Muistatteko ensimmäisen päivän 1.luokalla?

Muistan vain sen harmituksen, kun monella oli äiti /isä mukana ja minun vanhemmat oli töissä..

Itsellä 4 lasta ja jokaisen ekana koulupäivänä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Muistan vain sen harmituksen, kun monella oli äiti /isä mukana ja minun vanhemmat oli töissä..

Itsellä 4 lasta ja jokaisen ekana koulupäivänä mukana.

No mut eihän ne vanhemmat siellä koko päivää roiku. Ei ainakaan nykyään enää.

Muistan kun en päässyt siihen kouluun mihin halusin ja jouduin samaan kouluun kiusaajan kanssa ja vanhemmat pakotti vielä kulkemaan hänen kanssaan koulumatkat.

Muistan sen kun kaikki nauroi kun lausuin nimeni. Ajattelin että ihan hirveän luokan sain

Vierailija kirjoitti:

Muistan käytännössä kaiken ensimmäisestä päivästä. Yhden pojan äiti joutui olemaan luokassa koko päivän, kun poika alkoi aina itkemään kun äiti yritti lähteä. Poikaressu sai kyllä kuulla siitä aika monta vuotta...

Minulla oli kiva päivä, sain istua valmiiksi tutun, samassa kerrostalossa asuneen tytön kanssa ja tietysti kuljettiin myös koulumatkat yhdessä.

Tykkäsin opettajasta ja olin innokas koululainen.

Itsekin muistan ensimmöisen koulupäivän siitä kun yksi tyttö pissi silloin housunsa, muuta en siitä päivästä muistakaan. Ei sitä tyttöä muistaakseni sen jälkeen kiusattu, mulle vaan jäi se mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun en päässyt siihen kouluun mihin halusin ja jouduin samaan kouluun kiusaajan kanssa ja vanhemmat pakotti vielä kulkemaan hänen kanssaan koulumatkat.

Päiväkodista joku kiusaaja jo vai? Aika oudot vanhemmat sulla jos kiusaajan kanssa pakottivat kulkemaan. Vai etkö kertonut... Ei ihme sitten ettet päässyt kouluun mihin halusit. Sitä paitsi ennen etenkään ei noin vain hypelty siihen kouluun mihin haluttiin, vaan mentiin siihen oman piirin kouluun.

Jotain muistan. Tulee nyt 45v siitäkin.

Keijo-Petteri kirjoitti:

En mitenkään voi muistaa. Olen 40 -kymppinen miesolio.

No saat anteeksi. 400-vuotias on aika vanha.

No en kyllä muista. Jonkulainen hämärä muistikuva olisi siitä, että vanhemmat olivat poikkeuksellisesti minut kouluun saattaneet, mutta en siitä kyllä mitään muuta muista. Menin ensimäiselle kansakouluun siis 60-luvulla.

Minulla on muisto, mikä julkaistaan hyväksynnän jälkeen, eli ei koskaan. Mikähän sana siinä oli väärin, muokkasin monet kerrat, eikä silti. Siinä ei tosiaan ollut yhtäkään sanaa, mikä olisi saattanut olla kielettyjen listalla.

Muistan aina! Odotin koulua malttamattomasti ja ihmetytti jotkut jotka jäivät itkien luokkaan kun äitien piti lähteä pois. Minä halusin päästä heti hommiin, mutta eipä me juuri muuta tehty kuin väritettiin äikän tehtäväkirjasta aapiskukon kuva. Olisin halunnut saada heti myös läksyjä, mutta ei tullut muuta kuin että sai värittää kuvan kotona loppuun. Rakastin koulua ja minusta tuli itsestänikin luokanopettaja. Ihana edelleen katsoa niitä pieniä ekaluokkalaisia ensimmäisinä päivinä, itse kun opetan yleensä isompia oppilaita.

Juu. Eksyin kouluun kun kävin wc:ssä tunnin aikana. 😪 Nyt jo vähän huvittaa se muisto, selittää varmaan miksi en koskaan viihtynyt koulussa.

Naapurikylän ennestään tuntematon poika sanoi suoraan kuspiäksi kun menin ystävällisesti jututtamaan aamulla. Vuosi oli 82. Varsinainen koulupäivä oli sekalaista säätämistä. Paluumatka taksikyydillä oli jännä.

Pieniä juttuja muistan vuodelta 1981. Muistan kun tuli niin ikävä äitiä, että itkin ja ihana opettaja otti syliin ja lohdutti. Olemme edelleen tekemisissä.

Muistan että äiti saattoi minut kouluun silloin.

Hämärästi muistan, että vaadin äitiä saattamaan minut kouluun ekana koulupäivänä, vaikka olin jo käynyt vuoden esikoulua samassa koulurakennuksessa. Vuosi oli 1976. Ja kyllä, esikoulua käytiin jo kivikaudella.

Vierailija kirjoitti:

Hämärästi muistan, että vaadin äitiä saattamaan minut kouluun ekana koulupäivänä, vaikka olin jo käynyt vuoden esikoulua samassa koulurakennuksessa. Vuosi oli 1976. Ja kyllä, esikoulua käytiin jo kivikaudella.

Täällä päin ei ollut. Koulun aloittamusvuosi sama.

Muistan, oli vuonna 1974. Veli saattoi minut kävellen sen ekan päivän, äiti oli ommellut minulle mekon, ja pessyt punaisen koululaukun, joka kuivui vielä edellisenä yönä pannuhuoneessa. Hän kirjoitti sinne sisään nimeni mustalla tussilla

Koulu oli ihan uusi, tasakattoinen ja lähiö siinä ympärillä oli juuri valmistunut. Kaikki haisi uudelta, ja opettaja jakoi niitä haisevia monisteita, joissa oli sininen teksti. Muistan fontinkin. Ja opettajan nimen ja kasvot.

Ruoka syötiin luokassa, se tuotiin teräskärryllä, ja otimme sitä jonossa. Maito oli peltimukissa. Minua harmitti, kun minun tehtäväksi tuli pyyhkiä käsiallas koska olin viimeisenä jonossa. Ajattelin, että nyt menee uusi hieno mekko sotkuun.

Muistan kyllä luokkakavereitakin, mutta en sitä mitä heidän kanssa sinä päivänä puhuttiin tai tehtiin.

Saimme heti ympäristöopin kirjan, joka oli omituisen muotoinen ja niin iso, ettei se mahtunut koululaukkuuni. Menimme ostamaan laukun seuraavana päivänä laukkukaupasta. Sain kaupan päälle punaisen penaalin, jossa oli kaupan nimi ja Calimeron kuva, joku tipu munankuori päässä. En tiedä mihin se liittyi.

Muistan, oli syyskuun alku v. 1967. Menin naapurin pojan viereen istumaan ja koko luokka alkoi nauraa. 

Hyvin heikosti sen tunteen ja sen kun äitini saattoi portille.

Oli vuosi 1978.