Vinkkejä tulevalle äidille?

up

Mä hankin aika paljon tavaraa etukäteen, onneksi. Olisin ollut kusessa, jos olisin jättänyt hankintoja vauvan syntymän jälkeiseen aikaan!

Mun listalla oli

- vaatteita

- kestovaippoja ja villahousuja

- villa-alusvaatteita (pitävät vastasyntyneen tasaisen lämpimänä, märät vaatteet eivät tunnu kylmältä ihollla)

- untuvamakuupussi

- toppahaalari ja/tai kaukalopussi 

- hoitopöytä

- vaunut

- kantoliina

- vanulappuja ja topseja

- Bepanthenia

-kertakäyttövaippoja

Kuopukselle saatiin vauvan riippumatto lainaan, se on ollut tälle vauvalle hyvä. Ilmeisesti hänellä on vatsavaivaa, nukkuu siinä paremmin.

Älä unohda lapsettomia kavereitasi. Järjestä aikaa tavataksesi heitä myös ilman lapsia, jotta pääset tuulettumaan ja pitämään ystävyyttä yllä.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 18:44"]

Älä unohda lapsettomia kavereitasi. Järjestä aikaa tavataksesi heitä myös ilman lapsia, jotta pääset tuulettumaan ja pitämään ystävyyttä yllä.

[/quote]

Mä oon varmaan ollut epäkelpo lapseton kaveri, kun oon tykännyt tavata ystävieni lapsiakin.

Lansinohia (ei tarvitse pestä pois ennen imetystä toisin kuin Bepanthen)
Vauvan "huoltopiste" vaippoineen ja rasvoineen
Kietaisubodeja!!!
Kaukalopussi turvakaukaloon oli kätevä

Älä suunnittele liikaa, vaan anna äitiyden tulla rauhassa. Itse siivosin talon lattiasta kattoon ja tein pakkaseen ruokaa valmiiksi. Join mammateetä, katsoin että mitään ei tarvitse hakea kaupasta (paitsi tissipumppu tai korviketta, riippuen imetyksen onnistumisesta) ja viimeisellä viikolla en ottanut paineita siitä että pitäisi kuntoilla ja näyttää hyvältä :D

Näköjään tekstin kappalejako ei toimi enää...

Tärkein neuvo minun kokemukseni mukaan on se, että jos ja kun vauvan syntymän jälkeen tulee hetkiä, että parisuhde on perseestä, mies on idiootti, itse on myös melkoinen luuseri ja kaikki on PILALLA niin se on täysin normaalia, mikään ei ole oikeasti pilalla, ja aika korjaa sekä parisuhteen että äidin mahdolliset identiteettiongelmat että monet muutkin arjen hankaluudet. Ei kannata tehdä mitään paniikkiratkaisuja, varsinkaan ihmissuhteissa, vaikka olisikin kovasti pettynyt läheisiinsä. Pikkulapsiaika, niin onnellista kuin se onkin, voi olla myös tosi raskasta ja vaikeaa. Kestää aikansa, että mies ja nainen, parisuhde, voimavarat ja tavat ajatella ja jakaa energiaa tottuvat uuteen tilanteeseen. Se voi olla kivuliastakin ja monella lailla hankalaa.

Voi olla ettei teillä ole mitään tällaisia ongelmia, ja toivotaan ettei olekaan. Mutta monilla tietämilläni onnellisilla pariskunnilla on ollut parisuhteen kannalta vaikeaa pikkulapsiaikana. Kuitenkin, lasten kasvaessa, he ovat taas onnellisia yhdessä, kun unen ja ajan puute, lapsen sitovuus, hormoonit, yksinäisyys tms. vauva-ajan möröt eivät ole siinä välissä enää kummittelemassa.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:38"]

Tärkein neuvo minun kokemukseni mukaan on se, että jos ja kun vauvan syntymän jälkeen tulee hetkiä, että parisuhde on perseestä, mies on idiootti, itse on myös melkoinen luuseri ja kaikki on PILALLA niin se on täysin normaalia, mikään ei ole oikeasti pilalla, ja aika korjaa sekä parisuhteen että äidin mahdolliset identiteettiongelmat että monet muutkin arjen hankaluudet. Ei kannata tehdä mitään paniikkiratkaisuja, varsinkaan ihmissuhteissa, vaikka olisikin kovasti pettynyt läheisiinsä. Pikkulapsiaika, niin onnellista kuin se onkin, voi olla myös tosi raskasta ja vaikeaa. Kestää aikansa, että mies ja nainen, parisuhde, voimavarat ja tavat ajatella ja jakaa energiaa tottuvat uuteen tilanteeseen. Se voi olla kivuliastakin ja monella lailla hankalaa.

Voi olla ettei teillä ole mitään tällaisia ongelmia, ja toivotaan ettei olekaan. Mutta monilla tietämilläni onnellisilla pariskunnilla on ollut parisuhteen kannalta vaikeaa pikkulapsiaikana. Kuitenkin, lasten kasvaessa, he ovat taas onnellisia yhdessä, kun unen ja ajan puute, lapsen sitovuus, hormoonit, yksinäisyys tms. vauva-ajan möröt eivät ole siinä välissä enää kummittelemassa.

[/quote]

Hei tää on hyvä vinkki. Mulla on toinen lapsi, ja nuo tuntemukset menossa, mutta viime kerrasta tiedän, että kyllä se siitä!

Se vauva kasvaa aikanaan lapseksi. Muista antaa lapselle oikeaa ruokaa.

Keskustele miehen kanssa paljon ja kaikesta. Ennen kaikkea parisuhteestanne ja siitä miten mahdollisesti vauva siihen vaikuttaa. Älä unohda miestäsi, kun vauva on syntynyt. Ja esitä miehelle toivomus, ettei hän unohda sinua. Vaikka seksiin tulisikin tauko (meillä tuli kuukauden tauko, mikä oli mielestäni pitkä, mutta joillakin voi olla monenkin kuukauden tauko) niin hellyyttä ja toisen huomioimista ei saa unohtaa.

Vauva-aika voi olla rankkaa, mutta paljon rankempaa se on silloin, jos et saa mieheltäsi yhtään tukea ja parisuhde ajautuu kriisiin. Sitä voi myös yrittää ennaltaehkäistä. Ja anna myös miehen hoitaa vauvaa paljon ja järjestä myös omaa aikaa. 

Mullakin on laskettuaika joulukuussa, mutta jo kolmas raskaus kyseessä. Lapsia yhteensä 5 joten tiedän mistä puhun. Hyvä parisuhde antaa melkein eniten voimaa rankkaankin vauva-aikaan.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 18:47"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 18:44"]

Älä unohda lapsettomia kavereitasi. Järjestä aikaa tavataksesi heitä myös ilman lapsia, jotta pääset tuulettumaan ja pitämään ystävyyttä yllä.

[/quote]

Mä oon varmaan ollut epäkelpo lapseton kaveri, kun oon tykännyt tavata ystävieni lapsiakin.
[/quote]

Mut onhan se joskus mukava tavata ilman lasta tai lapsia. Saa ainaki relata ja ottaa rauhassa. T. 4v tytön äiti

Synnärille omat buranat ja varmuudeksi pari tetraa maitoa, niin ei tarvi piipitellä kelloa ennen maidonnousua tai vaivasen säryn takia. Yököt tuppaavat tykkäämään töissä nukkumisesta, ja saavat maidonnousuhuuruisen tuoreen äidin itkemään pahimmassa tapauksessa. Niin ja mies on myös vaihdettu identtisen näköiseen imbesilliin, joka vituttaa ja aiheuttaa itselle alemmuuskomplekseja.

12; sulla oli siinä hyvä pointti, että tosiaan ne kätilöt eivät ole mitään jumalia, ja ne suositukset ovat suosituksia, vienoja ohjeita siitä miten ehkä on hyvä tehdä, mutta niitä ei ole mikään pakko noudattaa.

Imetyksestä; kaikkein tärkeintä on, että lapsi saa ruokaa. Äitinä sinun tehtäväsi on ruokkia lapsi. Jos sinulta ei tule maitoa, tai lapsi ei jaksa sitä imeä, sitä maitoa annetaan sitten pullosta. Voi olla että sulle kerrotaan kehitysmaissakin lapset selviävät, vaikka roikkuvat viikkokausia verensokeri alhaisena ja kuivuneena ja selviävät siitä sitten elämään joten siitä ei kannata huolestua ettei vauva näytä saavan riittävästi ruokaa, mutta luojan kiitos emme asu kehitysmaassa. Se, että lapsi on elossa, on terve, ja että meillä on yllin kyllin ruokaa hänelle, on iso ilo ja etuoikeus, joten jos imetyksen kanssa tulee ongelmia (toivotaan ettei tule, eikä todennäköisesti tule) niin asiat ovat silti hyvin, eikä siitä kannata masentua.

Aikamoinen vale väittää, että "aika kyllä korjaa parisuhteen". Monet avio- ja avoliitothan kariutuvat nimenomaan lapsen ollessa pieni. Itseasiassa keskimäärin parisuhdetyytyväisyys romahtaa eikä palaa entiselleen, ennen kuin lapset ovat muuttaneet kotoa. Jos olet mies, yli kolmikymppinen tai akateemisesti koulutettu, parisuhde tuntuu sinusta erityisen todennäköisesti huonolta.

Ole itsellesi ja miehellesi armollinen! Muista aina, että rakkaus ja turva kantaa. Kaikki vanhemmat tekevät virheitä ja joinakin päivinä tunnet itsesi huonoksi äidiksi. Sekin tunne on normaali. Keskustele asioista rehellisesti, niin huomaat ettet ole yksin.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:37"]

Aikamoinen vale väittää, että "aika kyllä korjaa parisuhteen". Monet avio- ja avoliitothan kariutuvat nimenomaan lapsen ollessa pieni. Itseasiassa keskimäärin parisuhdetyytyväisyys romahtaa eikä palaa entiselleen, ennen kuin lapset ovat muuttaneet kotoa. Jos olet mies, yli kolmikymppinen tai akateemisesti koulutettu, parisuhde tuntuu sinusta erityisen todennäköisesti huonolta.

[/quote]

Monille käy ohraisesti, mutta monet noistakin eroista on siitetty hormoonihuururiidoissa ja tölvitty osaamatta antaa anteeksi, kun vauvan kanssa on raskasta. Ja pala palalta se arkiromantiikka ja muut on rapissut pois, eikä enää osata tai jakseta korjata tilannetta yksin. Etukäteen valmistautuminen olisi varmasti monia auttanut (myös minua, me tosin olemme yhä yhdessä). Se neuvolan lappu, jossa lukee, että vauva muuttaa parisuhdetta on todella sokerikuorrutettu versio. Unenpuute lyhentää hermoja ja tulee lauottua asioita, joita muuten ei edes pieneen mieleen mahtuisi. (pahoittelut ap:lle, varmaan todella hauskaa kuvaa tässä maalaan) -12

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:37"]

Aikamoinen vale väittää, että "aika kyllä korjaa parisuhteen". Monet avio- ja avoliitothan kariutuvat nimenomaan lapsen ollessa pieni. Itseasiassa keskimäärin parisuhdetyytyväisyys romahtaa eikä palaa entiselleen, ennen kuin lapset ovat muuttaneet kotoa. Jos olet mies, yli kolmikymppinen tai akateemisesti koulutettu, parisuhde tuntuu sinusta erityisen todennäköisesti huonolta.

[/quote]

Alapeukkua faktoille. AV:lla ollaan...

Siteitä äidille. Ehkä vuodon normaalia enemmän, mutta ensimmäisen synnytyksen jälkeen tarvitaan pitkään paksumpia yösiteitä mitä kaupasta löytyy.
K
Jos ajot imettää, usko siihen että vauva saa tarpeeksi maitoa jos on tyytyväinen ja kasvaa vaikka et itse maitoa näe. Älä kuuntele kovin sukulaisnaisten hyvää tarkoittavia vauva hoitoon heitä 60-70 luvuilta. Sinä tiedät mitä vaivasi tarvitsee.
Hanki muutamia kivoja vauvan vaatteita. Ja onhan sinulla itsellesi mummoalkkareita? Synnytyksen jälkeen epämukava käyttää stringejä...

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:03"]Siteitä äidille. Ehkä vuodon normaalia enemmän, mutta ensimmäisen synnytyksen jälkeen tarvitaan pitkään paksumpia yösiteitä mitä kaupasta löytyy.
K
Jos ajot imettää, usko siihen että vauva saa tarpeeksi maitoa jos on tyytyväinen ja kasvaa vaikka et itse maitoa näe. Älä kuuntele kovin sukulaisnaisten hyvää tarkoittavia vauva hoitoon heitä 60-70 luvuilta. Sinä tiedät mitä vaivasi tarvitsee.
Hanki muutamia kivoja vauvan vaatteita. Ja onhan sinulla itsellesi mummoalkkareita? Synnytyksen jälkeen epämukava käyttää stringejä...
[/quote]
No höh minä tarvitsin. Jaaa lopetan kirjoittelun.

Mä hieron joka ilta kookosöljyä alakertaan , toivon , että tässä toisessakin raskaudessa ei tule yhtäkään repeämää. Pidin viimekskin ihon kosteutettuna niin hyvin meni. Toka on se, että sairaalassa sanottiin , että haalealla vedellä vain pitää pestä pimppiä niin se ei auttanut mua, vasta kotiin tultua olin laittanut bepanthenia siihen niin johan alkoi parantumaan nopeasti. Pakkasin nyt voiteen valmiiks sairaalakassiin.