HS: suomalaislapset itsekkäämpiä, sinnikkyys ja keskittymiskyky romahtanut
https://www.hs.fi/perhe/art-2000008038384.html
Opettajien mukaan lapset eivät jaksa katsoa esim. kokonaista elokuvaa, koska keskittymiskyky ei riitä. Pilkut ja pisteet, tai kielioppi ylipäätänsä eivät kiinnosta.
Moni ei opi tekemään solmua, tai kykene täyttämään värityskirjaa kunnolla. Opettajilta vaaditaan perusteluja esim. miksi ahtaissa sisätiloissa ei saa juosta. Itsekkyys on lisääntynyt. Osa ala-asteikäisistä on täysin ilottomia ja passiivisia, mikään ei kiinnosta.
Positiivisena mainitaan, että peruskoulun oppilaat tuovat seksuaalisen suuntautumisensa rohkeasti esiin ja sanovat rohkeasti ääneen käyvänsä terapiassa.
Nämä lapset ovat aikalailla peilikuva alle 50-vuotiaista suomalaisista aikuisista.
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Tämä. Musiikkiharrastajien määrä on romahtanut. Omien lasten luokilla kenelläkään muulla ei ole soittoharrastusta. Onko edes samalla luokka-asteella, ei välttämättä, ja keskikokoinen koulu pk-seudulla kyseessä.
Ja kuitenkin tiedetään miten paljon positiivisia vaikutuksia musiikkiharrastuksella on aivojen kehitykselle ja oppimiselle. Miksi ettei laita lastanne soittotunneille/kuoroon tms?
Mihin niitä voi laittaa, kun musiikkiopistoon otetaan vain osa hakijoista. Keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten varsinkin on vaikea päästä opetukseen, eikä opettajilla useinkaan ole osaamista heidän ohjaamiseen.
Voi ihan itse palkata soitonopettajan kotiin. Ja ennen kuin alkaa huuto että maksaa hirveästi, me maksettiin 20€/ soittotunti.
Ei kyllä tähän hintaan löydä mistään. Itse maksoin 20€/tunti joskus vuonna 2002. Piti mennä opettajan luokse ja opettaja opetti kahta oppilasta samaan aikaan.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo aiemminkin todettu: 80-luvulla syntyneet olivat viimeinen resilientti, ahkera sukupolvi. He tulevat elättämään nämä myöhemmin syntyneet, tulevat nuoret eläkeläiset.
Viimeinen resilientti ei osannut lapsiaan kasvattaa. Ihan turhaan nostat jalustalle näitä sankareita vaikka taidat itse tähän joukkoon kuulua.
Itsekin laitan tämän älypuhelimien piikkiin.
Ulkomailla tutkittiin että jopa 5min youtubevideot ovat monelle lapselle liian pitkiä mikä selittääkin tiktokin 15 sekunnin videoiden suosion. Matikkapääkin menee kun rahoja ei lasketa vaan kaikki maksetaan vain lääppimällä laitetta päätteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini tuli käymään lastensa kanssa. Hänen lapsensa ovat 5-, 10- ja 12-vuotiaita. Lapset jaksoivat käyttäytyä jollain tasolla ensimmäisen päivän aikana, mutta siitä edespäin mentiin kyllä huonompaan suuntaan syöksyvauhtia. Lisäksi kauhistelin lasten ruokavaliota ja heidän äitinsä tapaa suhtautua heihin. Tässäpä kohtia:
1. Lapset söivät mitä HE halusivat. Jos isäntäperhe laittoi ruokaa, mistä lapset eivät pitäneet, heille kokattiin sitten ranskalaisia/nakkeja tms. mikä nyt sattuisi menemään alas. Tällöinkin saattoi olla että ranskalaiset olivat vääränlaisia tms. mikä aiheutti valitusta ja jopa syömättömyyttä.
2. Ruokavalio koostui lähinnä sokerista ja höttöhiilarista. Lapset saivat ottaa kaupasta "iltapalaa" mikä oli joku herkkuvanukas karkkilisukkeineen, keksiä, karkkia, jäätelöä jne. Näitähän lapset toki söivät mielellään. Toki näitä herkkuja sai vetää mahan täyteen ennen ruokaakin, mikä vaikeutti heidän syömistään entisestään. Äidillä ei käynyt mielessäkään sanoa, että karkit syödään jälkiruuaksi oikean ruuan jälkeen.
3. Vanhin lapsista linnoittautui pihamökkiin eikä tullut syömään ollenkaan. Häntä ei näiden usean päivän aikana nähty juuri ollenkaan. Hän makasi mökissä kännykkäänsä tuijottaen.
4. Nuorin lapsista menetti hermonsa saman tien totaalisesti jos joku asia ei mennyt hänen tahtonsa mukaan. Seurauksena oli kauhea huuto, tavaroiden heittely ja mököttämään meneminen. Esimerkiksi jos grillimakkara poltti hänen suutaan makkara heitettiin maahan ja lapsi marssi mököttämään mökkiin. Sen sijaan että häntä olisi toruttu tästä käytöksestä, hänet otettiin syliin siliteltäväksi ja hössötettäväksi. Huvipuistossa lapsi kinusi pitkään kallista hattaraa. Kun se hänelle lopulta ostettiin ja hänelle sanottiin ettei laitteisiin enää ehditä mennä, hattara lensi katuun saman tien.
5. Keskimmäinen lapsi varasti kaapeista herkkuja. Luuli etten huomaa. Kävi jopa pakastimella.
6. Keskimmäinen lapsi sanoi myös tosi töykeästi vastaan jos häneltä vaikka pyysi jotain.
7. Lapset olisivat olleet puhelimellaan 24/7 elleivät olisi välillä nukkuneet, uineet tai jos ei olisi ollut huvipuistoreissua. He saivat myös valvoa niin pitkään kuin halusivat. 12-vuotias oli kännykällään neljään asti yöllä ja tämä oli äitinsä mielestä ihan normaalia.
8. Vanhimman lapsen olisi pitänyt "kerätä kasviota" kouluun, mikä oli kuitenkin nykyään lähinnä kasvien kuvaamista puhelimella. Sen sijaan että tämä mökissä maannut varhaisteini olisi vaivautunut pihalle, hänen äitinsä kuvaili kasveja ja lähetti kuvat lapselleen.
Asioita olisi varmasti vielä muitakin, mutta ymmärrätte varmaan jo missä mennään. Nämä lapset olivat todella huonokäytöksisiä ja täysin riippuvaisia sokerista ja älylaitteista. Ja en nyt syytä näitä lapsia tästä ollenkaan. He ovat vielä pieniä. Kaikki tämä olisi ollut kitkettävissä vanhempien toimesta. Ja koska olen ollut heidän äitinsä ystävä aivan lapsesta saakka, tiedän myös että hänen omasssa kasvatuksessaan on ollut paljon puutteita. Ei nimittäin äitikään osannut koko aikaa käyttäytyä kuten toiset huomioiva aikuinen käyttäytyisi. Surullista miten näiden lasten kasvatus on varmasti jo osittain pilannut heidän tulevaisuudestaan paljon. Nykyinen käytös on vaikeasti muutettavissa. Myös terveyshaitat tulevat olemaan heidän elämässään läsnä, sillä ruokavalio ja liikunnan puute näkyi heissä jo tosi vahvasti.
Kuulostaa siltä, että kaverillasi on nepsy-lapsia. Neuropsykiatriset haasteet, esim. aistiongelmat, eivät parane kurilla. Ja itse en ainakaan halua käydä pahinta vääntöä lasten kanssa lomalla kylässä, vaan sitä vääntöä ja kasvatusta tehdään sitten kotona ja arkena.
Puskista on helppo huudella ja parhaat neuvot tulee niiltä, joilla ei ole tilanteesta mitään käsitystä!
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo aiemminkin todettu: 80-luvulla syntyneet olivat viimeinen resilientti, ahkera sukupolvi. He tulevat elättämään nämä myöhemmin syntyneet, tulevat nuoret eläkeläiset.
Minkä takia tämä ahkera sukupolvi on sitten kasvattanut nykyisen uuden sukupolven niin pieleen?
Tätä ”nuoriso on pilalla” jauhantaa on ollut ihmiskunnan alkuajoista saakka..
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus mennyt totaalisesti vikaan. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen itsekäs sukupolvi ja siitä eteenpäin itsekkyys on pahentunut sukupolvi sukopolvelta.
Minkä takia Suomen elintaso ja koulutustaso on kuitenkin noussut kohisten suurista ikäluokista alkaen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorille tulee ikävänä yllätyksenä työelämä, kun siellä ei tuijottaa joka toinen minuutti puhelinta ja elää somessa.
Toisille tulee, toisille ei. Meillä on ollut joka kesä pari kesätyöntekijää. Jo yli 5 vuotta sitten oli eka puhelinriippuvainen. Puhelin oli vähän väliä esillä. Kun sanoin, että tauoilla vain saa pelata yms., hän alkoi juosta tiheästi vessassa. Minkäs minä sille teen, jos ihminen käy vessassa 2 kertaa tunnissa. Riippuvuus mikä riippuvuus. Tänä kesänä taas oli nuoria kesätyöntekijöitä, ja ainakin toisella pysyi kännykkä piilossa työpäivät.
Olin jokin aika sitten ostoksilla Lidlissä ja avoinna oleville kassoille oli pitkät jonot. Nuori nainen kaivoi siitä huolimatta puhelimen työpaidan taskusta ja alkoi kaikessa rauhassa selaamaan sitä. Viis siitä että asiakkaat odottavat tavaroineen jonossa. Oli jotenkin käsittämätön ja surkuhupaisa tilanne. Olen itsekin työskennellyt ko. ketjun palveluksessa, siitä on tosin vuosia aikaa, eikä moinen olisi tullut kuuloonkaan.
Monet naiset palkataan töihin kassalle nykypäivänä pelkästään ulkonäön perusteella, ajattelevat että käy enemmän maksavia mies asiakkaita vaikka joka päivä kaupassa jos on vaan nätti likka kassalla, enemmän voittoa ja tuottoa kaupalle...mutta varjopuolena ahdistelijoita ja pervoja:/
Näin justiinsa.
Nuoret, kauniit ja laihat ja NAISET ovat niitä, jotka eivät osaa enää mitään.
Toista se oli ennen, kun NAISET olivat miehiä, vanhoja, rumia ja lihavia. Niin, ja kynnet pureskeltu kokonaan irti. Siitä sen osaajan tuntee.
Nykyään täytyy olla erityisen skarppina jos maksaa käteisellä, nuorempi sanotaanko alle 30v kassalla työskentelevä saattaa hämmentyä jos ojennat setelin, ostat 5€ tuotteen ja ojennat 20€ saattaa käteen tulla takaisin 5€ tai muu väärä summa. Ikävää tämä että ns "arkimatikka" katoaa kokonaan mikä tietää vähemmän treeniä aivoille.
Kaikkialla maailmassa älykkyysosamäärä on laskenut älypuhelimien lanseerauksen jälkeen. Kiinassa oli 105 keskimäärä mutta vuoden 2010 jälkeen tippunut 103 pisteeseen... sattumaako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini tuli käymään lastensa kanssa. Hänen lapsensa ovat 5-, 10- ja 12-vuotiaita. Lapset jaksoivat käyttäytyä jollain tasolla ensimmäisen päivän aikana, mutta siitä edespäin mentiin kyllä huonompaan suuntaan syöksyvauhtia. Lisäksi kauhistelin lasten ruokavaliota ja heidän äitinsä tapaa suhtautua heihin. Tässäpä kohtia:
1. Lapset söivät mitä HE halusivat. Jos isäntäperhe laittoi ruokaa, mistä lapset eivät pitäneet, heille kokattiin sitten ranskalaisia/nakkeja tms. mikä nyt sattuisi menemään alas. Tällöinkin saattoi olla että ranskalaiset olivat vääränlaisia tms. mikä aiheutti valitusta ja jopa syömättömyyttä.
2. Ruokavalio koostui lähinnä sokerista ja höttöhiilarista. Lapset saivat ottaa kaupasta "iltapalaa" mikä oli joku herkkuvanukas karkkilisukkeineen, keksiä, karkkia, jäätelöä jne. Näitähän lapset toki söivät mielellään. Toki näitä herkkuja sai vetää mahan täyteen ennen ruokaakin, mikä vaikeutti heidän syömistään entisestään. Äidillä ei käynyt mielessäkään sanoa, että karkit syödään jälkiruuaksi oikean ruuan jälkeen.
3. Vanhin lapsista linnoittautui pihamökkiin eikä tullut syömään ollenkaan. Häntä ei näiden usean päivän aikana nähty juuri ollenkaan. Hän makasi mökissä kännykkäänsä tuijottaen.
4. Nuorin lapsista menetti hermonsa saman tien totaalisesti jos joku asia ei mennyt hänen tahtonsa mukaan. Seurauksena oli kauhea huuto, tavaroiden heittely ja mököttämään meneminen. Esimerkiksi jos grillimakkara poltti hänen suutaan makkara heitettiin maahan ja lapsi marssi mököttämään mökkiin. Sen sijaan että häntä olisi toruttu tästä käytöksestä, hänet otettiin syliin siliteltäväksi ja hössötettäväksi. Huvipuistossa lapsi kinusi pitkään kallista hattaraa. Kun se hänelle lopulta ostettiin ja hänelle sanottiin ettei laitteisiin enää ehditä mennä, hattara lensi katuun saman tien.
5. Keskimmäinen lapsi varasti kaapeista herkkuja. Luuli etten huomaa. Kävi jopa pakastimella.
6. Keskimmäinen lapsi sanoi myös tosi töykeästi vastaan jos häneltä vaikka pyysi jotain.
7. Lapset olisivat olleet puhelimellaan 24/7 elleivät olisi välillä nukkuneet, uineet tai jos ei olisi ollut huvipuistoreissua. He saivat myös valvoa niin pitkään kuin halusivat. 12-vuotias oli kännykällään neljään asti yöllä ja tämä oli äitinsä mielestä ihan normaalia.
8. Vanhimman lapsen olisi pitänyt "kerätä kasviota" kouluun, mikä oli kuitenkin nykyään lähinnä kasvien kuvaamista puhelimella. Sen sijaan että tämä mökissä maannut varhaisteini olisi vaivautunut pihalle, hänen äitinsä kuvaili kasveja ja lähetti kuvat lapselleen.
Asioita olisi varmasti vielä muitakin, mutta ymmärrätte varmaan jo missä mennään. Nämä lapset olivat todella huonokäytöksisiä ja täysin riippuvaisia sokerista ja älylaitteista. Ja en nyt syytä näitä lapsia tästä ollenkaan. He ovat vielä pieniä. Kaikki tämä olisi ollut kitkettävissä vanhempien toimesta. Ja koska olen ollut heidän äitinsä ystävä aivan lapsesta saakka, tiedän myös että hänen omasssa kasvatuksessaan on ollut paljon puutteita. Ei nimittäin äitikään osannut koko aikaa käyttäytyä kuten toiset huomioiva aikuinen käyttäytyisi. Surullista miten näiden lasten kasvatus on varmasti jo osittain pilannut heidän tulevaisuudestaan paljon. Nykyinen käytös on vaikeasti muutettavissa. Myös terveyshaitat tulevat olemaan heidän elämässään läsnä, sillä ruokavalio ja liikunnan puute näkyi heissä jo tosi vahvasti.
Kuulostaa siltä, että kaverillasi on nepsy-lapsia. Neuropsykiatriset haasteet, esim. aistiongelmat, eivät parane kurilla. Ja itse en ainakaan halua käydä pahinta vääntöä lasten kanssa lomalla kylässä, vaan sitä vääntöä ja kasvatusta tehdään sitten kotona ja arkena.
Puskista on helppo huudella ja parhaat neuvot tulee niiltä, joilla ei ole tilanteesta mitään käsitystä!
Ohhoh, itselläni on nepsy-lapsi ja vaikka heitä on joka lähtöön ja meilläkin ongelmat monesti olivat juuri niitä jotka näyttivät ulkopuolisen silmiin luultavasti vain kasvattamattomuudelta, oli tuossa aikamoinen lista juttuja, jotka eivät selity millään erityisyydellä. Kyllä nepsy-lapsikin syö yleensä jotakin ns. normaalia eikä vain herkkuja, enkä totisesti ole tehnyt koulutehtäviä lapseni puolesta, vaikka olen saanut aika lailla kysyä ohjeita opettajilta, aikatauluttaa jne. En myöskään usko lapseni ikinä varastaneen mitään. Kyllä nepsyiltäkin voi jotain vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus mennyt totaalisesti vikaan. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen itsekäs sukupolvi ja siitä eteenpäin itsekkyys on pahentunut sukupolvi sukopolvelta.
Minkä takia Suomen elintaso ja koulutustaso on kuitenkin noussut kohisten suurista ikäluokista alkaen?
Katsotaan miltä näyttää noin 10-15 vuoden kuluttua kun nämä nykyiset lapset astuvat elämään koulujensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Sitten kun luet jutun noista valittavista naapureista ymmärrät miksi tähän on tultu. Naapuri valittu, kun lapset kävivät öisin pissalla ja vaati, että lapsille oli laitettava vaipat. Joten niin viisivuotias joutui nukkumaan vaipoissa. Naapuri lukitsi lasten leikkimökin, jotta lapset eivät meluisi ulkona. Yksi valitti kun kuului leikin ääniä sisällä, joten äiti joutui poistamaan kaikki ääntä pitävät lelut ja laittoi lapset istumaan tabletteja eteen paksuille matoille.
Luultavasti sinulta olisi kielletty soiton harrastaminen ja harjoittelu naapurin toimesta, jos aseitten kerrostalossa. Muuten katsos joku olisi hankkinut teille häädön tai omistusasunnon kohdalla asunto olisi otettu haltuun.Se mikä teki vielä lapsista aiemmin aikaansaavia on kielletty nykyisin tai halutaan tehtäväksi toisella tapaa. Vain kirjojen lukeminen sallitaan,
Ei kukaan täysjärkinen laita 5-vuotiaalle vaippoja vaan sen takia että naapuri käskee. Ja meluisan leikin ja tabletin töllöttämisen välissä on myös monia muitakin vaihtoehtoja ja rauhallista tekemistä. Ei pidä olla niin tossu että taipuu jokaisesta päättämästä valituksesta
Vierailija kirjoitti:
Kuri pitäisi palauttaa kasvatukseen. Sellainen järkevä pelote, mikä meilläkin oli lapsuudessa.
Äänen korottaminen, asioiden väkisin kieltäminen, fyysinen estäminen jne. pitää palauttaa. En tietenkään kannata fyysista väkivaltaa, mutta lievät fyysiset keinot pitää olla sallittuja.
Tämä. En todellakaan kannata mitään remmejä tai hiuksista repimistä, mutta jos pieni lapsi lähtee vaikka kiipeämään portaita, tehtäväni on hakea hänet sieltä pois, eikä lässyttää "kulta tulisitko nyt alas sieltä, ai et halua, no tulisit nyt".
Olen itse kolmekymppinen opettaja, ollut pari vuotta työelämässä. Keskittymisen puute ja se, ettei mitään saa vaatia ovat oikeasti ongelmia. Jos erehdyn korottamaan ääntäni, oppilaat menevät rikki tai uhkailevat kuvaavansa sen ja kertovan vanhemmilleen. Mitään huutamista en harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Voiko muuta odottaa kun koko elämä pyörii oman navan ympärillä pienestä asti. Muuta ei opeteta kun että "sinulla on oikeus" "sinunkin kuuluu saada" "sinä määräät"
Mutta enää ei opeteta esimerkiksi kohtelemaan toisia hyvin tai ajattelemaan miltä toisesta tuntuu.
Tämä se vasta kouluissa näkyykin. Oppilaat kuvittelevat, että heillä on kilokaupalla oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia.
Kun ollaan luovuttu koti,uskonto,isämaan ajattelusta,niin entiset arvotkin heitetty romukoppaan. Valitettavasti yhä harvemmin näkee fiksusti käyttäytyviä nuoria,ja koskee myös vanhempia,minäminåminä se tärkein,minä teen,minulla on oikeus,minä otan yms, päiväkoti iästä saakka lapsia totutellaan ajatukseen että saat tehdä mitä lystäät eikä anteeksi tarttee pyydellä,myös kiitos on vaikea sana.
Älypuhelimet vaikuttavat keskittymiskykyyn pelottavasti.
Olin tuossa koko kesälomani ilman älypuhelinta. Sain siivottua vaatekaappini, kirjahyllyni, varastoni, luin useamman kirjan ja verestin pitkästä aikaa pianonsoittotaitojani. Normaalisti en jaksa keskittyä vapaa-ajalla pitkäksi aikaa mihinkään. Esimerkiksi pianoa ei tule enää soitettua, koska se tuntuu jotenkin äärettömän työläältä. Olen myös useampana viikonloppuna kevään mittaan aloittanut vaatekaappini siivoamisen, mutta jättänyt sen aina lopulta kesken, kun on tullut jotain "parempaa" mieleen.
Kun heitin älypuhelimen hyllylle muutamaksi viikoksi, aloin tuntemaan tylsyyttäkin pitkästä aikaa. Se oli hyväksi. Pitkäjänteisyyttä vaativat ja puuduttavat hommatkin alkoivat tuntua tekemisen arvoiselta, esimerkiksi tuo kaappien siivous.
Tämä on osuva komediabiisi aiheeseen liittyen:
Omakin keskittymiskykyni on nykyään kuin oravalla. Ennen osasin hyvin keskittyä. 🥺
T. 50v
Eikö niistä tulekkaan kunnon veronmaksajia?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat sukupuuttoon kuoleva kansa, skarpit ja keskittymiskykyiset Aasialaiset ovat jo ottaneet vallan, koska heidän kunnianhimoiset vanhemmat kouluttavat lapsistaan elättäjän joka ottaa ja vie heidät sitten mukanaan unelmien länteen.
Suomalaisilla on tärkeintä että lapsella on kivaa ja se on luonnollinen.
Aasiassa lapsella on oltava disipliiniä ja rankaa.
Aasia on aika iso maanosa. Ymmärtänet, että joku sisä-Mongolia on aivan eri asia kuin Peking tai Tokio tai Singapore. Kuvaamasi pätee lähinnä Kiinaan.
Yksi juttu, mitä täällä ei kiinalaisesta kulttuurista aina oikein ymmärretä, on se, että jokainen välttää viimeiseen saakka a) menettämästä kasvojaan ja b) häpäisemästä vanhempiaan ja esi-isiään. Yrittäminen nousee ihan uudelle tasolle, kun kyse ei ole vain omasta pärjäämisestä, vaan jo edesmenneiden esi-isien kunniasta myös.
Jenkeissähän käytetään jo termiä "asian priviledge", koska onhan se nyt hirveän epiä, että fiksut ja ahkerat kiinalaisopiskelijat ovat yliedustettuina hyvien yliopistojen hyödyllisillä aloilla. Naistutkimuksen ym. kursseilla ei taida asian priviledgestä tarvita puhua.
Elokuvia on eripituisia. Minkä minuuttimäärän kohdalla menee se raja, että keskittymiskyky loppuu?
Näinhän se valitettavasti on. Olen opettanut niin suomessa kuin ulkomailla. Muissa maissa lapset kasvatetaan paremmin ja opettajan työ on antoisaa. Suomessa lapset käyttäytyvät kuin elukat. Ihmetyttää mikä vika kodeissa ja vanhemmissa täällä on. Opettajan tehtävä on opettaa ja vanhempien homma on kasvattaa ja opettaa normaalit käytöstavat.