Lue keskustelun säännöt.
Häälahjalista, miten tässä on tarkoitus toimia?
08.08.2021 |
Kirjoitan silläkin uhalla, että joku tunnistaa...
Saimme kutsun häihin. Kutsun mukana tuli lahjatoivelista ja pyyntö ilmoittaa kaasolle, minkä lahjan listalta aikoo ostaa.
Listalla on merkitty pitkä litania tuotteita tarkkoine hintoineen tähän tyyliin:
Marimekon Kaivo-pussilakanasetti, 2 kpl, h. 89.90e
Arabian Tuuli-kahvikuppi asetteineen, 6 kpl, h. 25.90e
Iittalan Essence-valkoviinilasit, 6 kpl, h. 24,50e
Ja lista jatkuuuu.
Onko tässä nyt tosiaan tarkoituksena, että ostamme noin kalliita lahjoja vai onko aivan junttimaista viedä jotain listan ulkopuolelta? Mieheni oli myös sitä mieltä, että on ihan ok ostaa esim. vain kaksi viinilasia, ei puolta tusinaa, mutta oudolta sekin tuntuisi.
En ole ikinä ennen törmännyt tällaiseen lahjatoivelistaan.
Kommentit (152)
Noloimmat lahjalistat on sellaisia, joihin jää lahjan tuojan nimi. Kaikki näkee, mitä kukin vieras on tuomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjalistat ja lahjat ylipäätään ei ole tätä päivää. Käytännössä kaikilla pareilla on valmiit huushollit ja jos ei asuneet kauaa yhdessä niin parhaassa tapauksessa kaikkea tuplat. Miksei rakkautta voi juhlistaa ilman materiaa?
Jaaaaaa joku materialisti alapeukuttaa…
Lähinnä ajattelen, että ei se ihan niin mene, että häävieraana päätän, että nyt loppui materian roudaaminen, ja menen kutsuttuna häihin kahta kättä heittäen. Aika moukkana pidettäisiin.
Mun puolesta lahjojen poistamisen vois hyvin aloittaa tuliaisten viemisestä. Vuoroin vieraissa, onko sitä tosiaan ihan pakko vuorotellen kiikuttaa toisilleen servettejä ja kynttilöitä ja ties mitä kaapin täytettä? Toivoisin, että tuttujen kanssa tästä voitaisiin sopia hyvässä hengessä. Pidän hääparin lahjomista vähän eri asiana, kun siinä ei välttämättä toteudu vastavuoroisuus - tai sen voi ajatella olevan, että toinen tarjoaa juhlan, toinen tuo lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Muutimme miehen kanssa yksiin häiden jälkeen ja meillä oli ennestään vain sekalaista roinaa. Häälahjalista tehtiin ja siihen koottiin toivomamme astiasto ja muuta tarpeellista. Häävieraat saivat sitten ostaa listalta mitä halusivat ja vieraiden ilmoi. Heikossa rahatilanteessa ollut kaveri osti listan ulkopuolelta ovistoppareita, jatkojohdon ja lavuaarin tulppia. Hänen lahjansa oli ihan yhtä ihana ja tärkeä kuin muidenkin.
Tää on maailman ensteks ihanin viesti!
Ennen vanhaan oli tapana, että vieraat kysyivät morsiamen äidiltä, mitä pari toivoo lahjaksi, eli mitä kapioista puuttuu. Siis fiksut vieraat. Toiset antoivat mitä mieleen juolahti, ja lopputuloksena oli usein viisi vatkainta, kuusi paistinpannua ja ruman värisiä keittiöpyyhkeitä tarjouksesta. Jos ylimääräisistä yritti päästä eroon ostaakseen puuttuvat perunakattilan ja kahvipannun, lahjanantajat loukkaantuivat verisesti.
Vähän myöhemmin tapa muuttui, kun avoliitot oli yleistyneet. Silloin hääpari ilmoitti jonkun tutun kautta, että häälahjalista oli vaikka Stockmannilla, jos haluaa tietää mitä puuttuu. Listaan merkattiin samaan tyyliin kuin aloituksessa toiveet. Jos oli vaikka 12-hengen astiasto, jokainen sai ostaa rahavarojensa mukaan vaikka sokerikon kimpassa jonkun kanssa. Tai koko astiaston, jos siltä tuntui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta siis ihmettelen näitä jotka ihan näpäyttäessään vievät jonkun Tokmannin lautasen koska lahjalista ärsyttää. Ne on toisten häät, ei teidän tilaisuus osoittaa mieltä. Ois kohteliasta ostaa joku lahja jolla tarkoittaa hyvää, ei sen tarvitse olla kallis.
Tokmannilla myydään nykyään kyllä ihan samoja lautasia kuin muuallakin, myös Iittalaa. Onko Tokmannilta ostettu lautanen aina "näpäytys"? Entä jos lahjanantaja tarkoitti vain hyvää, mutta ei ollut varaa ostaa sitä lautasta muualta. Aikamoista.
Toivotun Iittalan tai Arabian ostaminen Tokmannilta on ihan okei, se on kauppa siinä missä muutkin eikä saaja tiedä mistä se lautanen on ostettu. Mutta jos haet Tokmannilta sen Kotikulta-lautasen kun on toivottu jotain tiettyä merkkiä ja mallia, niin se on näpäyttämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli tapana, että vieraat kysyivät morsiamen äidiltä, mitä pari toivoo lahjaksi, eli mitä kapioista puuttuu. Siis fiksut vieraat. Toiset antoivat mitä mieleen juolahti, ja lopputuloksena oli usein viisi vatkainta, kuusi paistinpannua ja ruman värisiä keittiöpyyhkeitä tarjouksesta. Jos ylimääräisistä yritti päästä eroon ostaakseen puuttuvat perunakattilan ja kahvipannun, lahjanantajat loukkaantuivat verisesti.
Vähän myöhemmin tapa muuttui, kun avoliitot oli yleistyneet. Silloin hääpari ilmoitti jonkun tutun kautta, että häälahjalista oli vaikka Stockmannilla, jos haluaa tietää mitä puuttuu. Listaan merkattiin samaan tyyliin kuin aloituksessa toiveet. Jos oli vaikka 12-hengen astiasto, jokainen sai ostaa rahavarojensa mukaan vaikka sokerikon kimpassa jonkun kanssa. Tai koko astiaston, jos siltä tuntui.
Jollain lailla kornia, että lahjatoive on kerjäämistä jos se mainitaan suoraan kutsussa, mutta muuttuu hyväksyttäväksi kun se kierrätetään jonkun välikäden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän tätä keskiluokkaista tapaa tehdä lahjalistoja todella nolona. Eikö itse ole varaa ostaa Marimekkoja ja Iittalaa? Ihan kammottavaa touhua 😂
Mitä lahjaksi nykyään saa pyytää?
Ei mitään tietenkään! Lahjan pyytäminen on moukkamaista. Lahjoja saadaan (jos saadaan) ja sitten ollaan kiitollisia siitä, mitä on saatu. Joskus osuu kohdilleen, joskus ei. Mutta ikinä sitä ei näytetä.
Minustakin lahjalistat ovat todella noloja ja moukkamaisia. Häät ovat juhla, joka järjestetään häävieraita varten, ei sitä varten, että hääpari saa Iittalansa ja Marimekkonsa. Todellisuudessa kaikki tietenkin haluavat tuoda parille jotain ja vanhemmat ja mummit sun muut antaa tietty avokätisemmin.
Tämä. Varmaan Amerikasta tullut tämäkin "perinne". Ei yhtään yllätä.
Kyllä se on niin moukkamaista odottaa, että ihmiset haluaisivat toisilleen hyvää. Varmasti Amerikasta peräisin semmoinen ajatus.
Kyllähän ihmiset osaavat ja ymmärtävät ostaa häälahjoja ilman mitään lahjalistoja. Lahjan pyytäminen ja varsinkin jonkin tietyn lahjan pyytäminen on todella moukkamaista, on todella kummallista jos et tätä ymmärrä. Olet varmaan näitä ihmisiä, jotka syntymäpäivänsä lähestyessä tokaisevat "Sähän voisit ostaa mulle synttärilahjaksi asian X"... ? Tätäkin on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän tätä keskiluokkaista tapaa tehdä lahjalistoja todella nolona. Eikö itse ole varaa ostaa Marimekkoja ja Iittalaa? Ihan kammottavaa touhua 😂
Mitä lahjaksi nykyään saa pyytää?
Ei mitään tietenkään! Lahjan pyytäminen on moukkamaista. Lahjoja saadaan (jos saadaan) ja sitten ollaan kiitollisia siitä, mitä on saatu. Joskus osuu kohdilleen, joskus ei. Mutta ikinä sitä ei näytetä.
Minustakin lahjalistat ovat todella noloja ja moukkamaisia. Häät ovat juhla, joka järjestetään häävieraita varten, ei sitä varten, että hääpari saa Iittalansa ja Marimekkonsa. Todellisuudessa kaikki tietenkin haluavat tuoda parille jotain ja vanhemmat ja mummit sun muut antaa tietty avokätisemmin.
Tämä. Varmaan Amerikasta tullut tämäkin "perinne". Ei yhtään yllätä.
Kyllä se on niin moukkamaista odottaa, että ihmiset haluaisivat toisilleen hyvää. Varmasti Amerikasta peräisin semmoinen ajatus.
Kyllähän ihmiset osaavat ja ymmärtävät ostaa häälahjoja ilman mitään lahjalistoja. Lahjan pyytäminen ja varsinkin jonkin tietyn lahjan pyytäminen on todella moukkamaista, on todella kummallista jos et tätä ymmärrä. Olet varmaan näitä ihmisiä, jotka syntymäpäivänsä lähestyessä tokaisevat "Sähän voisit ostaa mulle synttärilahjaksi asian X"... ? Tätäkin on nähty.
Hyvin harva osaa ostaa lahjan ilman toivetta. Fiksuimmat antavat silloin rahaa, loput antavat oman makunsa mukaan valittuja astioita, koriste-esineitä tai muita turhakkeita.
Ja jos sillä on merkitystä, niin en ole juhlinut synttäreitäni paria poikkeusta lukuunottamatta kuin lapsena, siitä yksinkertaisesta syystä että inhoan huomiota ja esillä olemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lista on ihan hyvä jos tosiaan sisältää kaiken hintaluokan juttuja ja sellaista mitä saa melkein mistä vaan.Ihmettelen ongelmaa.Jos 25e on liikaa lahjasta niin kannattaa skipata häät.
Samaa mieltä, en edes kehtaisi mennä häihin, jos 25 e on liian paljon. Kyllä kai häälahjaan menee 50-100 euroa helposti ja kyllä se häätarjoilukin maksaa aika lailla / vieras.
Aina näihin häälahja-aiheisiin tulee tällaisia vastauksia. Kyllä, ymmärrä että monella on tosi hyvä palkka. Hyvätuloiselle pariskunnalle 100 euroa on luultavasti pikkuraha, ja mukavaa että niin on monella.
Mutta kai te hyvätuloiset kuitenkin ymmärrätte, että häihin kutsutuissa on ihan kaikenlaisia ihmisiä? Osa on parikymppisiä opiskelijoita, joilla ei ole muita tuloja kuin opintoraha. Osalla vanhemmasta ikäluokasta on tosi pieni eläke, etenkin vanhoilla naisilla. On työttömiä ja osa-aikatyössä olevia, joilla ei välttämättä jää yhtään ylimääräistä säästöön.
Ei voi olla noin vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole laittaa satasta johonkin ylimääräiseen. Eivätkä nämä ihmiset ole mitään kuokkavieraiksi tulevaa rupusakkia, vaan hääparin perhettä ja sukulaisia ja ystäviä, jotka halutaan kutsua häihin. Kalliit lahjat ei ole se häiden pointti.
Häälahjalista on mielestäni hyvä idea, sillä harva nykyään haluaa täyttää kaappejaan turhalla ja epämieluisella roinalla. Mutta listalla on syytä olla sellaisiakin toiveita, jotka pystyy täyttämään myös se parikymppinen kummipoika tai kansaneläkkeellä elävä isotäti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kaverini aikoinaan menivät naimisiin, oli sikälihelppo hankkia häälahja, koska nuorilla ei ollut juuri mitään. Tämä siis ennen avoliittoaikoja. Aika monelle parille keräsin isoon kulhoon tai sankoon kaikenlaista keittiötavaraa puulastoista ja kapustoista lähtien. Saattoipa mukana olla toisinaan todellakin pari itse virkkaamaani patalappua.
Kummipojan hähin tuli kutsun mukana toivelista, jota en suostunut noudattamaan, sillä talous oli siihen aikaan tiukoilla. Häät olivat sen verran kaukana, että en lähtenyt sinne, vaan toimitin hankkimani lahjapaketin kummipojan vanhemmille eteenpäin toimitettavaksi. Ja mitäkö paketti sisälsi? Kaikkea, mitä saunareissulla tarvitaan. Lahja oli todella saajien mieleen, sillä sain kauniit kiitokset, kun häiden jälkeen tapasimme.
AP:lle vihjeeksi, jos et halua ostaa listalta mitään, hanki jotain käytännöllistä, ei mitään krääsää tai kitschiä. Jos hankit esim. tekstiilejä, vaikka pyyhkeitä, valitse joku neutraali väri.
Itse menin naimisiin vuonna 2021, emmekä esittäneet kutsun yhteydessä lahjalistaa, tilinumeroa tai mitään mainintaa lahjoihin liittyen juurikin siksi, ettemme yksinkertaisesti kehdanneet pyytää mitään, ja oletimme, että kyllähän nyt häihin tuodaan lahja. Häät olivat hyvässä ravintolassa. Lopputulos: puolet vieraista (hyvätuloista porukkaa kaikki) tuli häihin ilman lahjaa, ja puolet antoi minimaalisen lahjan. Jätti vähän kylmäksi, ja antoi ikävän viestin meille hääparille. Eli oma neuvoni on: mainitkaa kutsussa lahjasta edes jotain!
Lahjalista on juuri tavarankerjäämistä.