Lue keskustelun säännöt.
UNIHALVAUKSISTA KÄRSIVÄT!
15.08.2014 |
Olen parikymppinen nainen ja kärsin ilmiöstä nimeltä unihalvaus
Kohtaukseni kestävät muutamasta minuutista puoleen tuntiin ja laukeavat vajaan tunnin päästä nukahtamisesta.
Unihalvaustani edistävät stressi ja hankalat ihmissuhteet, sekä huono unen laatu.
Pahimmat halvaukseni ovat kestäneet kauan ja sisältäneet aistiharhoja, kuten ääni- ja näköharhoja. Korvissa kuuluu korkeaa huminaa ja särinää, raajat pistävät ja särkevät, ja myös hengästyn. Voin myös kuvitella sänkyni viereen pienen vaaleahiuksisen melko ruman naisen. Ja tämä on aina sama nainen. Usein pystyn pysäyttämään halvauksen kovilla ponnisteluilla, yritän liikuttaa varvasta tai sormea, joskus yritän tehdä jalallani repäisevän liikkeen. Joskus vain makaan silmät kiinni odottaen halvauksen päättymistä. Nukkumaanmeno jännittää aina. En pelkää halvauksia, mutta eivät ne kovin mukaviakaan ole.
Onko jollain muilla unihalvauksia?
Oletko oppinut elämään niiden kanssa? Miten? Pystytkö pysäyttämään itsesi tästä?
Kaipailisin vertaistukea, sillä kukaan ystävistäni ja tuttavistani ei ole koskaan kokenut tätä ja netistä löytyy tietoa uskomattoman vähän.
Kommentit (32)
Olen jo yli 30-vuotias, mutta näitä tulee aina silloin tällöin, enemmän nuorempana. Olen yhdistänyt niihin huonossa asennossa nukkumisen jolloin kroppa tosiaankin puutuu-unihalvaus alkaa. Tähän liittyy pahan läsnäolon aistiminen ja aina yleensä se, että joku puukottaa selkään ja on vieressäni mutten näe tätä selkäni takaa. Kohina päässä ja ahdistus. Yhden kerran on tullut tunne leijumisesta, tässä harhassa oli uskonnollisia piirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ajoittain unihalvauksia ja luulen niiden olevan yhteydessä epilepsiaan. Tähän asti jokainen unihalvaukseni on tullut nukahtamisessa ja osaankin nykyään tunnistaa oireet ja herättää itseni ennen varsinaisen halvaustilan alkamista. Kun korvissani alkaa kuulumaan huminaa ja erittäin etäistä puheensorinaa, tiedän että nyt olisi parempi herätä. Yleensä noihin episodeihin kuuluu vain ääniharhoja, mutta kerran olen nähnyt vieressäni henkilön tummassa kaavussa ja huppu pään yli vedettynä. Suljin vain silmäni ja odotin halvauksen ohimenoa.
Kyllä niiden kanssa oppii olemaan. Tiedän halvauksen sattuessa missä mennään, ja osaan jotenkin järkeillä tilanteen ajattelemalla, että "tää on nyt tätä ja kohta loppuu". Ei ne ahdista tai pelota enää.
Toisen ihmisen vieressä nukkuessahan niitä ei jonkun lähteen mukaan tule, joten parisuhde taitaa olla ratkaisu unihalvauksiin :D Enkä tosiaan itsekään ole niistä ikinä toisen ihmisen kanssa nukkuessa kärsinyt.
Joskus olen kokenut yön, joka alkoi käsittämättömällä pelkotilalla, jatkui unihalvauksella ja päättyi painajaiseen. Kyllä oli aamulla levännyt olo :D
Ufosieppaukset ovat unihalvauksia. Tästä tuli ohjelma jossa oli tutkittu unihalvauksia. Eli alieneita ei ole.
Vuosi sitten olin kovin stressaantunut ja silloin alkoi myös unihalvaukset. Päässä kohisi, kroppa halvaantui, meinasin tukehtua, jokin "paha" tuli huoneeseen. Viimeisin kerta oli se kun joku mörökölli valui hitaasti huoneeseeni ja olin vain voi vittu, ihan sama. Odottelin rauhallisena kohtauksen loppumista vaikka tukehtumisen tunne oli voimakas enkä saanut liikuttua. Ei tullut enää sen jälkeen, kun päätin olla pelkäämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itelleni kävi viime yönä niin että makasin sängyllä ja mulle tuli unihalvaus näin siis jonkun mustan hahmon mun edessä, en pystyny hengittää hyvin, tunsin painetta rinnan päällä ja en pystyny liikkua enkä puhua se oli ihan sika hirveetä
Unihalvaus tulee aina jos olen nukkuessani kierähtänyt vatsalleni. Siihen liittyy pakokauhu ja voimakas tukehtumisen tunne, kun ”en pääse ylös”. Päiväunia en uskalla unihalvauksen takia nukkua ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos englanti luontuu niin Youtubesta löytyy paljon tavaraa https://www.youtube.com/results?search_query=sleep+paralysis
Yhden kerran olen kokenut ja se oli aivan kamalaa. Heräsin keskellä yötä enkä pystynyt liikkumaan. Näin sänkyni vieressä 3-4 tummaa hahmoa seisomassa. Aamulla luulin että avaruusolennot tulivat kidnaappaamaan minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄLKÄÄ ENÄÄ KIRJOITTAKO TÄSTÄ ASIASTA YLEISILLE FOORUMEILLE!
KÄRSINYT VAIVASTA JA VÄLTTELEN ASIAN MIETTIMISTÄ.
Jostain syystä haksahdin lukemaan tätä ja nyt se ahdistus hiipii täällä päälle.
Eli nyt loppupäivä jotain aivon sumutusta ja tai valvon ensiyön. Nukun vasta aamulla. Aha,noniin nyt sieltä kumpuaa mun lapsuuden ja kouluaikaisia unipelkoja, olin aivan silmät mustana koulussa välillä koska en pystynyt nukahtamaan kun pelkäsin aivan hitosti et taas tulee.
Eipä sitten yläasteella luokkakaveri "ootteko muuten kuullu unihalvauksesta! Sellasen voi ite tehdä" joo ei, en halua itse tehdä, kuka on niin idiootti!?
Huhhuh, joo o. Kiva olla yksin Vastuullisuutta!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Unihalvaus tulee aina jos olen nukkuessani kierähtänyt vatsalleni. Siihen liittyy pakokauhu ja voimakas tukehtumisen tunne, kun ”en pääse ylös”. Päiväunia en uskalla unihalvauksen takia nukkua ollenkaan.
Osa ihmisistä on nimenomaan vatsallaan ollessaan herkempiä tuntemaan.
Minä olen myös kärsinyt paljon unihalvauksista ja tiedän miten kammottavaa se voi olla. Minulla ne hävisivät kun aloitin Sertralin Orion 50mg/vrk lääkityksen masennukseen ja paniikkihäiriöön. Ennen lääkitystä nukuin todella huonosti muutenkin, johon sairauteni oli selittävä tekijä.
Tsemppiä, auttaa kun tietää etteivät unihalvaukset kuitenkaan ole vaarallisia! :)