Kerronko ystävälleni mitä mieltä olen (uusperhekuvio)
Ystäväni on seurustellut kohta vuoden hieman vanhemman miesystävänsä kanssa. Miehellä on kaksi lasta, joiden äidistä mies erosi vain hieman ennen ystävääni tutustumista. Käsittääkseni koronaolosuhteet vaikuttivat paljonkin tähän eroon. Avioeroa ei ole edes laitettu vielä vetämään kun on jotain säätöä omaisuuden kanssa.
Ystäväni tahtoisi omia lapsia. Hän kokee, että mies lämpenee ajatukselle sitä mukaa, mitä enemmän ystäväni osallistuu miehen lasten elämään. Niinpä viimeiset puoli vuotta ystäväni on säännöllisesti joka toinen viikko kiinni "uusperhe-elämässä", mikä tarkoittaa sitä että ystäväni kuskaa lapsia leikkipuistoon ja menoihin, laittaa heille ruokaa, leikittää jne. Pariskunta ei kuitenkaan asu yhdessä, sillä mies on sanonut haluavansa odottaa että "olosuhteet tasaantuvat", eli kunhan avioeroprosessi on saatu loppuun. Usein ystäväni lähtee ajamaan iltaa myöten omalle asunnolleen, oltuaan ensin koko illan lapsenvahtina kun mies on harrastanut omia juttujaan.
Minun silmiini tilanteessa on kaikki varoitusmerkit. Mies odottaa että vaimonsa suostuisi yhteenpaluuseen ja sillä aikaa käyttää ystävääni julkeasti hyväksi sekä laiminlyö lapsiaan siinä samalla. Mies ei kanna vastuuta omasta vanhemmuudestaan, vaan on ulkoistanut arjen hoitoa ilmaiselle lapsenlikalle. Epämääräisesti lupailee asioiden kyllä nytkähtävän eteenpäin pikku hiljaa, mutta ei kuitenkaan ole valmis suunnittelemaan mitään tulevaisuudessa tapahtuava. Yhteisiä aikuisten välisiä menoja mies saattaa perua viime hetkellä vedoten lapsiin. Olen nähnyt samanlaista käytöstä alkoholisoituneilla vanhemmilla, enkä yhtään ihmettelisi myöskään jos mies pyörittäisi kuviossa muita naisia. Eniten itseäni pelottaa että lapset kiintyvät uuteen emohahmoon ja ystäväni lapsiin, ja sitten hups vaan mies jättää ystäväni kuin nallin kalliolle, kun olisi aika laittaa lupaukset käytäntöön.
Kommentit (45)
Olet oikeassa. Käyttää lapsenvahtina hyväksi ystävääsi, lasten pitäisi olla miehen ex-vaimolla muutenkin, jos mies ei ehdi hoitaa lapsia itse. Voit kertoa vaikka suuttuisi.
Onko ystävälläsi laaja-alaisia oppimisvaikeuksia eli onko hän lievästi kehitysvammainen? Onko hän dementian takia tai muista syistä holhouksen alainen?
Jos ei, niin sinulla ei ole mitään syytä puuttua asiaan.
Ystävän tehtävä on mielestäni kertoa myös kun näkee ystävää hyväksikäytettävän. Rakastunut on sokea ja kiltti ihminen ei hahmota, miten inhottavia ihmiset voivat olla, joten siitä olisi hyvä keskustella.
Puhu ystävällesi tunnoistasi ystävällisesti ja rakentavasti. Kerro, että mielestäsi häntä sumutetaan ja hyväksikäytetään ja että olet asiasta huolissasi.
Minun mielestäsi mies vedättää ystävääsi ja sinulla on oikeus ilmaista, että olet huolissasi tilanteesta. Mies on selvästi näitä tapauksia, joilla ei ole aikomustakaan erota, pitää vain rakastajatartaan pilkkanaan.
Tossa on riskit kyllä rumaan soppaan. Lasten äiti voi lähteä tappelemaan huoltajuudesta ja ystäväsi toimii silloin todistajana.
Kinkkinen tilanne. Toisaalta ystävyyteen kuuluu rehellisyys ja ystävän puolella oleminen, toisaalta neuvominen on turhaa, jos toinen ei neuvoja kysy. Ihan siis sillä, että jokainen tekee kuitenkin omat virheensä ja miehen "mustmaalaaminen" (eipä sillä, että se sitä tässä olisi) saattaa kääntää ystävän vain enemmän ja vahvemmin miehen apulaiseksi.
Odottaisin niin kauan, että ystävä kysyy / pyytää apua tai avautuu itse tilanteestaan ja kertoisin vasta sitten omat havaintoni asiasta. Mutta siis selkeä hommahan tuo on, ystäväsi on miehen apulainen niin kauan, kun on lastenhoidossa tarpeen. Eipä sillä, suhde voi kestää vuosia, mutta aikamoinen haavemaailma tuo nyt ystäväsi kannalta tuntuu olevan. Juuri tästä syystä kannattaisi välttää juuri eronneita (tai "eronneita" miehiä). Tiedän, kun olen itsekin siihen ansaan kerran astunut...
Eniten kuvioissa huolestuttaa se, että ystäväni käyttää hedelmälliset vuotensa loppuun miehen jarrutellessa eikä saa toivomaansa omaa lasta. Hänellä on taustalla pitkä sinkkuvaihe epäonnisten säätöjen kanssa, ja tuntuu nyt roikkuvan tässä vinossa asetelmassa kuin hukkuva pelastusrenkaassa :(
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Ystävän tehtävä on mielestäni kertoa myös kun näkee ystävää hyväksikäytettävän. Rakastunut on sokea ja kiltti ihminen ei hahmota, miten inhottavia ihmiset voivat olla, joten siitä olisi hyvä keskustella.
Kuule kun se puhuminen ei auta mitään. Jos ihminen on tyhmä, se ei opi muuta kuin omista virheistään -jos edes niistä.
Itse vapauttaisin itseni tuollaisesta ystävästä. Tuollaisten ihmisten kanssa päätyy aina itkuolkapääksi ja oksennusämpäriksi. Ei auta, vaikka olisit miljoona kertaa sanonut typerykselle, miten tilanteen olisi voinut välttää. Ei, se virhe on tehtävä ja sitten vielä odottaa minun keräävän palaset lattialta.
Vierailija kirjoitti:
Eniten kuvioissa huolestuttaa se, että ystäväni käyttää hedelmälliset vuotensa loppuun miehen jarrutellessa eikä saa toivomaansa omaa lasta. Hänellä on taustalla pitkä sinkkuvaihe epäonnisten säätöjen kanssa, ja tuntuu nyt roikkuvan tässä vinossa asetelmassa kuin hukkuva pelastusrenkaassa :(
- Ap
Se on hänen ongelmansa. Yksikään ihminen koko tunnetussa maailmakaikkeudessa ei ole koskaan jättänyt typerää virhettä tekemättä siksi, että joku hyvää tarkoittava lähimmäinen varoittelee.
Kirjoitit aloituksessasi, että ystävälläsi on jo lapsia ja nyt väität hänen käyttävän hedelmälliset vuotensa loppuun?
No ei tuon miehen kanssa ainakaan lapsia kannata alkaa lisää tekemään. Eihän tuossa hyvin tule käymään. En alkaisi olemaan ihmisen kanssa jolla ei heti alkuun ole avioero jo vetämässä ja mielellään pidemmälläkin. Hidastelee ja kekkuloi, ei hyvä merkki.
Heräsi aavistus, että ap:lle tuottaisi suurta mielen huojennusta, jos ystävän toiveet menisivät mönkään ja kävisikin niin kun ap "pelkää".
Voin hyvin kuvitella, että ap:llä on joskus sattunut rintaan niin syvästi, että ei haluaisi ystävienkään löytävän onnea, koska silloin hän itse jäisi aivan ypöyksin, vailla onnea, vailla vertaista.
Anna sun kaverin pelata omat kortinsa oman elämänsä kasinossa. Samaa voisin suositella sullekin, vai onko jo pelimerkit loppu?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit aloituksessasi, että ystävälläsi on jo lapsia ja nyt väität hänen käyttävän hedelmälliset vuotensa loppuun?
Missä kohtaa ap näin kirjoitti?
jokuvain kirjoitti:
Heräsi aavistus, että ap:lle tuottaisi suurta mielen huojennusta, jos ystävän toiveet menisivät mönkään ja kävisikin niin kun ap "pelkää".
Voin hyvin kuvitella, että ap:llä on joskus sattunut rintaan niin syvästi, että ei haluaisi ystävienkään löytävän onnea, koska silloin hän itse jäisi aivan ypöyksin, vailla onnea, vailla vertaista.
Anna sun kaverin pelata omat kortinsa oman elämänsä kasinossa. Samaa voisin suositella sullekin, vai onko jo pelimerkit loppu?
En tiedä mikä saa sinut olettamaan ylläolevaa. Vaikka oma tilanteeni ei tähän nyt millään tavalla kuulu niin olen itse perheellinen ja tällä haavaa tyytyväinen parisuhteessani. Tai ehkä kuuluu sellaisella tavalla, että minulla on myös kokemusta siitä, millaista on haluta kipeästi lapsia ja sen tähden ajautua huonoon parisuhteeseen. Itse osasin erota ajoissa, minkä ansiosta niitä lapsia nyt on paljon paremman miehen kanssa.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten kuvioissa huolestuttaa se, että ystäväni käyttää hedelmälliset vuotensa loppuun miehen jarrutellessa eikä saa toivomaansa omaa lasta. Hänellä on taustalla pitkä sinkkuvaihe epäonnisten säätöjen kanssa, ja tuntuu nyt roikkuvan tässä vinossa asetelmassa kuin hukkuva pelastusrenkaassa :(
- Ap
Se on hänen ongelmansa. Yksikään ihminen koko tunnetussa maailmakaikkeudessa ei ole koskaan jättänyt typerää virhettä tekemättä siksi, että joku hyvää tarkoittava lähimmäinen varoittelee.
Tällaista ajatusmaailmaa en vaan voi käsittää. Me kaikki ollaan joskus niin solmussa että tarvitaan ulkopuolisen ääntä. Jotkut tarvii vähän vahvempaa ja heille terapia on tarpeeseen. Mutta suurin osa juttelee kuulumisiaan ystäville, äidille, vauvapalstalla tms jotta sais omaa päätä selvitettyä. Mä oon välttynyt todella typeriltä ratkaisuilta ihan sen tähden et mua on neuvottu jättämästä väliin.
Mies tuskin lapsia haluaa. Ei hoida nytkään lapsiaan. Älä kuitenkaan puutu koska se ei auta yhtään eikä muuta tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Eniten kuvioissa huolestuttaa se, että ystäväni käyttää hedelmälliset vuotensa loppuun miehen jarrutellessa eikä saa toivomaansa omaa lasta. Hänellä on taustalla pitkä sinkkuvaihe epäonnisten säätöjen kanssa, ja tuntuu nyt roikkuvan tässä vinossa asetelmassa kuin hukkuva pelastusrenkaassa :(
- Ap
Kuinka vanha ystäväsi on? Lapsen voi saada vielä 40vuotiaana.
Mitäpä jos ajattelisit asiaa hieman toiselta kantilta? Mies todella haluaa olla ystäväsi kanssa, mutta hänellä on haastava elämänvaihe päällä. Yhteinen asuntolaina vaimon kanssa, muuta kiinteää omaisuutta tms joiden takia avioehdoton ero on oikeasti vaikea paikka. Siellä voi myös olla erimielisyyksiä huoltajuuteen liittyvistä asioista ja kaikenlaista emotionaalista kuonaa. Avioero ei ole mikään läpihuutojuttu miehillekään, ei vaikka eroa oltaisiin tehty hiljaisesti jo pitkään.
Avauksestasi saa käsityksen että miehen lapset ovat vielä aika nuoria. Siirtymä ydinperhe-elämästä osa-aikaiseksi lähivanhemmaksi on rankkaa. Ihan aikuisten oikeasti sitä joutuu välillä perumaan menoja lasten takia eikä se ole merkki alkoholismista tai toisesta naisesta. Jos toinen lapsista on vielä vahdittavan ikäinen, niin ihan hyvä vaan että mies pitää huolta omasta jaksamisestaan esim. harrastamalla. Ja pienten lasten kohdalla on ymmärrettävää, että ystäväsi haluaa luoda lapsiin heti vahvan siteen. Jos pariskunta on tosissaan yhteisen tulevaisuuden kanssa, niin ei ole mitään syytä lykätä uusperhekuvion opettelua. Minun korviini kuulostaa siltä että oletat ystäväsi ajavan pakotettuna iltaisin omaan kotiinsa. Mitäpä jos hän tahtoo omaa rauhaa ja sikeät yöunet lapsirumban jälkeen?
Anna ystäväsi tehdä omat virheensä. Typerähän hän on ja fasilitoi miehen vastuuttomuutta.
🇺🇦🇮🇱