Lue keskustelun säännöt.
Olenko hirveä ihminen?
18.08.2014 |
Mummoni on minulle tärkeä, mutta koen hänet silti joskus uuvuttavaksi ihmiseksi. Hänellä on kausia jolloin hän soittelee päivittäin ja monta kertaa, jos en vastaa. Sen kerran kun vastaan tai soitan takaisin alkaa ihmettely ja taivastelu siitä, että minua ei ole saatu kiinni taas pitkään aikaan ja miksi. En j a k s a aina selitellä. Seuraavaksi alkaa kylään pyytely, mikä ahdistaa minua sillä en tiedä aina suunnitelmistani, tapailen esim. uusia ihmisiä aktiivisesti enkä haluaisi missata kivoja juttuja siksi, että olen luvannut mennä sinä ja sinä päivänä klo X käymään mummoni luona. Kun sielläkin se meno on aina sitä samaa: samojen asioiden kyselyä, istuskelua ilman tekemistä, tauotonta puhetta. Se väsyttää minut ihan tappiin. En kestä jatkuvaa tyhjän hölötystä. Mummoni muistaa kertoneensa jotkut tarinat sata kertaa aienminkin, ja SILTI kertoo samat tarinat sanasta sanaan - taas kerran. En jaksaisi kuunnella samoja asioita 200 kertaa, kun muistan kyllä yhdelläkin kerralla. Ei, en sano mumnolle "ole hiljaa, olen kuullut tuon jo, en jaksa puhua jatkuvasti, anna vähän tilaa", koska ei minulla olisi pokkaa sanoa niin muiööekaan. Paitsi äidilleni, joka haastamalla haastaa riitaa kanssani, mutta se on jo eri stoori. Olenko ihan kauhea lapsenlapsi? Huoh.
Kommentit (48)
Olisit tyytyväinen, että sulla vielä on mummo!!
Mä antaisin vaikka oikean käteni siitä, että saisin jutella vielä kerran rakkaan mummoni kanssa puhelimessa tai voisin mennä käymään hänen tykönään!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun olis joskus ollut edes mummo...:(
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 19:30"]Olisit tyytyväinen, että sulla vielä on mummo!!
Mä antaisin vaikka oikean käteni siitä, että saisin jutella vielä kerran rakkaan mummoni kanssa puhelimessa tai voisin mennä käymään hänen tykönään!!!
[/quote]
Olen onnellinen siitä, että mummo on vielä elossa. En minä kenenkään kuolenaa toivo, herranenaika. Mutta kaikissa mummoloissa meno ei ome samanlaista... minun mummoni luona se on sitä, että istun sohvalla ja kuuntelen sataan kertaan kuulemani jutut uudestaan. En voi oikrin keskityyä puhelinsurffailuunkaan, sillä mummoni puhuu taukoamatta. Se väsyttää ja ahdistaa.
Voi näitä kirjoitusvirheitä... ap
Mä niin kaipaan niitä tarinoita, joita aina kuultiin... Olet ilmeisen nuori, kyllä se on ärsyttävää ehkä joillekin silloin, ja siten sanon, että olet hirveä.
Meillä moni sukupolvi kuunteli niitä juttuja, yhdessä ja erikseen, kunpa ei olisi aika loppunut niin kesken!
Ot, kuinka usein ja paljon sä sitten treffailet uusia ihmisiä? Miksi? Onko sulla joku pakonomainen tarve siihen, ei hyviä juuria vai ?? Mä luulen, että sä pidät muumostasi, mutta et kyllä tykkää siitä, oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä on nelosviesti? Miten tämä sivusto oikein laskee?
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 19:38"]Mä niin kaipaan niitä tarinoita, joita aina kuultiin... Olet ilmeisen nuori, kyllä se on ärsyttävää ehkä joillekin silloin, ja siten sanon, että olet hirveä.
Meillä moni sukupolvi kuunteli niitä juttuja, yhdessä ja erikseen, kunpa ei olisi aika loppunut niin kesken!
Ot, kuinka usein ja paljon sä sitten treffailet uusia ihmisiä? Miksi? Onko sulla joku pakonomainen tarve siihen, ei hyviä juuria vai ?? Mä luulen, että sä pidät muumostasi, mutta et kyllä tykkää siitä, oikeasti.
[/quote]
Pidän mutta en tykkää? :D Mitäs jos lopetettaisi arvailut siitä, että onko mummoni minulle tärkeä vai ei. Juurihan sanoin, että on. Mutta hän on vanha ja näin ollen hänen ja minun asiamme eivät oikein kohtaa, luonnollisestikaan. Mummolle olen ikuisesti pikkutyttö, enkä pidä siitä, koska oikeasti olen nuori nainen, joka elää omillaan eikä tarvitse hyysäystä.
Mulla on äiti joka soittelee monet kerrat päivässä. Tai siis laittaa hälyjä ja mun pitää soittaa takasin. Ei edes kerta päivässä riitä, vaan monta kertaa. Jos en soita niin soittaa monta kertaa peräkkäin. Lopulta soittaa miehelleni tai laittaa hänelle viestin että mikä on hätänä kun ei vastaa tai mitä ihmettä teette kun ei vastata. Rasittavaa, koska en kerkeä, enkä halua, olla jatkuvasti puhelimessa. Tai jos olen tienpäällä ja akku lopussa ja laitan viestin että älä nyt soita kun akku loppuu, niin silti soittelee.