Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, että tarjotaan meriittinä lasten kanssa kehittynyttä organisointikykyä, joustavuutta jne.
27.08.2006 |
Minua on jo kauan ärsyttänyt tämä piirre: Kotoa töihin palaavat äidit ottavat esille sen miten kotona lasten kanssa on kehittynyt organisointikyky, vastuuntunto, joustavuus jne. Asiassa ei ärsytä se, ettenkö uskoisi oikeasti noiden kykyjen kehittyneen. Uskon, että äidit ovat noissa asioissa normaalia taitavampia! Ja muutenkin kotona olo on hieno juttu! Se, mikä siinä ärsyttää, on sen yleisyys: Siis eihän työelämässä yleensä tarjota MERIITTINÄ jotakin sellaista, joka lähes jokaisella ihmisellä on. Jos ajatellaan, että puolet tai kolmasosa työelämässä olevista on ollut kotona lasten kanssa niin minkä kilpailuedun se antaa verrattuna muihin? Harvassa työhaastattelussahan ihminen mainostaa valtavasti ylioppilaaksi tuloaan, koska ylioppilastutkinto on nykyään niin yleinen.
Siis pointtini on se, että meriitit ovat usein sellaisia, mitä vain HARVALLA muulla ihmisellä on. Jos olisin itse työnantaja, kunnioittaisin suuresti esim. kotiäitinä olleita, mutta pitäisin huvittavana, jos se nostettaisiin meriitiksi ikään kuin juuri kellään muulla ei olisi samaa kokemusta. Yleensähän ihmiset pyrkivät EROTTAUTUMAAN muista jollakin taidolla/tiedolla/koulutuksella/työkokemuksella, jota kaikilla muilla ei ole!
Kommentit (22)
Saanko minä mainita paineensietokyvyn, organisoinnin ja tehokkuuden meriitteinä? En oikein keksi mitä muutakaan voisin siinä kohtaa mainita, kun ei ole työkokemustakaan.
t. Pian työnhaku edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Saanko minä mainita paineensietokyvyn, organisoinnin ja tehokkuuden meriitteinä? En oikein keksi mitä muutakaan voisin siinä kohtaa mainita, kun ei ole työkokemustakaan.t. Pian työnhaku edessä.
Mä sain työpaikan ekalla yrittämällä kotiäiti vuosien jälkeen. Multa se haastattelija kysyi, että mitä nuo vuodet ovat mulle antaneet ja miten käyttäisin taitoja työelämässä.
Noiden lisäksi mainitsin myös sen innon tehdä töitä ja päivittää ammattitaitaitoni.
kotonavietetyn ajan jälkeen. Ja se pitää paikkansa!! Odotan aivan hirveästi, että pääsen työelämään " näyttämään kynteni" . En ole mainostanut muuten kotiäitiyttäni sen kummemmin enkä käyttänyt sitä meriittinä, koska minusta se ei ole.
T. yksi kotoa töihin haikaileva
En maininnut mitään siitä, että olin ollut reilu pari vuotta kotosalla, kun hain työpaikkaa. Kyllä sen kerroin, että lapsia on, lyhyesti, mutta en olisi tullut mieleenkään alkaa hehkuttaa jotain kasvanutta " paineensietokykyä" tms. Sen sijaan hehkutin sitä, että jatkoin yo-opintoja ja free-töitä ollessani vielä ä-lomalla toisesta lapsesta (=energiaa riittää kuin pienessä kylässä :)
Jos joku ilmoittaa organisointikykynsä kasvaneen kotiäitiyden aikana, niin tulee vain mieleen, että kuinkakohan huono se kyky sitten on ollut ENNEN kotiäitiyttä.
Tietysti jos on ollut yli 3 v. kotona putkeen, on aika vaikea häivyttää sitä tosiseikkaa, ettei ole yli kolmeen vuoteen tehnyt duunia. Ja kyllä, uskon että noin pitkässä ajassa ehtii jo ammattitaitokin laskea.
Jos työhakemukseen laitettaisiin " meriittinä" vain ne asiat jotka ovat harvinaisia, niin kovinpa tyhjiä olisi hakemukset. Pösilö. Tietenkin työhakemuksessa korostetaan omia hyviä puolia ja erityisosaamista, jos samat asiat ovat joka hakemuksessa niin joka hakijalla on ne samat ominaisuudet, ei se tee yksittäisestä hakijasta sen huonompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oleminen vieraannuttaa työelämästä? Millaisia ne äidit sitten ovat olleet töihin palattuaan? Mitä niin ihmeellisiä vaatimuksia siellä työelämässä on, ettei tavallinen ihminen (äiti) niistä selviä?
Itse en kyllä usko että ihmisenä/työntekijänä olen muuttunut. Ajankäyttö tietysti on : enää ei jäädä illaksi/viikonlopuksi töihin niinkuin ennen saattoi tehdä.
useimmat eivät taida edes olla erityisen järjestelykykyisiä tai joustavia verrattuna muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vielä tavannut yhtään kotiäitinä ollutta, joka olisi jollain lailla kollegoitaan parempi em. asioissa. Ja työuraa siis takana jo vuodesta -94.
Ja mikäs sen kätevämpää kuin listata tällaisia metataitoja, joita lähes jokaisella vastaantulijalla on.
kolmonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotiäitinä vaikkapa 5 v. Että osaan ulkoa sekä etu- että takaperin koko Nalle Puh tuotannon, kuorin juureksia pikavauhtia esim. yks pottu 10 sekkaa tai että pystyn ulkoilemaan säässä kuin säässä ja työnnän tuplarattaita sujuvasti ylämäkeen kaksi kauppakassia vielä ostoskorissa enkä ees hengästy... Jotain tällästäkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin kauan kotona olleella ei tosiaankaan ole juuri mitään tarjottavaa työnantajalle, ellei sitten satu olemaan päiväkodissa töissä.
Itse suosittelisin noin pitkään kotona olevalle jollakin lailla ylläpitämään sitä omaa ammattitaitoon, esim. opiskelemalla, osallistumalla alan tapahtumiin tai tekemällä osa-aikatyötä.
kolmonen
ainakin mikäli suurtalouspuolelle on hakeutumassa :) Itse ihailen esim. ihmisiä, jotka todella pystyvät kuorimaan perunan 10 sekunnissa!
Siis totta puhuen sellaisia taitoja ja tietoja, joita arvelee, että jokaisella muulla ei ole. Ovathan monet kotiäidit saattaneet tehdä jotakin muutakin, vaikka sitä ei heti keksisikään. Esim. järjestänyt suuria illallisia, oppinut uuden käden taidon tms. Mutta tuollaiset yleiset taidot, jotka kaikilla kehittyvät, ja niiden mainostaminen antaa mielestäni vain hieman yksinkertaisen kuvan + sellaisen, että kyseinen ihminen ei erotu muista ihmisistä mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kasvanut? Hä? Aika sovinistinen asenne sinulla, ap.
että kyllä miehenkin on yleensä pitänyt käydä Rukki tms. ennen kuin voi tarjota johtajakykyjään erityisenä meriittinä työelämässä. Kuinka monen miehen kuulet tarjoavan erityisenä meriittinä työnantajalle sitä, että on ylipäätään käynyt armeijan? Mielestäni aika samasta asiasta kyse.
Ap
Jos kotiäitiyden oivaltaa oikein ja hoitaa hyvin (siis oikeesti keskittyy lapsiin eikä omaan tärkeyteen), niin kyllähän siinä oppii yhtä sun toista, jota ei välttämättä opi muualla.
Minä aina teen selväksi töitä hakiessa, että minulla on lapsia ja että perhe menee työnteon edelle eli jos työteon ja perheen yhdistäminen ei onnistu ja perhe kärsii, niin kävelen ulos duunipaikasta. Eipähän sitten tule yllätyksenä.
Sitä paitsi luulen, että kaikki oikeesti tekisi niin, kaikki ei vaan halua sanoa sitä ääneen.
siitä, että onko järkevää mainostaa niitä, jos kuitenkin työmarkkinoilla on pilvin pimein kotiäiteinä olleita, joille ovat kehittyneet samat taidot? Eikö kannattaisi työhaastattelussa korostaa jotakin " yksilöllisempää" ?
Kysymys herää, että mitä työpaikkaluusereita ne kotiäidit on aikaisemmin ollut, jos ei ole ollut organisointikykyä, paineensietokykyä, järjestelmällisyyttä, jne... Siksi kai ovat kotiin jääneetkin.
jolpilla voi olla ja opettaa toki paljon, vaikka osittain armeijajohtaminen siviilijohtamisesta eroaakin. Tosin nykyisin yhteisiäkin piirteitä on taas vähän enemmän (armeija uudisti johtamistapaansa.) RUK nyt kuitenkin kertoo ihmisestä, että ei ole aivan toivottomin tampio, äitiys ei sitä kerro, kuka tahansa voi saada lapsia, mutta vain n. 8% (jos oikein muistan) ikäluokasta/palvelukseenastuneista pääsee RUKiin. Siksi miehet voivat käyttää armeijakokemusta muutenkin meriittinä, jos ovat palvelleet sen tietyissä yksiköissä (laskuvarjojääkärit, taistelusukeltajat, ilmavoimien ohjaaja ja apumekaanikkolinjat jne.) Intin valintakriteereistä jotkut ovat päteviä työelämässäkin, äitiyden (harvassa työssä tarvitaan erityisesti säännöllisesti irtoavia ja hyvin hedelmöittyviä ja kiinnittyviä munasoluja) valintakriteereistä ei yksikään.
hakemuksella, jossa kerroin mulla olevan rautaiset hermot lastenhoidon tähden. :D