Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tyttäreni aloitti eskarin uudessa pk:ssa - Hoitajan käytös ihmetyttää
22.08.2014 |
Olen 25-vuotias nainen. Tyttäreni aloitti juuri eskarin uudessa päiväkodissa koska entisessä päiväkodissa ei järjestetty esiopetusta.
Tyttäreni on aina ollut ns. helppo lapsi, eikä koskaan ole aiheuttanut mitään normaalista poikkeavaa huolta tai murhetta.
Tyttö osasi 5-vuotiaana lukea, laskea ja kirjoittaa. En silti väitä että hän olisi mikään nero, nopea vain oppimaan.
No nyt muutamana päivänä eräs päiväkodin lastenhoitaja on sanonut että on hieman huolissaan tyttärestäni koska ei esimerkiksi ollut osannut nimetä retkellä karviaista ja ei ollut tiennyt mikä ruoka on kyseessä kun lounaaksi olu ollut paellaa. Oikeastikko kaikki muut 6-vuotiaat osaa nimetä karviaisen ja tietää mitä on paella? Lisäksi hoitaja ilmaisi huolensa siitä että tyttö kirjoittaa todella hitaasti nimensä. Kotona kun olen pyytänyt tyttöä kirjoittamaan nimensä niin mielestäni se on sujunut ihan "normaaliin" tahtiin.
Viimeinen pisara kuitenkin oli eilen kun tämä samainen hoitaja sanoi että häneltä voi aivan rohkeasti kysyä mitä tahansa lastenhoitoon tai lasten kasvatukseen liittyvää jos siltä tuntuu, koska olenhan kuitenkin teiniäiti. Mitä ihmettä? En oikein osannut sanoa mitään koska olin hieman häkeltynyt tuosta. Varmaan tarkoitti ihan hyvää mutta ei oikein tuntunut siltä.
Tyttö oli ennen eskariin menoa kolme vuotta samassa päiväkodissa, eikä mitään normaalista poikkeavaa huomattu. Toki jos tytöllä jotain ongelmia on asiassa kuin asiassa, niin haluan selvittää ne ja tehdä kaiken mahdollisen. Tuntuu vain että nuo edellä mainitut oli hieman... Liioteltuja ongelmia, vai otanko nyt vain turhan paljon itseeni?
Kommentit (37)
Tädit ovat olleet Suomessa noin kymmenen vuotta nk.kuutamolla. varhaisen puuttumisen -nimessä,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 12:33"]
Meillä kans tapaus, joka on mulle aina sitruunasta seuraava. Miehelle oikea auringonpaiste. Mies aina virnuilee mulle, että "Pirkko se taas hymyili niin aurinkoisesti pihalla ja kertoi miten kivasti on mennyt". Minä saan hymyyni ja tervehdykseeni vastaukseksi ilmeettömän nyökkäyksen.
[/quote]
Ohhoh, myös meidän päiväkodissa on tällainen hoitaja, joka minulle tuskin nyökkää ja alkaa puhumaan minun jälkeeni tulleen vanhemman kanssa, vaikka hän on lapseni omahoitaja. Miehelleni taas juttelee ja on normaalin ystävällinen. Vaikka kuinka ei arvostaisi vaikka ikääni (26v, mieheni on 31) tai vaikka kasvatustapojani (?), kai hän nyt sentään minulle ystävällinen voisi olla? Erehdyin purnaamaan harmissani tästä kerran miehelleni, ja tämä otti asian puheeksi päiväkodissa! Arvatkaapa, onko nainen nykyään yhtään sen ystävällisempi?
Oliko palautteen antaja lto vai lastenhoitaja?
Meille myös sattui niin ennakkoluuloinen lto että.. Oletti jotain asioita ja sitten kun selvisi että asiat ovatkin eri lailla, suhtautuminen muuttui heti. Itse vielä usein mainitsi kuinka he opettavat lapsille suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden sietämistä! Ajattelin aina että opettelisi ensin itse olemaan ennakkoluuloton ihmisiä kohtaan.
Ensin lapsella oli kaikki ongelmat, mutta yhtäkkiä ei mitään. Eli ongemia lapsella on jos äiti on nuori,työtön kotonalorvailija. Mutta jos hän onkin yli 30 v ja työssä niin ei olekaan ongelmia, vaikka lapsi on sama edelleen :))
Meillä oltiin myös huolissaan ettei lapsi osannut kaikkia kirjaimia, tämä heti syksyllä eskarin alettua. Lapsi oli tuolloin vielä 5-v joten en ollut huolissani. Paljon ihmetystä herätti kyllä se, että eskari-ikäisen olisi pitänyt kirjaimet jo osata.
No, meni pari kuukautta niin lapsi oppi jo lukemaan joten huoli oli ollut turha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 14:32"]
Meillä oltiin myös huolissaan ettei lapsi osannut kaikkia kirjaimia, tämä heti syksyllä eskarin alettua. Lapsi oli tuolloin vielä 5-v joten en ollut huolissani. Paljon ihmetystä herätti kyllä se, että eskari-ikäisen olisi pitänyt kirjaimet jo osata.
No, meni pari kuukautta niin lapsi oppi jo lukemaan joten huoli oli ollut turha.
[/quote] Meille sanottiin samaa. Kun se ei osaa kirjoittaa edes, eikä edes alkeellisesti lukea. Siitä sain kuulla monta kertaa. Seuraavan lapsen opetin sitten lukemaan ennen eskaria, kun luulin, että se kuuluu asiaan. Olikin toinen lto porukan vetäjänä ja oli aivan ihmeissään, että herranen aika, eihän eskariin tullessa tarvitse osata kirjaimia ja kirjoittaa ja lukea. Ota näistä sitten selvää, kenelle lastentarhanopettajalle kelpaa mikäkin.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 14:10"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 12:33"]
Meillä kans tapaus, joka on mulle aina sitruunasta seuraava. Miehelle oikea auringonpaiste. Mies aina virnuilee mulle, että "Pirkko se taas hymyili niin aurinkoisesti pihalla ja kertoi miten kivasti on mennyt". Minä saan hymyyni ja tervehdykseeni vastaukseksi ilmeettömän nyökkäyksen.
[/quote]
Ohhoh, myös meidän päiväkodissa on tällainen hoitaja, joka minulle tuskin nyökkää ja alkaa puhumaan minun jälkeeni tulleen vanhemman kanssa, vaikka hän on lapseni omahoitaja. Miehelleni taas juttelee ja on normaalin ystävällinen. Vaikka kuinka ei arvostaisi vaikka ikääni (26v, mieheni on 31) tai vaikka kasvatustapojani (?), kai hän nyt sentään minulle ystävällinen voisi olla? Erehdyin purnaamaan harmissani tästä kerran miehelleni, ja tämä otti asian puheeksi päiväkodissa! Arvatkaapa, onko nainen nykyään yhtään sen ystävällisempi?
[/quote] Kaverini kertoi vähän samanlaisen jutun. Isänsä yleensä haki hoidosta pojan. Aina oli kuulemma kaikki hyvin ja aivan ihanaa ja upeaa ja lapsi aivan mahtava ja hurjan kehittynyt. Kun kaverini siis äitinä haki, ei kuulemma ruoka maistu ja ei kuulemma tänään ollut sitäkään osannut ja ovatkohan he miettineet, että pitäisikö viedä tutkimuksiin. Kaverini oli aivan ihmeissään, että mistä ihmeestä on kysymys. Menivät sitten kerran yhdessä hakemaan ja menivät tämän kyseisen "tädin" luo, että kerropa nyt,meneekö se sitten hyvin, vai tarvitseeko se lapsi tutkimuksia. Oli kuulemma änkyttänyt ja mennyt sanoissaan ihan sekaisin.
Poika on nyt 18v ja ihan normaali, hyvän pärjäävä nuorimies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin piirtein joka toinen lapsi olisi erityislapsi ja erityisen tuen tarpeessa jos lto:n olisi luottamista.
Tyttäresi kuulostaa ihan normaalilta lapselta ja sinä ikinuorelta.
Mitä tulee karviaiseen, niin sitä ei tunne edes kaikki yläasteikäiset, sillä se on melko harvinainen marja ja ruuanlaitossa sitä käytetään vähän. Eivät muuten tunne kaikki edes puolukkaa, puhumattakaan kaikista puista. Tunnistaminen riippuu hyvin pitkälle missä ympäristössä lapsi kasvaa.
Tyttäresi kuulostaa ihanalta eskarilaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 14:50"]
Suurin piirtein joka toinen lapsi olisi erityislapsi ja erityisen tuen tarpeessa jos lto:n olisi luottamista.
[/quote] Muistan 80-luvulla, kun tuli tämä MBD-diagnoosi muotiin. Kuuntelin kahden lastentarhanopettajan juttuja (sukulaisiani). Kumpikin vaahtosi, että on se kamalaa, kun noita MBD-lapsia on niin paljon. Kummankin oman diagnoosin mukaan heidän päiväkodeissaan melkein kaikki pojat tuntuivat olevan MBDlapsia, kun ovat niin levottomia.
Eskarin palautteet voi jättää taustalle. Jos on oikeasti ongelmaa, niin sitten puututaan. Muuten voi pyyhkiä asialla takapuolta.
Oma tyttäreni sai aikanaan jatkuvasti huokailua. On kiltti ja rauhallinen. Ehkä hiukan hidas ainakin aiemmin. Halusi tehdä kaiken superhuolellisesti eli väritti hitaasti, ettei vaan mene rajan yli jne. Eskarissa sitten alkoi huokailu, miten pärjää koululuokassa, kun siellä "ei odoteta". Kerran sain palautetta, että oli kestänyt kauan sivun etsintä. Ja siinä vaiheessa, kun alkoi selittämään, että kouluun mennessä pitää osata ripeästi etsiä tarvittava sivu, meinasin tikahtua nauruun itsekseni. Teki mieli sanoa, että kuuleppas, kun tässä joka päivä yläastelaisten kanssa saa kymmenen kertaa toistaa sivunumeron, ensin kaikille, sitten usealle henkilökohtaisesti ja vielä joku kysyy 2 minuutin päästä, että "mikä sivu ja tehtävä se olikaan?". Että ihan normaaleiksi nekin luokitellaan...:)
Nyt samainen tyttö on vitosella ja hyvin koulu mennyt aina. Opettajalta kysyin ekalla tuosta hitaudesta, niin opettaja katsoi vähän hämmästyneesti ja sanoi, että eihän tuo erityisen nopea ole, mutta hyvin ehtii tarpeelliset tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä olin 18 kun pääsin lukiosta. Riittää, että on syntynyt loppuvuodesta. Pääsin 1.6. lukiosta ja täytin 19 sitten 1.11.
Onpa omituista. Ei näin päiväkodin hoitajana tulis mieleenkään alkaa neuvoa lastenkasvatuksessa mikäli kaikki näyttää olevan ok. Ja siinäkin tapauksessa että jotain näyttäisi olevan pielessä asia otettaisiin puheeksi ihan eri tavalla. Typerä hoitaja sattunut kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no huhhuh. Naiset ottaa itteensä niin pienestä, jos mua sanottais teini-isäks nauraisin ja sanoisin ikäni. Mitä lapsen kehitykseen tulee niin kysy toiselta hoitajalta. Jos ei muuta niin laitat miehes kysymään :)
No ehkä se luulee sinua 18-vuotiaaksi? :) Sano sille suoraan, että täytät seuraavaksi 26 ja se pyöristyy jo kolmeenkymmeneen. Kannattaa myös totutella tuohon, sillä luultavasti saat kestää sitä pitkään. Itse olen jo 35-vuotias ja edelleen pyöritellään silmiä, kun esittelen jo teini-ikäisen lapseni. Sukumme naiset ovat muutenkin kestonuoria, joten ikäni arvioidaan alakanttiin. Oma hupinsa sekin, että voi katsella ihmisten kasvoja, kun yrittävät epätoivosesti laskea minkä ikäinen olen ollut lapsen saadessani...
Ei meidän eskarissa ainakaan mitään tuollaisia ole mainittu. Sanottu vaan, että mitä lapset ovat siellä tehneet yms... ei sanottu mistään tuollaisista asioista, vaikka lapsi osaa kirjoittaa nimenaä vasta mallista sun muuta.
Aika keksittyjä ongelmia mun mielestä. O.o
Alue: Aihe vapaa
Olisin ihan raivona, jos oisin ap.