G; Oletko koskaan saanut hoitoa syömishäiriöön?

En saanut minkäänlaista hoitoa. Hoisin itseni kuntoon. Perehdyin syömättömyyden seurauksiin ja aloin pikkuhiljaa syömään enemmän. Ystävän tuki oli myös tärkeä. Nyt, 4 vuotta myöhemmin, voin sanoa etten sakrasta enään anoreksiaa! :)

Olen. Sairastin teininä anoreksiaa, tosin sauraus nostelee päätään aika-ajoin vieläkin. Normaalin psyk.puolen hoito syömishäiriöissä on aivan lapsenkengissä ja todella ala-arvoista, oikean syömishäiriöpuolen hoitoon on vaikea päästä ennen kuin tilanne on mennyt jo liian pahaksi.

Olin 3kk suljetulla osastolla nenämahaletkuissa ja sielä piti väkisin opetella syömään sitten myöhemmin kun painoa tuli yli 42kg..

Melkein 20-vuotta myöhemmin suhde ruokaan on erittäin ristiriitainen. Mielummin juon vettä ja täytän mahani sillä kun syön omenan päivässä.

Olen saanut, tai no, saan edelleen. Takana 10 vuotta oksentelua, joskus ahmimista ja oksentelua, paastoamista, oksentelua ja taas paastoamista. Paranemisprosessini on joka tapauksessa vielä hyvin lapsen kengissä. 

Elämänlaatu on, mitä on. Elämä pyörii ruuan ja syömisen hallinnan ympärillä. Muille se ei ehkä kuulosta kovin laadukkaalta tms., mutta minulle on oikeastaan lohdullista että on edes joku asia, jota voin elämässäni hallita.  

Sairastin aikuisiän anoreksiaa nuorena. Sain hoitoa, mutta eniten paranemiseen vaikutti elämäntilanteen muutos ja uusi poikaystävä, nykyinen aviomieheni :). Pikkuhiljaa vain elämässä alkoi olla enemmän ja enemmän asioita, joista tuli tärkeämpiä kuin paino ja syöminen. Nyt painan lähes 20kg enemmän kuin anoreksia-aikoina.

Olen saanut ja toipunut. Lääkitys plus psykoterapia, sairastin BED:ä

Sain. Ei apua. Elämä ei ole kohta elämisen arvoista.