitenkin aika tarkkaa + jos oviksenkin tunnistaa niin sekin on jo yksi keino määrittää raskauden kesto. Ja mullahan tärppäs heti ekan keskenmenon jälkeen ja kyselin sitten varhaisultrassa omalta gyneltä onko sillä jotain vaikutusta uuden raskauden kulkuun ja hän sanoi että kaavinta on oikeastaan ainoa tilanne jossa ne yhdet kuukautiset on hyvä odottaa ennen uutta yritystä, mutta muutoin hän ei näe yleensä mitään syytä odottaa.  Laajassa tutkiskelussa naiset jotka aloitti uuden yrityksen saman tien niin isompi osa naisia on raskaana vuoden päästä keskenmenosta kuin ne jotka odotti yhdet kuukautiset. :)

Ja paino nyt sillä että mä en todellakaan mikään lääkäri ole että teet tietenkin niin kuin lääkäri sulle on suositellut, kerroin vaan oman kokemukseni kahdelta lääkäriltä :)

Oireeton ahaaa dpo8

Kyllähän se nyrkkisääntö pitäisi olla niin,että elämä jatkuu normaalina yritysaikanakin.Toki jos on tarvetta tsempata esim terveellisyyden suhteen,niin sitten.Mutta vallankin jos yritys pitkittyy,siihen takertuu kiinni entistä enemmän,ihan kuin se auttaisi sen toiveen muuttumista konkreettiseksi.Valitettavasti siinä käy usein juuri päinvastoin.

Moni nuori vauvahaaveilija,jolle käykin sitten ikävämmin eikä raskaudu odotuksista huolimatta nopeasti,menettää vuosia elämästään,koska ajatukset kiinnittyy vain siihen ajoitukseen ja touhuiluun ja kiertopäiviän,dpo jne laskeskeluun.Ja turhautumiseen.Se on kyllä surullista kuultavaa kun tiedän parikin nuorta naista (noin 25v) jotka ovat hukanneet monta vuotta yrityseen,ja kuinka se vaikuttaa elämään.

Kyllä tämä on sellaista onnen kauppaa,että ei muuta voi sanoa.

Itsekkin mietin vieläkin toisinaan juuri noita juttuja että miten hitossa voi olla niin vaikeaa,vaikka hommailut osuis ihan oikeaan aikaan jne,että wtf suoraansanoen,eikö niille ny toisensa kelpaa??? :D

Iso juttu on pitää mieli positiivisena JA elää elämää,nauttia asioista joista nauttii jne.Kun raskaus alkaa,sitten on aikaa kyllä muuttaa elämää vauvaystävällisemmäksi jos tarvii,kaiken ehtii raskausaikana saada valmiiksi normaalitilanteessa kyllä.

Niin,minun kierto on nyt 2 viimeistä kertaa ollut tuon 29pv.Se on siinä mielessä kiva että piinapäivät ei veny niin pitkiksi.Nyt oli vaan niin tyhmää kun ei ollut oviksesta mitään tietoa.Tässä kierrossa käyn taas ultrassa ja ruinaan jonkun tukilääkityksen luteaalivaiheeseenkin.Ja koitan tietty olla niin rentona kuin mahdollista,ja tehdä kivoja itseä ilostuttavia juttuja.

Huolestunut ensiyrittäjä: voi itku ja suru! Olen todella pahoillani :(  Kyllä mekin muuten jatkettiin yrittämistä ihan jo seuraavasta kierrosta. 

Mulla on jotenkin niin itkuinen ja surullinen päivä menossa ettei mitään rajaa :( Mä epäilen hyvin vahvasti ettei tässä kierrossa tarvitse yrittää ollenkaan, koska nyt on jo kp 9 ja täällä on kuivaa kuin Saharassa. Ei siis mitään tuntemuksia, että ovis olis edes tulossa. 

Mä koen kyllä ihan puhdasta surua ja ahdistusta lapsettomuudesta vaikka se mun kohdalla onkin vain sekundääristä. Mä en vaan pysty ymmärtämään miksi me ei pystytä saamaan toista lasta. Miksi elämä on näin epäreilua :( 

Toggolino kp 9/26, yk 11, km 08/14 

Hei!

Nyt kun viimeinkin mieheni näyttää vihreää valoa esikoisen yrittämiselle, uskallan liittyä tänne niin mahtavan henkiseen porukkaan!

Olen 23-vuotias nainen, ja nuoresta iästäni huolimatta vauvakuumeillut jo reilut pari vuotta. Kovasti piti vauvasta keskustella miehen kanssa, mutta nyt hänkin tuntee olevansa valmis perheenlisäykseen. Lopetin pillerit vasta 5 päivää sitten, ja nyt on kp1. Toivottavasti ei keho oo kovin pitkään sekaisin ilman pillereitä.. Ja vaikka olisikin sekaisin, niin vankka yritys on tulla raskaaksi jo heti tästä ensimmäisestä kierrosta! Tilasin jo varalle Mammaksista sekä ovu- että raskaustestejä ja malttamattomana odotan, että niihin saisin viivoja. 

Vaikka en koskaan ennemmin ole raskaaksi koettanutkaan tulla ja olen erittäin terve kaikin puolin, lapsettomuus pelottaa. Kunhan en nyt heti ala liikaa stressaamaan, se on ainakin varma keino epäonnistumiseen. 

Tsemppiä kaikissa kierronvaiheissa oleville! Kyllä tämä talvi on kaikille meille hyvä ja plussia suorastaan sinkoilee! 

Sminkki, kp1

Huolestunut ensiyrittäjä: Olen todella pahoillani puolestasi! Voimia tilanteeseen!

Toggolino: Mun mielestä sekundaarinen lapsettomuus ei ole yhtään sen helpompaa kuin muukaan lapsettomuus! Mielestäni kukaan ei voi tulla sanomaan, että ole onnellinen, sulla on jo yksi lapsi. Omalle kohdalleni on sattunut näitä ja jotenkin vihastuttaa joskus, vaikka tiedän heidän tarkoittaneen vain pelkkää hyvää. Kyllä mäkin koen erittäin vahvana tämän surun ja luulen, että jopa vielä vahvemmin juuri sen takia, että on jo yksi ihana lapsi, joka sai alkunsa nopeasti. Miksi en siis enää onnistu tulemaan raskaaksi? Sydäntä raastaa välillä myös se, kun tyttö kyselee aika usein, että miksi hänellä ei ole pikkusisarusta, kun sellaisen kovasti toivoisi. Samassa veneessä siis ollaan! :)

Tervetuloa Sminkki!

Cecilja kp 19/28-29(33) yk 12

Täällä haaveillaan kans kovasti pikkukakkosesta, ja nyt on menossa yk7 kp31/28-29. Nyt kyllä juilii siihen malliin että varmaan se täti tulla tupsahtaa tänä iltana. :( Ihmetyttää kuitenkin, kun mun mielestä Pregcheckin liuskaan tuli plussa, mutta voiko sitä luokitella plussaksi kun mun mielestä tuo testiviiva on "väärässä" paikassa. :O

CECILJA: kiitos toivotuksista, kaikki tsemppi tarvitaan hormonipolille, jotta en huutoitke koko vastaanottoaikaa..

Hei KARTTSI, ja tervetuloa mukaan! Mun mielestä sun kuvassa näkyy harmittavasti vain kontrolliviiva, mutta ehkä en saa kuvasta selvää?

HUOLESTUNUT ENSIYRITTÄJÄ: voi kurjuus :( toivottavasti sulla ja sun miehellä riittää uskoa tulevaan

SMINKKI: tervetuloa porukkaan!

Pahoista tavoista: itse en tupakoi, mutta liikun aivan liian vähän ja herkuttelen jatkuvasti :( itsekuri sen suhteen melko nollassa, tänäänkin oon syönyt melkein kokonaisen Domino-keksirullan.. Oon viime aikoina käynyt tosin pyörällä töissä ja alkanut harrastaa pilatesta nettivideoiden avulla, toivottavasti niistä on apua. Herkkujen kohdalla yritän ajatella haluanko enemmän vauvan vai herkun (tosin en tiedä onko tämäkään terve ajattelutapa..), mutta aina en muista koko asiaa ennen kuin on tullut jo syöpöteltyä ihan liikaa..

).( Täällä tuhruttelu jatkuu ja viime yönä näin aivan kamalaa unta ja heräsin omaan huutoitkuun, johon tietysti heräsi myös mies. Alkais nyt ne menkat niin ei tarvis enää miettiä ja piinailla >:(

ENNINKERI kp31/27-32 yk15 testi 4.10. nega --> uusi testi 7.10. ennen hormonipolin ensikäyntiä.

2OFUS: voiko todella olla että luin äsken nimimerkkisi näin väärin?! Siis ylläoleva kommenttini jonka suuntasin KARTTSIlle, oli tarkoitettu sinulle!!

Cecilja: no niinpä! Me tehtiin ekaa myös pitkään mutta jotenkin musta tää on vielä vaikeampaa. Tavallaan, kun tietää mitä puuttuu, mistä jää paitsi. 

Tässä asiassa ei kyllä ole kiva, että on kohtalotovereita :/ 

).( Saharassa huolimatta ovistestin viivat näyttää vahvistuvan. Hyvät sille :) 

Hei, 
kyl me molemmat mies ja minä uskomme että meillekkin se pikkuinen tulee, sen aika näemmä vaan ei ollut nyt, eikun leuka ylös ja kohti uusia hetkiä.. :) en mä hanskoja tiskiin heitä vaikka tää oliki tosi raskas paukku meille molemmille mut kummiskin halutaan yrittää vielä koska toivo ei ole heitetty.. Ollaanhan me kuitenkin nuoria vielä..
Kiitos kaikille tsemppaajille.. 
Jos joku listaa päivittelee nii mut voi laittaa pelkän nimen kanssa nii mä vähän tsekkailen tän kierron miten tää menee jne..
 Huolestunut Ensiyrittäjä (20v)

Tervetuloa sminkki ja 2OFUS. En minäkään valitettavasti tuossa kuvassa näe testiviivaa, jonka 2OFUS laittoi.

Osanottoni sinulle huolestunut ensiyrittäjä. Olen todella pahoillani puolestasi. :(

Minäkin mietin jatkuvasti tätä yrittämisen tuskaa. Tuntuu tosiaan että elämässä jää jotain kokematta näiden todella voimakkaiden vauva haaveiden takia. Esikoista teimme 3.5 vuotta ja jotenkin se piinailu, jännittäminen ja tuska on edelleen mielessä hyvin voimakkaana, että mitä jos tässäkin menee niin kauan. Ja sen takia jättää tekemättä asioita tai siirtää niitä. Ja olisi se kyllä niin ihanaa kun toisella olisi leikkikaveri. Mutta olenko oikeutettu saamaan toisen kun minulla on jo yksi suloinen lapsi.? Ja monet eivät saa ollenkaan ikinä lapsia ja minä haaveilen " jo" toisesta. Onko se oikein? 

).( täällä ei vieläkään ole menkat alkaneet eikä mitään oireita ole.

Carita87 26/21-25 yk3