Millainen on heikkolahjainen ihminen? Kuvaile.

Heikkolahjaisuus tarkoittaa, että älykkyysosamäärä on pienempi kuin ns. normaalilla ihmisellä. Oppimisen vaikeudet kuten lukihäiriö ei ole heikkolahjaisuutta. T: akateemikko

Mun äiti on todetusti heikkolahjainen ja pääsi viisikymppisenä sen takia eläkkeellekin. Ei vaan pysty edes yksinkertaiseen suorittavaan työhön.

Miten heikkolahjaisuuden huomaa arjessa? Esim. seuraavanlaisista asioita. Äiti ei usein pysy kärryillä ihmisten keskusteluissa. Opin itse jo lapsena huomaamaan äidin ilmeistä milloin menee yli ja lujaa ja selittämään hitaammin ja selkeämmin asian - hienotunteisesti, niin ettei äiti nolaannu. Äiti on valtavan hidas, esim. kaupassa käynti kestää kauan kun on niin vaikea valita niitä ostoksia ja miettiä mitä ne maksaa.

Sosiaalisesti ikävin piirre on, että äidiltä puuttu täysin ymmärrys siitä mitkä sanomiset ihmisiä loukkaa. Hän saattaa esim. sukuhäissä sanoa ilman mitään pahaa aietta, ja ymmärtämättä ollenkaan loukkaavansa toista, että "olit sinäkin nätempi kun olit nuorena hoikka" tai pitkään opiskelleelle "aina vaan opiskellaan, valmistutaanko koskaan". Normaaliälyinen voisi sanoa noin v*ttuillakseen, mutta oikeasti mun äiti puhuu vaan mitä mieleen juolahtaa kun ei ymmärrä mitä on soveliasta sanoa ja mitä ei. 

Se työelämä... Äiti yritti nuorena tehdä monenlaista työtä. Olla perhepäivähoitaja - ei onnistunut, lapset karkailivat, onnistuivat satuttamaan itseään jne. Kaupan myyjänä - eihän siitä mitään tullut kun on tosi hidas ihminen jolle pitäisi lukemattomat kerrat toistaa yksinkertainenkin työ ennen kuin oppii. Siivoojana - hitaus ja se että kun äiti ajattelee, hän pysähtyy tekemästä mitään, estivät onnistumisen. Elektroniikkatehtaassa se taisi sentään vuoden olla mutta sielläkin kaivattiin enemmän nopeutta ja sorminäppäryyttä kuin äidissä on, vaikka älyllisesti homma ei ollutkaan vaativaa.

24 lisää koomisen yksityiskohdan äidin heikkolahjaisuudesta. Tämä on koominen koska se toistuu vuodesta toiseen eikä äiti ikinä opi. Kun käyn siellä kylässä, hän saattaa istua sohvalla lehti kädessään, lehden selkämys minuun päin. Sitten hän saattaa kysyä mielipidettäni lehden sivulla olevasta julkkiksen puvusta vaikka. Katso nyt, ihan kauhea kolttu! Ei kyllä sovi kun on noin isot tissit tms. Jos en kommentoi mitään koska en näe koko kuvaa, äiti alkaa vihjata että odottaa kommenttia. Sitten hermostuu, kun sanon että näyttäisitkö sitä kuvaa tännekin päin koska en ole vieläkään kehittänyt röntgennäköä :D

Mulla on lapsuudesta heikkolahjaisuus ja MBD (minimal brain damage) diagnoosit. Apukoulussa olin niiden takia. Itse en usko kumpaankaan diagnoosiin koska olen onnistunut kuitenkin myöhemmällä iällä hankkimaan akateemisen koulutuksen ja elätän itseni vaativalla koodaustyöllä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lapsuudesta heikkolahjaisuus ja MBD (minimal brain damage) diagnoosit. Apukoulussa olin niiden takia. Itse en usko kumpaankaan diagnoosiin koska olen onnistunut kuitenkin myöhemmällä iällä hankkimaan akateemisen koulutuksen ja elätän itseni vaativalla koodaustyöllä.

MBD on vanhentunut diagnoosi, ja se on nykyään monimuotoinen kehityshäiriö tai ADHD.

Minulle on diagnosoitu laaja-alaiset oppimisvaikeudet, mikä tarkoittaa entistä heikkolahjaisuus-termiä. Olen hieman epäileväinen diagnoosin suhteen. Matematiikassa minulla on ollut pienestä lähtien oppimisvaikeuksia, mutta peruslaskut sekä prosenttilaskut osaan laskea. Dysfasia on diagnosoitu, jonka takia kävinkin puheterapeutilla. Näen itsessäni Aspergerin tai lievään autismiin viittaavia piirteitä sosiaalisella puolella, vaikka nykyään tutun yrityksellä juttelen ja työpaikallani osaan kommunikoida. Myös hankalissa tilanteissakin kestän kuin mies. Nykyään olen monelta kuullut, kuinka puhun selkeästi. Koulusta selvisin muista aineista numeroin 6-8 välillä ilman mukautuksia ja keskiarvoksi sain lopulta 7,5.

Muistan ainakin sen, että jossain määrin olin hankala. Jos jotain hauskaa asiaa mietin, niin totta kai se nauratti. Erityisopettaja käski minua tuolloin keskittymään ja ollessani omissa ajatuksissani sain kuulla häneltä: "Herätys!". Myös englannin opettajalta sain koulukirjan arviointitehtävään olevani omissa ajatuksissani. Keskityin peruskoululaisena lähinnä sarjakuvien piirtämiseen ja pelaamiseen. En ollut tyttöjen keskuudessa oikein suosittu, enkä itsekään sietänyt draamailua (olen nainen). Eristäydyin muista ujouteni takia.

Olen niin miettinyt hakevani sosiaalialalle (eri asia kuin lähihoitajaksi opiskelu) tavalliseen ammattikouluun ja juurikin mietin, että mitä jos jossain tulee vastaan tuo "heikkolahjaisuuteni". En vain tiedä kaikkea. Ikinä ei voi tietää, minkälaisia "leimoja" minuun on lätkitty. Jäisiköhän sitten kaikki siihen psykologin haastatteluun. Tietysti on parempi hakea kuin voivotella myöhemmin, miksi en edes yrittänyt. Olen käynyt tavallista ammattikoulua, jossa sain apua matematiikkaan koulunkäynninohjaajalta. Käytännön työt ja muu teoria sujuivat hyvin.

Matematiikkaan liittyvistä oppimisvaikeuksista aion tietenkin kertoa heti, jos vain pääsykokeissa tärppää. Olen kuitenkin itsenäinen ja toimintakykyinen työntekijä, eikä kenelläkään ole herännyt epäilystä vammaisuudesta, oppimisvaikeuksista tai heikkolahjaisuudeata. Edes kassatyöskentelyssäkään ei ole ongelmia, vaan osaan laskea rahat ja antaa takaisin oikean määrän vaihtorahaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lapsuudesta heikkolahjaisuus ja MBD (minimal brain damage) diagnoosit. Apukoulussa olin niiden takia. Itse en usko kumpaankaan diagnoosiin koska olen onnistunut kuitenkin myöhemmällä iällä hankkimaan akateemisen koulutuksen ja elätän itseni vaativalla koodaustyöllä.

Voihan sinulla olla ADHD:ta, autismin kirjon häiriötä, hahmotushäiriötä tai oppimisvaikeuksia kielissä/matematiikassa, joka on voinut hankaloittaa koulunkäyntiä. Ennen ihmistä pidettiin heikkolahjaisena, vaikka ongelma oli vain kielten tai matematiikan opiskelussa. Apukouluunkin päätyi helposti, jopa lukihäiriön takia.

Vetää kilarit, kun kuulee sanan vegaanikinkku.

Mielenkiintoisempia ovat nämä yksilöt, jotka ensin vaikuttavat niin yksinkertaisilta johtuen omasta stressin täyteisestä elämäntilanteestaan, mutta lopulta paljastuvatkin kyvykkäämmiksi kuin mitä aikaisemmin antoivat olettaa itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Olisinko minä koska sain tuosta Mensan nettitestistä tuloksen 70? Olen AMK-koulutettu sekä sen jälkeen yliopistossa osaamistani syventänyt tavallinen veronmaksaja.

Tyhmyys näkyy käytännössä siten että käyn töissä vaikka saisin sossupummina leveämmän leivän.

No sinäpä hyvinkin. Itse taas olen työkyvytön Mensan rajat ylittänyt. Tässä näkee hyvin, kuinka heikkolahjaiset rikkovat ne fiksuimmat. Pilkkukin puutui tuosta että sanan edestä, voi voi. No, sellainen tämä nykymaailma on, että vain heikkolahjaisimmat ja narsistisimmat pärjäävät.

Minun veljeni on heikkolahjainen. Hänellä on melkein aina rahat lopussa, koska hän ei opi käyttämään rahaa järkevästi vaan tuhlaa niitä kaikkeen turhaan ja on aina myöhässä joka paikasta, koska ei opi tajuamaan kellonaikoja kunnolla eikä siksi osaa lähteä mihinkään ajoissa jos hänelle ei soita ja sano, että koska pitää lähteä. Hänellä on suuria vaikeuksia selvitä ihan arkista asioista, esim. ruokaa ja erityisesti kaikkia epäterveellisiä herkkuja hän ostaa aina liikaa. Ruokavalio hänellä koostuu lähinnä pizzasta, eineksistä, kekseistä, karkeista, pullasta, energiajuomasta ja muusta roskasta. Hän ei osaa tehdä juuri mitään isompia ostoksia itse, vaateostoksille hän tarvitsee apua samoin kuin siivoamiseen, lomakkeiden täyttämiseen, virastoissa asioimiseen ja tuntemattomiin paikkoihin menemisessä. Silti hän on olevinaan todella aikuismainen ja itsenäinen, vaikka on käytökseltään ikuinen teini ja käsityskyvyltään alakoululaisen tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on todetusti heikkolahjainen ja pääsi viisikymppisenä sen takia eläkkeellekin. Ei vaan pysty edes yksinkertaiseen suorittavaan työhön.

Miten heikkolahjaisuuden huomaa arjessa? Esim. seuraavanlaisista asioita. Äiti ei usein pysy kärryillä ihmisten keskusteluissa. Opin itse jo lapsena huomaamaan äidin ilmeistä milloin menee yli ja lujaa ja selittämään hitaammin ja selkeämmin asian - hienotunteisesti, niin ettei äiti nolaannu. Äiti on valtavan hidas, esim. kaupassa käynti kestää kauan kun on niin vaikea valita niitä ostoksia ja miettiä mitä ne maksaa.

Sosiaalisesti ikävin piirre on, että äidiltä puuttu täysin ymmärrys siitä mitkä sanomiset ihmisiä loukkaa. Hän saattaa esim. sukuhäissä sanoa ilman mitään pahaa aietta, ja ymmärtämättä ollenkaan loukkaavansa toista, että "olit sinäkin nätempi kun olit nuorena hoikka" tai pitkään opiskelleelle "aina vaan opiskellaan, valmistutaanko koskaan". Normaaliälyinen voisi sanoa noin v*ttuillakseen, mutta oikeasti mun äiti puhuu vaan mitä mieleen juolahtaa kun ei ymmärrä mitä on soveliasta sanoa ja mitä ei. 

Se työelämä... Äiti yritti nuorena tehdä monenlaista työtä. Olla perhepäivähoitaja - ei onnistunut, lapset karkailivat, onnistuivat satuttamaan itseään jne. Kaupan myyjänä - eihän siitä mitään tullut kun on tosi hidas ihminen jolle pitäisi lukemattomat kerrat toistaa yksinkertainenkin työ ennen kuin oppii. Siivoojana - hitaus ja se että kun äiti ajattelee, hän pysähtyy tekemästä mitään, estivät onnistumisen. Elektroniikkatehtaassa se taisi sentään vuoden olla mutta sielläkin kaivattiin enemmän nopeutta ja sorminäppäryyttä kuin äidissä on, vaikka älyllisesti homma ei ollutkaan vaativaa.

Minä pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle 42-vuotiaana, kun en pärjää edes yksinkertaisessa suorittavassa työssä. Työskentelin 5 vuotta varastotyöntekijänä lemppaajana jossa ei tarvinnut järkeä käyttää paljoo. Yt-neuvotteluiden jälkeen läksin opiskelemaan suntion ammattitutkintona, jossa pystyin yhdistämään kaksi eri tutkintoa suurtalous-ja dieettikkokki sekä puutarhuri, joten pääsin seurakuntaan töihin kolmeksi vuodeksi määräaikaisena koko ajan . Mutta heti kun jouduin vaativampaan työhön tuli hankaluuksia ja siksi minua kiusattiin rankansti hyvä etten saanut mielenteveysongelmia. Saatoin sanoa hautausuirakoitsijalle joka pyysi minua nostamaan ruumisarkun kanssaan autoon siunaustilaisuuden jälkeen, että taitaa tulla tunnit täyteen. Sain kuulla tästä muiden vahtimestareiden toimesta viikon, ettei suntiolle tule tunnit täyteen kun kuukausipalkka. 

Minulla heikkolahjaisuus johtuu koska sairastin 2-vuotiaana aivokuumeen jonka jälkeen puheeseen tuli änkytystä enemmän ja vähemmän sekä kognitiivinen hitaus.

Yleensä näihin ketjuihin tulee kommentteja siitä, miten heikkolahjainen voi ruveta siivoojaksi, kokiksi tai rekkakuskiksi tai kansanedustajaksi (todella vitsikästä). Joo ei yleensä voi ja ihan normaali arkikin voi olla liian haastavaa.

Heikkolahjaiset eli nykyään ihmiset, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, ovat suuri väliinputoajaryhmä. He ovat liian fiksuja ollakseen kehitysvammaisia ja saadakseen apua yhteiskunnalta, mutta kuitenkin usein käytännössä liian heikkoja työllistyäkseen tai pitääkseen itsestään huolta. Usein tämä on peittyy piiloon sillä, että omaiset auttavat.

Tämän ryhmän tilanne huononee koko ajan, koska työelämä muuttuu edelleen haastavammaksi. Jatkuvasti pitäisi opetella uutta ja kaikissa tehtävissä pitäisi olla ripeä ja oma-aloitteinen.

Palvelut siirtyvät nettiin ja niiden käyttö edellyttää lukutaitoa. Suomalaisista aikuisista noin kymmenen prosenttia ei osaa kunnolla lukea. Lukutaidottomien joukossa on paljon näitä heikkolahjaisia.

Asiaa ei auta se, että alhainen älykkyys on tabu esimerkiksi koululaitoksessa. Kukaan ei muka ole tyhmä. Tämä asenne ei auta yhtään nuorta, joka koulun jälkeen jää tyhjän päälle ihmettelemään. Vanhempien kannattaisi yrittää järjestää tällaiselle nuorelle mahdollisimman raskaat diagnoosit, joiden turvin hän saattaa päästä esimerkiksi eläkkeelle, jos työllistyminen ei onnistu. Valitettavasti vanhemmat usein toimivat päinvastoin, koska eivät halua myöntää totuutta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että diagnoosit sinänsä eivät estä mitään, eikä niitä tarvitse kenellekään edes kertoa, jos asiat sujuvat.

Heikkolahjaisen tunnistaa eroon normaaliälyisestä siinä että heikkolahjainen alkaa taistella asiassa, jossa on väärässä. Normaali taistelee siinä missä on oikeassa. Ilmainen elämänvinkki, olkaa hyvä.

Alle 68 ÄO on heikkolahjaisuuden määritelmä.

Psykologin järjestämän matriisipäättelyn <68 tarkoittaa, ettei lahjoja vain ole.

Vierailija kirjoitti:

Alle 68 ÄO on heikkolahjaisuuden määritelmä.

Psykologin järjestämän matriisipäättelyn <68 tarkoittaa, ettei lahjoja vain ole.

Ei pidä paikkaansa. Tuo on itse asiassa aika tarkkaan lievän kehitysvammaisuuden raja. Heikkolahjaisen äo on 70-85. Pahin tilanne on varmasti niillä, joiden äo on 70-75; lahjoja ei ole yhtään, mutta periaatteessa ollaan terveen ja normaalin kirjoissa. Hommat vain eivät suju.

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjaisen tunnistaa eroon normaaliälyisestä siinä että heikkolahjainen alkaa taistella asiassa, jossa on väärässä. Normaali taistelee siinä missä on oikeassa. Ilmainen elämänvinkki, olkaa hyvä.[/quoteHeikkolahjaisen kirjoittama kommentti selvästi. Ole hyvä.

Mulla 7 kpl koulutuksia, mutta kaikki eri alalta koska en pärjää kuin ammattikoulussa josta pääsin läpi rimaa hipoen heikkolahjaisuuden takia. Olen koulutuksiltani kiinteistönhoitaja, suntio, varastotyöntekijä, kemiantekniikan prosessinhoitaja, puistopuutarhuri, dieettikokki sekä suurtalouskokki. Olen ylikoulutettu, vaikka en ole suorittanut kuin perustutkintoja. Jouduin hankkimaan kaksi psykologin todistusta omakustanteisesti että työeläkelaitos hyväksyi minut eläkeläiseksi. Olen erittäin hyvä aputyöntekijä mutta tälläisiä töitä nykytyöelämässä ei ole koska täytyy hallita tietokoneet ja asiakaspalvelu. Lisäksi kun työt menee suhteella niin töihin vaikea päästä osatyökyisenä jos suhteita ei ole. 

ex-suntio kirjoitti:

Mulla 7 kpl koulutuksia, mutta kaikki eri alalta koska en pärjää kuin ammattikoulussa josta pääsin läpi rimaa hipoen heikkolahjaisuuden takia. Olen koulutuksiltani kiinteistönhoitaja, suntio, varastotyöntekijä, kemiantekniikan prosessinhoitaja, puistopuutarhuri, dieettikokki sekä suurtalouskokki. Olen ylikoulutettu, vaikka en ole suorittanut kuin perustutkintoja. Jouduin hankkimaan kaksi psykologin todistusta omakustanteisesti että työeläkelaitos hyväksyi minut eläkeläiseksi. Olen erittäin hyvä aputyöntekijä mutta tälläisiä töitä nykytyöelämässä ei ole koska täytyy hallita tietokoneet ja asiakaspalvelu. Lisäksi kun työt menee suhteella niin töihin vaikea päästä osatyökyisenä jos suhteita ei ole. 

Olin ennen työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä 6 kuukautta Kevan ammatillisessa kuntoutuksessa ensin siivoojana kirjastossa/jäähallissa, mutta kun se kariutui siihen että pitäisi olla laitoshuoltajan ammattitutkinto että pääsee töihin ja minulla ei sitä ole eikä Keva suostunut sitä enää maksamaan kun mulla muutenkin liikaa koulutuksia. Pääsin loppuajaksi Korian koulun keittiölle keittiöapulaiseksi, mutta en työllistynyt sinne koska en osaa kuin tiskata, siivota, pyyhkiä pöytiä sekä tehdä avaustavia keittiötöitä pilkkoa, pestä patoja ja annostella ruokia.

Heikkolahjainen = zombie, elävä kuollut, lapsellisen yksinkertainen, kulkee omissa ajatuksissaan, tekee tyhmiä päätöksiä kun järki ei riitä ja juoksee joka paikkaan niin kuin Forrest Gump.