Lue keskustelun säännöt.
Lopetin vähäisenkin seksin avioliitossani - ja voin nyt PALJON paremmin
01.08.2021 |
Olen 37-vuotias mies ja elänyt vakituisessa parisuhteessa saman naisen kanssa kohta 20 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta tarpeemme seksin saralla ovat vaimoni kanssa olleet hyvinkin erilaiset. Seksiä olemme harrastaneet noin kerran kuukaudessa, käytännössä silloin kuin hän on seksiä halunnut. Silloin kun seksiä on, se on aina ollut hyvin intohimoista ja hyvää. Vaimoni on myös siunattu kyvyllä saada hyvin helposti orgasmeja.
Asiasta ollaan keskusteltu avoimesti vuosikaudet ja asiaan ollaan yritetty saada muutosta ihan seksuaali- ja parisuhdeterapiaa myöten. Vaimoni on myös usein sanonut vilpittömästi "haluavansa haluta enemmän". Tämä ei ole kuitenkaan onnistunut, koska vaimoni libido on hyvin herkkä kaikille stressitekijöille ja katoaa pienimmästäkin häiriötekijästä. Hän on myös sanonut, että hän ei käytännössä ajattele seksiä koskaan muulloin kuin sitä harrastaessaan (kun taas itse ajattelen päivittäin paljonkin).
Vuosikaudet olen toivonut, uskonut ja joka kerta pettynyt. Joskus on saattaut käydä niin, että kaksi seksikertaa on sattunut lyhyen ajan sisään ja hetken olen jo uskonut, että tilanne muuttuu - kunnes taas on seurannut viikkokausien tauko. MUTTA: Tänä kesänä olen viimein sisäistänyt, että tämä asia ei tule tässä parisuhteessa paremmaksi muuttumaan. Olen myös hyväksynyt, että suhteemme seksiin on vaimon kanssa hyvin, hyvin erilainen ja tarvitsemme sitä hyvin erilainen määrän voidaksemme hyvin. Tämä oivallus on vapauttanut minut. En enää toivo mitään seksielämältä enkä ole itsekään enää kuukausiin tehnyt asian suhteen minkäänlaisia aloitteita. Edellisen kerran olemme harrastaneet seksiä huhtikuussa.
Käsittämätöntä kyllä, vointini on parantunut merkittävästi tämän muutoksen myötä. En enää ole katkera vaimolle enkä kiukkuinen ainaisista pettymyksistä, vaan osaan paremmin nähdä hänen muut ihanat puolensa. Nyt ei myöskään toiveet seksikerran jälkeen herää turhaan eikä näin ollen tule uusia pettymyksiä.
Olisi mielenkiintoista kuulla, onko kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia!
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vähän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Kyllästyin jatkuvaan "vonkaamiseen" ja torjutuksi tulemiseen, joten lopetin sen kokonaan. Viimeisen puolentoista vuoden aikana seksiä on ollut kerran ja parin vuoden ajan sitä ennen noin pari kertaa vuodessa. Tosin en ole ihan tyytyväinen tilanteeseen ja toivon, että vuoden päästä kun tämän erittäin stressaava elämäntilanne menee ohi, niin seksielämä piristyy. Jos ei, niin ero on erittäin varteenotettava vaihtoehto, tai tarpeiden tyydyttäminen muualla...
Vastaavassa tilanteessa tein samoin ja lisäksi erosimme. Sitten kelpasi taas seksi hetken.
Nyt on uusi suhde ja olo on kuin nuorena ensirakkauden kanssa, seksiä ja läheisyyttä riittää.
Meillä on kyllä läheisyyttä ja hellyyttä, mies ei vaan halua seksiä. Paitsi joskus en päästä lähelleni, jos ei halua tehdä muutakin kuin halia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi asia mitä kannattaa harkita, on ehdottaa hormonaalisesta ehkäisystä kondomiin siirtymistä. Juu, tiedän että moni mies tästä varmaan nurisee, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että seksihaluni ovat nousseet ihan älyttömästi siirryttyäni pois hormoneilta. Ennen olin juuri se haluton vaimo, joka suostui seksiin hampaat irvessä, jotta sai lopetettua vonkaamisen. Vaan kas, kun lopetin hormonit, tulen nykyään joskus aivan hulluksi himosta ja seksiä meillä on nyt nykyään sen 1 krta/puoleen vuoteen sijaan muutaman kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mitä kannattaa harkita, on ehdottaa hormonaalisesta ehkäisystä kondomiin siirtymistä. Juu, tiedän että moni mies tästä varmaan nurisee, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että seksihaluni ovat nousseet ihan älyttömästi siirryttyäni pois hormoneilta. Ennen olin juuri se haluton vaimo, joka suostui seksiin hampaat irvessä, jotta sai lopetettua vonkaamisen. Vaan kas, kun lopetin hormonit, tulen nykyään joskus aivan hulluksi himosta ja seksiä meillä on nyt nykyään sen 1 krta/puoleen vuoteen sijaan muutaman kerran viikossa.
Kyllä! Olen onnellinen mies, kun vaimo älysi lopettaa pillerit vissiin vuoden käytön jälkeen tai jotain. Sen jälkeen onkin sitten pantu kumin kanssa — 25 vuotta eikä loppua näy. Puutteessa elävien miesten pitäisi VAATIA pillereiden lopetus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mitä kannattaa harkita, on ehdottaa hormonaalisesta ehkäisystä kondomiin siirtymistä. Juu, tiedän että moni mies tästä varmaan nurisee, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että seksihaluni ovat nousseet ihan älyttömästi siirryttyäni pois hormoneilta. Ennen olin juuri se haluton vaimo, joka suostui seksiin hampaat irvessä, jotta sai lopetettua vonkaamisen. Vaan kas, kun lopetin hormonit, tulen nykyään joskus aivan hulluksi himosta ja seksiä meillä on nyt nykyään sen 1 krta/puoleen vuoteen sijaan muutaman kerran viikossa.
Kyllä! Olen onnellinen mies, kun vaimo älysi lopettaa pillerit vissiin vuoden käytön jälkeen tai jotain. Sen jälkeen onkin sitten pantu kumin kanssa — 25 vuotta eikä loppua näy. Puutteessa elävien miesten pitäisi VAATIA pillereiden lopetus!
Just näin! Ja se on aivan turha harmitella sitä, että seksi ei tuntuisi niin kivalta kortsun kanssa. Eikai se seksi tunnu mukavalta silloinkaan, jos sitä ei kirjaimellisesti ole ikinä? :D Ja sitten kun ne halut palaa, niin palaa myös halut antaa suuseksiä ja käsihoitoja jne. Se on ihan uskomatonta, mitä hormonit saavat joillekin aikaan - tappavat kaikki halut.
Valitettavasti tämäkään ei tietenkään kaikilla auta, mutta jos tätä ei ole kokeiltu, niin ainakin se on kokeilemisen arvoinen asia. Sittenpähän on kaikki kivet käännetty ainakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin liputan hormonittoman ehkäisyn puolesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole minulla hormoniehkäisyä ja silti seksi käy mielessä vain ovulaation aikaan. Joten patenttiratkaisuksi tuosta ei kaikille ole.
Kai nyt tiefätte mitä luomumpaa sen parempaa kaikille ja joka kropan isalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.
Niin, ensin se korpeaa, mutta sitten voi käydä juuri se oivallus kuin edellisellä kirjoittajalla ja itsellä: kun ymmärtää, miten vähän seksi merkitsee toiselle, tippuu omatkin halut häntä kohtaan merkittävästi ja tilanne helpottaa ainakin tämän valtataistelun osalta. Meillä on ollut seksiä viimeksi toukokuussa ja vannon ettei vaimo ole asiaa edes miettinyt tämän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 37v miehellä jo testosteronitasot alkaa laskea muutenkin, ei tee niin tiuhaan mielikään seksiä. Tilanne "helpottuu" koko ajan, kun ikää tulee lisää. Naisilla taas usein käy toisin päin, halut kasvaa kun ikääntyy.
Se on sitä luonnon ironiaa.
Se vaan tarkoittaa, että monet naisetkin joutuvat kokemaan miltä se tuntuu kun himoitsee rakastamaansa puolisoa, mutta tätä ei kiinnostakaan. Siinä sitten testataan ne puheet siitä miten normaalia on ettei aina kiinnosta ja miten aikuisen tulee pystyä ottamaan pakit tyynesti vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mitä kannattaa harkita, on ehdottaa hormonaalisesta ehkäisystä kondomiin siirtymistä. Juu, tiedän että moni mies tästä varmaan nurisee, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että seksihaluni ovat nousseet ihan älyttömästi siirryttyäni pois hormoneilta. Ennen olin juuri se haluton vaimo, joka suostui seksiin hampaat irvessä, jotta sai lopetettua vonkaamisen. Vaan kas, kun lopetin hormonit, tulen nykyään joskus aivan hulluksi himosta ja seksiä meillä on nyt nykyään sen 1 krta/puoleen vuoteen sijaan muutaman kerran viikossa.
Kyllä! Olen onnellinen mies, kun vaimo älysi lopettaa pillerit vissiin vuoden käytön jälkeen tai jotain. Sen jälkeen onkin sitten pantu kumin kanssa — 25 vuotta eikä loppua näy. Puutteessa elävien miesten pitäisi VAATIA pillereiden lopetus!
Tai sitten heidän pitäisi vaatia vaimolle ne pillerit, jotta tällä edes jotain himoja olisi. Samalla voi myös kadota se kuukausittainen pirttihirmu kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.
Niinpä.
Vituttaako sinua kuunnella ohjeita seksielämän paranteluun? Siis niitä iänikuisia älä painosta, tee enemmän kotitöitä ja järjestä laatuaikaa..
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.
Minäpäs uskon, että kun et vaan usko ja käyt kuumana ja kiihotat miestä tarpeeksi , kyllä se halua sieltä nouse...ja muukin. Minä en kysele mieheltä haluaako vai ei, osaan kyllä tehdä sille niin, että alkaa väkisinkin haluamaan.
Naisten ei pidä olla niin arkoja ja ujoja. Aikoinaan itkin sängyssä kun ei koskenut, mutta ovalsin, että kimppuuun vaan ja niin kävi että halut nyt ihan hirveät. Ihan samahan se on toisinkin päin; aina ei naisat haluta, mutta kun vaan ryhtyy niin haluaahan sitä! (olettaen että myös saa hyvää seksiä..)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vähän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Kyllästyin jatkuvaan "vonkaamiseen" ja torjutuksi tulemiseen, joten lopetin sen kokonaan. Viimeisen puolentoista vuoden aikana seksiä on ollut kerran ja parin vuoden ajan sitä ennen noin pari kertaa vuodessa. Tosin en ole ihan tyytyväinen tilanteeseen ja toivon, että vuoden päästä kun tämän erittäin stressaava elämäntilanne menee ohi, niin seksielämä piristyy. Jos ei, niin ero on erittäin varteenotettava vaihtoehto, tai tarpeiden tyydyttäminen muualla...
Vastaavassa tilanteessa tein samoin ja lisäksi erosimme. Sitten kelpasi taas seksi hetken.
Nyt on uusi suhde ja olo on kuin nuorena ensirakkauden kanssa, seksiä ja läheisyyttä riittää.
Meillä on kyllä läheisyyttä ja hellyyttä, mies ei vaan halua seksiä. Paitsi joskus en päästä lähelleni, jos ei halua tehdä muutakin kuin halia...
Turhaan alapeukutatte, jos ette ole kokenut samaa. Se vaan on ihan järkyttävän turhauttavaa, jos toinen vaan halii ja hiplailee, kun itse haluasi kunnon panon. Alkaa vaan ahdistaa ja saa pahan mielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.Minäpäs uskon, että kun et vaan usko ja käyt kuumana ja kiihotat miestä tarpeeksi , kyllä se halua sieltä nouse...ja muukin. Minä en kysele mieheltä haluaako vai ei, osaan kyllä tehdä sille niin, että alkaa väkisinkin haluamaan.
Naisten ei pidä olla niin arkoja ja ujoja. Aikoinaan itkin sängyssä kun ei koskenut, mutta ovalsin, että kimppuuun vaan ja niin kävi että halut nyt ihan hirveät. Ihan samahan se on toisinkin päin; aina ei naisat haluta, mutta kun vaan ryhtyy niin haluaahan sitä! (olettaen että myös saa hyvää seksiä..)
Totta tuo, että kun ryhtyisi hommiin, niin halu useimmiten heräisi. Mutta ei sitä väkisinkään voi toista ottaa, jos toinen sanoo ei tai työntää pois.
T. Nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.Minäpäs uskon, että kun et vaan usko ja käyt kuumana ja kiihotat miestä tarpeeksi , kyllä se halua sieltä nouse...ja muukin. Minä en kysele mieheltä haluaako vai ei, osaan kyllä tehdä sille niin, että alkaa väkisinkin haluamaan.
Naisten ei pidä olla niin arkoja ja ujoja. Aikoinaan itkin sängyssä kun ei koskenut, mutta ovalsin, että kimppuuun vaan ja niin kävi että halut nyt ihan hirveät. Ihan samahan se on toisinkin päin; aina ei naisat haluta, mutta kun vaan ryhtyy niin haluaahan sitä! (olettaen että myös saa hyvää seksiä..)
Totta tuo, että kun ryhtyisi hommiin, niin halu useimmiten heräisi. Mutta ei sitä väkisinkään voi toista ottaa, jos toinen sanoo ei tai työntää pois.
T. Nainen[/quoteOle sinnikäs...älä anna periksi. Niinhän mihetkin tekevät , vonkaavat vain, ja sehän ei ole oikea tapa..pitää toimia. Tai niin minä teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korpeaa kun toinen ei halua. Ja aina luullaan että vain naiset on ne jotka ei halua. Meillä se on mies joka ei halua. Ja voi kuinka mitättömäksi tunnen itseni, ilo puuttuu päivistä. Mies sanoo että tietenkin haluaa mutta käytäntö on aivan eri eli ei.
Mies aivan unohtaa koko seksin ja tuntuu uskomattoman naurettavalta joutua kerjäämään seksiä omalta mieheltä joka sitten valittelee väsymystään yms.Minäpäs uskon, että kun et vaan usko ja käyt kuumana ja kiihotat miestä tarpeeksi , kyllä se halua sieltä nouse...ja muukin. Minä en kysele mieheltä haluaako vai ei, osaan kyllä tehdä sille niin, että alkaa väkisinkin haluamaan.
Naisten ei pidä olla niin arkoja ja ujoja. Aikoinaan itkin sängyssä kun ei koskenut, mutta ovalsin, että kimppuuun vaan ja niin kävi että halut nyt ihan hirveät. Ihan samahan se on toisinkin päin; aina ei naisat haluta, mutta kun vaan ryhtyy niin haluaahan sitä! (olettaen että myös saa hyvää seksiä..)
Totta tuo, että kun ryhtyisi hommiin, niin halu useimmiten heräisi. Mutta ei sitä väkisinkään voi toista ottaa, jos toinen sanoo ei tai työntää pois.
T. NainenOle sinnikäs...älä anna periksi. Niinhän mihetkin tekevät , vonkaavat vain, ja sehän ei ole oikea tapa..pitää toimia. Tai niin minä teen.
Ai eikö tuollainen ollutkaan sitä mille on ihan oma sanakin, silloinkin kun se tapahtuu parisuhteessa?
Itsellä ehkä ratkaiseva helpottava tekijä oli se, kun ymmärsin rakentaneeni vaimosta mieleeni epärealistisen "fantasiahahmon". Kun ymmärsin, että hän todellisuudessa on aivan erilainen ihminen täysin erilaisine tarpeineen, omat haluni vähenivät merkittävästi. Surullista tavallaan toki, mutta todella paljon on vähentänyt ristiriitoja meidän suhteessa.