30v sinkussa on kyllä vikaa

Mä olen 35 v. ja uusi mies jota tapailen 43 v. Ei lapsia eikä lampaita, eikä vielä parisuhdetta kummallakaan. Kumpikin haluaa sen parisuhteen, ja vielä sellaisen suhteen, joka olisi hyvä ja vakaa perusta perheelle.

Jotta parisuhde kestäisi satoi tai paistoi, niin pitää ensin olla sinut itsensä kanssa ja osata olla onnellinen, ehjä ja kokonainen ihminen yksinkin. Jos ei tunne edes itseään, ei voi olla avoin ja kokonaan läsnä omana itsenään toisen kanssa. Moni ryhtyy parisuhteeseen koska yksinolo ahdistaa, ja suhteeseen kasataan hirveä painolasti niistä omista odotuksista ja siitä millainen toisen pitää olla, tai millaiseksi puolison olisi muututtava, että itse tulisi onnellisemmaksi. Kuitenkin totuus on se, että kukaan toinen ei voi tehdä onnetonta onnelliseksi, sen pitää lähteä itsestä. Eikä ihminen suhteessa ollessaankaan muutu toisenlaiseksi. Parempi siis opetella ensin tuntemaan itsensä ja sitten etsiä sellainen puoliso, joka on itselle juuri sopiva ja jonka voi täysin hyväksyä ihan omana itsenään.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 16:15"]

Täh, onko "vartaloltaan rubens" uusi kiertoilmaisu läskille?

[/quote]

No kun ei ole läskiä vaan sellainen naisellisen mallinen, kirjoitinhan että on hyvin lihaksikas ja vahva. Mutta on rintava ja lanteikas, kapea vyötärö. Taskuvenus ehkä toinen nimitys.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 15:25"]

Ehkä olen puolueellinen mutta oma tyttäreni on 30v ja sinkku. Pieni, lihaksikas mutta vartaloltaan "rubens", ihana, hymyilevä (tähän kaikki kiinnittää huomiota), upeat silmät ja hiukset. Kiltti ja kunnollinen, käy töissä ja raataa kuin pieni eläin, on luova ja hänellä on paljon ystäviä. Myös miesystäviä mutta ei sellaista suurta rakkautta ole vielä tullut kohdalle.

Vaatimustaso ei varmaan ole kohtuuton (sen verran fiksu) mutta ei myöskään tyydy ihan mihin tahansa, noita siipeilijöitä ja elättejä on kyllä tarjolla pilvin pimein. Jos itse olisin mies mua ehkä mietityttäisi se että tyttäreni on "hyvä jätkä", liian reipas ja omapäinen kelvatakseen miehille joilla on huono itsetunto.

Toivon että sellainen reipas, hyvän itsetunnon omaava mies vielä jonain päivänä löytää tämän helmen itselleen vaimoksi:) Mutta kiirettä ei ole, nauttii sinkunelämästä nyt kun on vapaa menemään ja tekemään mitä tahtoo! [/quote]

Juuri niin, naiset ovat sitoutumishaluttomia huomattavasti useammin kuin miehet, mutta silti asiasta syytellään miehiä paljon useammin.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 16:36"]

Mä olen 35 v. ja uusi mies jota tapailen 43 v. Ei lapsia eikä lampaita, eikä vielä parisuhdetta kummallakaan. Kumpikin haluaa sen parisuhteen, ja vielä sellaisen suhteen, joka olisi hyvä ja vakaa perusta perheelle.

Jotta parisuhde kestäisi satoi tai paistoi, niin pitää ensin olla sinut itsensä kanssa ja osata olla onnellinen, ehjä ja kokonainen ihminen yksinkin. Jos ei tunne edes itseään, ei voi olla avoin ja kokonaan läsnä omana itsenään toisen kanssa. Moni ryhtyy parisuhteeseen koska yksinolo ahdistaa, ja suhteeseen kasataan hirveä painolasti niistä omista odotuksista ja siitä millainen toisen pitää olla, tai millaiseksi puolison olisi muututtava, että itse tulisi onnellisemmaksi. Kuitenkin totuus on se, että kukaan toinen ei voi tehdä onnetonta onnelliseksi, sen pitää lähteä itsestä. Eikä ihminen suhteessa ollessaankaan muutu toisenlaiseksi. Parempi siis opetella ensin tuntemaan itsensä ja sitten etsiä sellainen puoliso, joka on itselle juuri sopiva ja jonka voi täysin hyväksyä ihan omana itsenään. [/quote]

Uskomatonta puppua jossa on kuitenkin yksi kohta osittain oikein:

Pitää oppia ensin tuntemaan itsensä ja hyväksymään toinenkin sellaisena kuin hän on ilman mitään muuttamisyrityksiä.

Joo.

En kyllä ymmärrä, että jos minussa on jotain vikaa, miksi minut pitäisi tunkea jonkun toisen elämään. Luulisi, että vialliseksi määriteltyjen ihmisten olisi parasta pysyä poissa toisten elämistä eikä jatkaa geenejään.

Höpö höpö, valmistuin yliopistosta yli kolmekymppisenä, eikä silloin ole mikään lapsien teko mielessä. Lähinnä työpaikan metsästys.

Ei kaikki halua lapsia. Jokainen tyylillään. Ja sitä ei tiedä vaikka elämän rakkaus tuleekin vastaan vasta eläkeiässä. Ei ihmisiä ole valettu samasta muotista.

No eivät kaikki edes halua parisuhdetta tai lapsia. Ihmisiä on erilaisia. Ei ole vain yhtä tapaa elää. Yleensä elämä on kyllä helpompaa jos on yksin, joten mikä pakko tässä on paria edes etsiä?

[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 10:31"]

Jos tuohon ikään mennessä ei ole lapsia, ei lampaita niin pitää olla vähän jotain vikaa jossain... Yleensä siinä, että vaatimustaso on liian korkea eikä omaa tasoa ymmärretä; ei haluta tyytyä tavallisennäköiseen kumppaniin vaikkei omalla ulkonäöllä ole resursseja saada. Laskekaa rimaa ja katsokaa peiliin miettien minkähän näköinen kumppani on realistista saada. Ei tarvi sitten leikkiä velaa kun ei ole kumppania eikä juosta baaripanojen perässä ja työllistää terveydenhuoltoa kuppatesteillä.

[/quote]

No mitäpä olet tehnyt asian eteen? Oletko tarjoutunut sinkuille jotta he voivat tehdä kanssasi niitä lapsia?

Miten lampaat liittyvät tähän?

Ja varatuissa ihmisissä ei koskaan ole mitään vikaa?

Jokainen elää tyylillään. Ehkä et lastenhoidoltasi ole ehtinyt sen verran saamaan elömänkokemusta, että olisit huomannut, että ihmisillä on nykymaailmassa erilaisia tavoitteita ja mielenkiinnon kohteita. 50 vuotta sitten oli erilailla.

Kolmekymppinen sinkku, joka ei käy baareissa eikä harrasta yhdenillanjuttuja ja nauttii elämästä. 

APn päänupissa on jotain vikaa, ei kaikki halua lapsia tai edes parisuhdetta.

Kyllä viallisin olento on ihminen, joka rysää monta settiä huoranpenikoita kun ei osaa olla yksin vaan perustetaan uusi "perhe" viiden vuoden välein. Sinkut ovat varsin ok, maksavat oman elämänsä eivätkä kerjää tukia yhäreiden tapaan.

No minussa ei ainakaan ole vikaa, en vain halua seurustella/elää parisuhteessa. Katsos kun jotkut haluavat olla yksin. Jos et tällaista asiaa käsitä, niin sulla on päässä vikaa.

Eläisin oikein mielelläni parisuhteessa, mutta mieheni kuoli alle kaksi vuotta sitten. Ketään muuta en tahdo. Lapsiakaan ei ole, en ole koskaan ollut äiti-tyyppiä.

Samaa mieltä ylläolevien kanssa. Olen lapseton sinkku, 31.vuotias. Korkeastikoulutettu, hyvässä asemassa työelämässä. Tienaan riittävästi. Minulla on oma asunto sekä sijoitusasunto. Ainoat tuet, joita olen elämäni aikana saanut, ovat opintotuet asumislisällä. Opiskeluaikanani käytin yhteensä 16 tukikuukautta, sillä kävin töissä ja tulorajat menivät yli. En käytä julkisia terveydenhuoltopalveluita, enkä aiheuta kunnalle kuluja päivähoito- ja kouluasioissa, sillä minulla ei ole lapsia.

Olen yhteiskunnan nettomaksaja. 

Ihmettelen suuresti, että nuorena lapset tehneet pienituloiset äidit viitsivät naputtaa elämäntyylistäni, olen kuitenkin heille se tulonlähde, jolla heille korvataan asumistuet ja kotihoidontuet ja lapsilisät yms. 

Oh god, jotain omanarvontuntoa hei! Miksi pitäisi ottaa joku "ihan ookoo" -mies vain sen takia että olisi joku, jonka kanssa olla? Mieluummin olen yksin.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 12:06"]Kyllä viallisin olento on ihminen, joka rysää monta settiä huoranpenikoita kun ei osaa olla yksin vaan perustetaan uusi "perhe" viiden vuoden välein. Sinkut ovat varsin ok, maksavat oman elämänsä eivätkä kerjää tukia yhäreiden tapaan.

[/quote]

Just näin! Kunnon wt- meininki...

Nirsoja, ainakin mun sinkkuystävät. Miehillä on vääränlaiset kengät tai hiukset, ei jatkoon...