Kuinka vanhana voi vielä onnistua pääsemään mukaan työelämään, muutakin kuin puhelinmyyjäksi tai siivoojaksi?

Mä ajtttelin että jos perustaiisi vaikkka maaimanlaajuisen joulupukin vuokrauspalvelun. Homma lähti kehkeytymään ideoistani päässä ruohonleikkaus/ikkunanpesin firmoista mutta jos kun joulupukkia tarvitaan esim joka joulu joka kodeisssa niiin aina per keikki pieni provikka miljoonista keiikoista kilahtelisi tililleni kun koodaamani ohjelma veisi yhteeen sekä joulupukin tilaajan että joulupukiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tykkään siivoojan töistä,mutta se ei ap:n kaltaisille nirppanokille käy:D liian fyysistä? Ei voi ottaa Insta kuvia? Että kun mua raivostuttaa ne kommentit jotka sanoo että siivoustyö ei ole mitään ja on vaan sivutyö yms!

Se on kiva, että sulla on työ mistä pidät. Sitä samaa haluaisin itsekin. En ottanut siivoamista esimerkiksi siksi, että siivoojat on tyhmiä ja huonoja tai että siivoaminen on työnä jotenkin erityisen surkea. Se ei vain ole sitä, mitä itse ensisijaisesti haluaisin tehdä työkseni monta kymmentä vuotta.

t. ap

Ei siinä mitään, jos sinä et siivoojan tai puhelinmyyjän töitä halua tehdä, mutta kyllä tämä aloitus kuitenkin kertoi negatiivisen asenteesi kyseisiä ammatteja kohtaan. Vai ihan muuten vain sattumalta valitsit juuri nuo kaksi yleisesti halveksittua alaa?

Olen ollut samassa tilanteessa kuin ap olet, ja vaikeaa tulee olemaan. Varsinkin se, kun ei kutsuta edes haastatteluun noihin töihin, joita ”kuka tahansa” saa, on ihan kamalaa ja sitä on nolo kertaakaan. Että en ”mene kassalle” siksi, että olisin niin nirso, vaan koska hakemisesta huolimatta ei ikinä kutsuta edes haastatteluun.

Parasta, mitä voit nyt tehdä on yrittää löytää harjoittelupaikkoja. Niihin on vähän pienempiä vaatimuksia ja odotuksia, vaikka kilpailu niistäkin on kova. Ja niitä voi tehdä useammankin, vaikka toista harjoittelua ei virallisesti saisi opintoihin luettua. Pari työkokemusriviä cv:ssä olisi silti todella arvokasta.

Tietysti kannattaa koko ajan hakea noita sivutöitäkin opintojen oheen. Mutta jos et edelleenkään saa niihin haastattelukutsua, niin priorisoi noiden harjoittelumahdollisuuksien etsiminen.

Muut asiat, mitä voit tehdä, on opetella jokin ylimääräinen taito, joka liittyy alaasi, mutta johon ei perustutkinnoissa ole opetusta. Joillakin aloilla voi rakentaa portfolion omista työnäytteistä. Perusta twitter-tili, ja jaa siihen alaasi liittyviä ajankohtaisia juttuja ja seuraa oleellisia yrityksiä jne.

Eli sen työkokemuksen rakentamiseen joutuu käyttämään kekseliäisyyttä. Mutta kun ne pari ensimmäistä kokemusriviä saa, niin nopeasti alkaa olla samalla viivalla muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aluksi kaikkien pitää olla siivoojia/puhelinmyyjä. Sitten kun työkokemus karttuu alkaa saamaan kivempia töitä. Eli kannattaa hakea koulun ohelle tai kesätöihin siihen työhön mitä vaan saa. Jos ei muuta siivoojaksi tai puhelinmyyjäksi. Kun saat niistä kokemusta, pystyt löytämään kivempia töitä.

Toimiiko tämä oikeasti, että kun on CV:ssä vaikka muutama kuukausi jotain provisiopalkattua lehtien myyntiä, niin sitten niistä oikeasti palkallisistakin hommista alkaa kuulua jotain? Olen siis hakenut hyvin monenlaisia kesätöitä, mutta ei niistä mistään ole otettu haastatteluun.

t. ap

Työkokemus on tärkeää. 

No on varmasti juu, mutta onko jollekin oikeasti käynyt noin? Kun ihan oikeasti ainoa työpaikka, johon olen itse päässyt, on puhelinmyynti. Sillä työllä ei muuten edes elätä itseään. Olen kerran yrittänyt siivoojaksikin hakea, mutta ei minua otettu, vaikka kuulemma kuka vaan pääsee. No olin alaikäinen kyllä silloin, eli ehkä se vaikuttaa.

t. ap

Kun teet puhelinmyyntiä, sen jälkeen ehkä saatat päästä siivoojaksi. Tai helpommin puhelinmyyjäksi tulevaisuudessa. Uran kehittämiseen menee vuosia, eikä kannata olla liian ylimielinen jos ton ikäisenä sulla ei ole yhtään työkokemusta, vaan kannattaa ottaa töitä mitä vaan saat. Yleensä ihmiset tekee noita siivousta, lehtienjakoa ja puhelinmyyntiä teininä kesätöinä. Itsekkin tein niitä nuorempana kesätyönä kun en muuta työtä saanut. Ja niin mun kaikki kaveritkin teki. Sitten pääsin pakopelihuoneelle, puutarhamyymälään ja tatskastudiohin. (Nyt tosin pääsikin AMK:hon opiskelee pelialaa, niin luultavasti vaan tatuoin koulun ohella/kesällä)

Ja mun kaveritkin on edennyt urallaan, paitsi yksi jolla on asenne vamma ja ei suostu tekemään kuin vaan luovia töitä, niin se on ollut vuosia työttömänä.

Jos olet päässyt tekemään puhelinmyyntiä, mutta et pidä alan epäeettisyydestä, kokeile hakea jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle televarainhankintaan. Siinä sinulla olisi aiempaa kokemusta ja jos kerrot haastattelussa juurikin että et tykännyt perus puhelinmyynnin myyntipainotteisuudesta ja että haluat tehdä mielekkäältä tuntuvaa työtä (tietysti olet erityisen intohimoinen juuri järjestön XYZ ajamia asioita kohtaan), pääset melko varmasti töihin. Järjestöille varainhankita on ihan ok, 10-12e tuntipalkkaista työtä, ja haku on lähes aina auki. Monilla järjestöillä on mahdollista edetä varainhankinnasta vakituiseen paikkaan järjestössä, mutta ainakin tuolla saa yhden rivin CV:hen

T. Televarainhankkija

Varainhankinta on kyllä usein ihan provisiopalkattua, ei tuntipalkattua. Olin isolle järjestölle varainhankkijana, eipä siinä itsessään mitään, meni ihan oikeasti tärkeään asiaan ja meillä oli tiukat säännöt siitä, että ihmisiä ei saa painostaa lahjoittamaan eikä missään tapauksessa ottaa lahjoituksia sellaisilta jotka eivät kunnolla ymmärrä mihin ryhtyvät, joten työ ei aiheuttanut mitään moraalista ongelmaa. Mutta se oli provisiopalkattua ja oli täysin mahdotonta tienata sillä lähellekään sitä että olisi saanut edes vuokran maksettua. Sivutyönä tuo olisi ollut ihan hyvä, mutta ei ainoana tulonlähteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aluksi kaikkien pitää olla siivoojia/puhelinmyyjä. Sitten kun työkokemus karttuu alkaa saamaan kivempia töitä. Eli kannattaa hakea koulun ohelle tai kesätöihin siihen työhön mitä vaan saa. Jos ei muuta siivoojaksi tai puhelinmyyjäksi. Kun saat niistä kokemusta, pystyt löytämään kivempia töitä.

Toimiiko tämä oikeasti, että kun on CV:ssä vaikka muutama kuukausi jotain provisiopalkattua lehtien myyntiä, niin sitten niistä oikeasti palkallisistakin hommista alkaa kuulua jotain? Olen siis hakenut hyvin monenlaisia kesätöitä, mutta ei niistä mistään ole otettu haastatteluun.

t. ap

Työkokemus on tärkeää. 

No on varmasti juu, mutta onko jollekin oikeasti käynyt noin? Kun ihan oikeasti ainoa työpaikka, johon olen itse päässyt, on puhelinmyynti. Sillä työllä ei muuten edes elätä itseään. Olen kerran yrittänyt siivoojaksikin hakea, mutta ei minua otettu, vaikka kuulemma kuka vaan pääsee. No olin alaikäinen kyllä silloin, eli ehkä se vaikuttaa.

t. ap

Kun teet puhelinmyyntiä, sen jälkeen ehkä saatat päästä siivoojaksi. Tai helpommin puhelinmyyjäksi tulevaisuudessa. Uran kehittämiseen menee vuosia, eikä kannata olla liian ylimielinen jos ton ikäisenä sulla ei ole yhtään työkokemusta, vaan kannattaa ottaa töitä mitä vaan saat. Yleensä ihmiset tekee noita siivousta, lehtienjakoa ja puhelinmyyntiä teininä kesätöinä. Itsekkin tein niitä nuorempana kesätyönä kun en muuta työtä saanut. Ja niin mun kaikki kaveritkin teki. Sitten pääsin pakopelihuoneelle, puutarhamyymälään ja tatskastudiohin. (Nyt tosin pääsikin AMK:hon opiskelee pelialaa, niin luultavasti vaan tatuoin koulun ohella/kesällä)

Ja mun kaveritkin on edennyt urallaan, paitsi yksi jolla on asenne vamma ja ei suostu tekemään kuin vaan luovia töitä, niin se on ollut vuosia työttömänä.

Jos olet päässyt tekemään puhelinmyyntiä, mutta et pidä alan epäeettisyydestä, kokeile hakea jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle televarainhankintaan. Siinä sinulla olisi aiempaa kokemusta ja jos kerrot haastattelussa juurikin että et tykännyt perus puhelinmyynnin myyntipainotteisuudesta ja että haluat tehdä mielekkäältä tuntuvaa työtä (tietysti olet erityisen intohimoinen juuri järjestön XYZ ajamia asioita kohtaan), pääset melko varmasti töihin. Järjestöille varainhankita on ihan ok, 10-12e tuntipalkkaista työtä, ja haku on lähes aina auki. Monilla järjestöillä on mahdollista edetä varainhankinnasta vakituiseen paikkaan järjestössä, mutta ainakin tuolla saa yhden rivin CV:hen

T. Televarainhankkija

Varainhankinta on kyllä usein ihan provisiopalkattua, ei tuntipalkattua. Olin isolle järjestölle varainhankkijana, eipä siinä itsessään mitään, meni ihan oikeasti tärkeään asiaan ja meillä oli tiukat säännöt siitä, että ihmisiä ei saa painostaa lahjoittamaan eikä missään tapauksessa ottaa lahjoituksia sellaisilta jotka eivät kunnolla ymmärrä mihin ryhtyvät, joten työ ei aiheuttanut mitään moraalista ongelmaa. Mutta se oli provisiopalkattua ja oli täysin mahdotonta tienata sillä lähellekään sitä että olisi saanut edes vuokran maksettua. Sivutyönä tuo olisi ollut ihan hyvä, mutta ei ainoana tulonlähteenä.

AP tarvitsee ensisijaisesti töitä ja vasta toissijaisesti palkkaa. AP ei ole työtön vaan opiskelija, joten jokainen tienattu euro on aidosti kotiinpäin. 

Työkunnossa olo on tärkeää. Työkokemus vaikka lehdenmyyjänä, siivoojana tai ulkotöissä osoittaa, että jaksaa mennä työvuoroihin ja tehdä työtä työsuhteen ajan. Toki joku voi laiskotella ja saada sitten potkut viiveellä, mutta mitä pidempi työsuhde, sen todennäköisempää, että ainakin keskimäärin on jaksanut käydä töissä.

Määräaikainen vs. vakityö on asia erikseen. Jo yli puolen vuoden määräaikaisuus osoittaa, että on tottunut työhön ainakin sen aikaa. Vakityöläisistä ei välttämättä tiedä. Joku on voinut päästä vakituiseksi ja sen jälkeen ottaa rennommin, mutta ainakin alussa on ilmeisesti ollut työkuntoinen.

Ota nyt vastaan ihan mitä työtä tahansa. Jos palkkatöitä tai palkatonta harjoittelua ei löydy, rupea tekemään jotain vapaaehtoistyötä. Sulla on kuitenkin sen verran ikää, että työkokemuksen puute pistää ikävästi silmään ja työnantajat näkee palkkaamisessasi isoja riskejä. Hyvä työtodistus ja/tai suosittelija auttaa varmasti eteenpäin. 

Et pilannut. Hyvin ehdit. Voi olla, että saat alkuun olla muita hiukan sinnikkäämpi työnhaussa, mutta ei edes välttämättä. Itse valmistuin päälle kolmekymppisenä ja menin töihin, työsuhteet on olleet määräaikaisia, mutta pari vanhempainvapaatakin olen pitänyt ja edelleen onnistuneesti työllistynyt.

Meidän koulussamme on 50-v. kuraattori, joka opiskeli alalle nelikymppisenä. Kuraattoreista, koulupsykologeista ja puheterapeuteista on huutava pula, niille voi opiskella vaikka viisikymppisenä ja työllistyminen on taattu ihan ilman aiempaa kokemusta.