Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eronnut ja uusi parisuhde
14.08.2014 |
Ero tuli pari vuotta sitten perinteiseen tapaan: mies rakastui työkaveriinsa ja jätti perheensä. Nyt hänellä on uusperhe tuon naisen kanssa. Itse olen tavannut mukavia miehiä, nyt erään joka kiinnostaa enemmän.
Mies on liikkeellä melkoisen tosissaan, lähettelee kukkia, mukavia tekstiviestejä. Myös hänellä on kolme lasta edellisestä liitosta ja sama kokemus taustalla kuin itselläni.
Mitä kannattaa ottaa huomioon? Olemme nyt tunteneet pari kuukautta ja olen pikkuisen ihastunut itsekin. Miehen erosta on vähän lyhempi aika kuin omastani.
Vertaistukea, kokemuksia, miten uusi suhde onnistunut tällaisten kokemusten jälkeen? Mitä kannattaa huomioida?
Itse en haaveile varsinaisesti uusperhestä, koska asumme eri puolilla pk-seutua, molemmilla omistusasunnot ja lasten koulut yms. aivan eri puolilla. Olemme lapsirakkaita molemmat ja uskoisin, että tulemme viettämään aikaa kuitenkin myös kaikki yhdessä. Molempien lapset ovat kouluikäisiä, miehen yksi lapsi vähän nuorempi.
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:35"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:10"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:57"]2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Eihän tässä kiirettä ole. Mietin, että olisiko tyhmää tavata kaikki yhdessä jossain puistossa tms?
Ap
[/quote]
Paras tavata jossain neutraalissa paikassa. Meillä ei enää puistoikäisiä, mutta yhdessä olemme tehneet kaikkea kivaa ainoastaan. Megazonea, ulkomaanmatkaa tms.
Enemmän minä olen tavannut hänen lapsiaan, ja hän minun lapsiani ilman omiaan. Meillä molemmilla siis vuoroviikkosysteemit.
Uskon siihen, että ensin iskostan lapsille ajatuksen, että mies kuuluu kuvioon. Eli hän on ihmienen, johon olen joka päivä yhteydessä ja kuuluu kalustoon.
2
[/quote]
Miten arki sujuu ja vaihdot? Oletteko kumpikin myös omien lasten kanssa, välillä yhdessä ja sitten kahdestaan vai miten? Miten lapset ovat sopeutuneet?
Ap
[/quote]
Tämä kesä on ollut erilainen. Olemme viettäneet kaksi viikkoa yhdessä koko porukalla. Olen ollut rannalla pelkästään omien ja miesten lasten kanssa, kun miehellä ei ollut lomaa. Mutta arki menee seuraavasti
meillä on kahdenkeskistä aikaa 5 päivää ja 6 yötä. Etupäässä olemme omien lastemme kanssa. Joskus teemme jotain yhdessä koko porukalla, mutta ehkä vain kerran kuussa kokoamme koko porukan yhteen. Kun minulla ei ole omia lapsia, mutta miehellä on, menen joskus sinne leipomaan tms. Mutta minullekin oma rauha on tätkeää, joten haluan myös olla yksin. Joskus mies pistäytyy luonani yksin
minulle on tärkeää, että olen yksin lasten kanssa. En halua, että mies sekoittaa vanhat rutiinimme. Joka olta juttelen nuorimmaiseni kanssa tunnin pimeässä huoneess! Ja se on lapselle tärkeää, tärkeintä. Haluan välittää lapsilleni viestin, että mies on minun ystäväni, minulle tärkeä, mutta hän ei mitenkään sotke minun ja lasten välejä. ( nuorimmaiseni oli keväällä huolissaan, että hän ei olisi enää tärkeä minulle....)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:35"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:10"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:57"]2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Eihän tässä kiirettä ole. Mietin, että olisiko tyhmää tavata kaikki yhdessä jossain puistossa tms?
Ap
[/quote]
Paras tavata jossain neutraalissa paikassa. Meillä ei enää puistoikäisiä, mutta yhdessä olemme tehneet kaikkea kivaa ainoastaan. Megazonea, ulkomaanmatkaa tms.
Enemmän minä olen tavannut hänen lapsiaan, ja hän minun lapsiani ilman omiaan. Meillä molemmilla siis vuoroviikkosysteemit.
Uskon siihen, että ensin iskostan lapsille ajatuksen, että mies kuuluu kuvioon. Eli hän on ihmienen, johon olen joka päivä yhteydessä ja kuuluu kalustoon.
2
[/quote]
Miten arki sujuu ja vaihdot? Oletteko kumpikin myös omien lasten kanssa, välillä yhdessä ja sitten kahdestaan vai miten? Miten lapset ovat sopeutuneet?
Ap
[/quote]
Tämä kesä on ollut erilainen. Olemme viettäneet kaksi viikkoa yhdessä koko porukalla. Olen ollut rannalla pelkästään omien ja miesten lasten kanssa, kun miehellä ei ollut lomaa. Mutta arki menee seuraavasti
meillä on kahdenkeskistä aikaa 5 päivää ja 6 yötä. Etupäässä olemme omien lastemme kanssa. Joskus teemme jotain yhdessä koko porukalla, mutta ehkä vain kerran kuussa kokoamme koko porukan yhteen. Kun minulla ei ole omia lapsia, mutta miehellä on, menen joskus sinne leipomaan tms. Mutta minullekin oma rauha on tätkeää, joten haluan myös olla yksin. Joskus mies pistäytyy luonani yksin
minulle on tärkeää, että olen yksin lasten kanssa. En halua, että mies sekoittaa vanhat rutiinimme. Joka olta juttelen nuorimmaiseni kanssa tunnin pimeässä huoneess! Ja se on lapselle tärkeää, tärkeintä. Haluan välittää lapsilleni viestin, että mies on minun ystäväni, minulle tärkeä, mutta hän ei mitenkään sotke minun ja lasten välejä. ( nuorimmaiseni oli keväällä huolissaan, että hän ei olisi enää tärkeä minulle....)
[/quote]
Näin juuri ajattelin itsekin, että haluan että lapset tietävät olevansa rakkaita edelleen ja haluan itsekin myös heille tarjota omaa aikaa ilman muita. Mietin, miten muut toteuttaa käytännössä
Sellaista miestä ei ole tai tule, joka lasten edelle menisi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:49"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:35"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:10"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:57"]2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Eihän tässä kiirettä ole. Mietin, että olisiko tyhmää tavata kaikki yhdessä jossain puistossa tms?
Ap
[/quote]
Paras tavata jossain neutraalissa paikassa. Meillä ei enää puistoikäisiä, mutta yhdessä olemme tehneet kaikkea kivaa ainoastaan. Megazonea, ulkomaanmatkaa tms.
Enemmän minä olen tavannut hänen lapsiaan, ja hän minun lapsiani ilman omiaan. Meillä molemmilla siis vuoroviikkosysteemit.
Uskon siihen, että ensin iskostan lapsille ajatuksen, että mies kuuluu kuvioon. Eli hän on ihmienen, johon olen joka päivä yhteydessä ja kuuluu kalustoon.
2
[/quote]
Miten arki sujuu ja vaihdot? Oletteko kumpikin myös omien lasten kanssa, välillä yhdessä ja sitten kahdestaan vai miten? Miten lapset ovat sopeutuneet?
Ap
[/quote]
Tämä kesä on ollut erilainen. Olemme viettäneet kaksi viikkoa yhdessä koko porukalla. Olen ollut rannalla pelkästään omien ja miesten lasten kanssa, kun miehellä ei ollut lomaa. Mutta arki menee seuraavasti
meillä on kahdenkeskistä aikaa 5 päivää ja 6 yötä. Etupäässä olemme omien lastemme kanssa. Joskus teemme jotain yhdessä koko porukalla, mutta ehkä vain kerran kuussa kokoamme koko porukan yhteen. Kun minulla ei ole omia lapsia, mutta miehellä on, menen joskus sinne leipomaan tms. Mutta minullekin oma rauha on tätkeää, joten haluan myös olla yksin. Joskus mies pistäytyy luonani yksin
minulle on tärkeää, että olen yksin lasten kanssa. En halua, että mies sekoittaa vanhat rutiinimme. Joka olta juttelen nuorimmaiseni kanssa tunnin pimeässä huoneess! Ja se on lapselle tärkeää, tärkeintä. Haluan välittää lapsilleni viestin, että mies on minun ystäväni, minulle tärkeä, mutta hän ei mitenkään sotke minun ja lasten välejä. ( nuorimmaiseni oli keväällä huolissaan, että hän ei olisi enää tärkeä minulle....)
[/quote]
Näin juuri ajattelin itsekin, että haluan että lapset tietävät olevansa rakkaita edelleen ja haluan itsekin myös heille tarjota omaa aikaa ilman muita. Mietin, miten muut toteuttaa käytännössä
Sellaista miestä ei ole tai tule, joka lasten edelle menisi.
Ap
[/quote]
Miksi alapeukku?
Heh, oletko kaksoisolentoni? Ainoa ero on siinä, että olemme seurustelleet vuoden. Olemme siinä vaiheessa, että erilleenasuminen alkaa tuntua vaikeelta. Mutta kun lasten koulut ovat eri puolilla, niin...??
Suurin juttu tässä on kuitenkin ollut luottamuksen rakentaminen. Se tulee hitaasti, kuukausi kuukaudelta vahvistaa. Eniten sitä on vahvistanut kaikki yhteiset lomat.
Antakaa suhteelle tarpeksi aikaa ja tutustukaa kunnolla. Myös siten, että olette koko porukka koossa ja teette ihan arkisia juttuja. Kaskustelkaa paljon kaikesta, varsinkin lapsista ja vanhemmuudesta. Itse olen uusperheessä ja yksi tärkeimpiä asioita suhteen onnistumiselle on mielestäni se, että olemme samalla linjalla lasten kasvatuksen suhteen. Meillä ei ole ongelmaa komentaa toistemme lapsia ja lapsille on tehty selväksi että aikuiset määräävät. Yrittäkää suhtautua neutraalisti exiin, vaikka se vaikeaa olisikin. Hyvät välit exiin olisi jo todella hienoa.
Toivottavasti mies tapaa paljon lapsiaan, silloin sinäkin voit luoda helpommin heihin läheiset välit. Minulle mieheni lapset ovat todella rakkaita ja minä heille. Mutta lapset ovatkin meillä n puolet kuukaudesta eikä vain joka toinen vkl. Lasten ikä ja persoonallisuuskin tietysti vaikuttavat, kuinka nopeasti läheiset välit lapsiin syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 lisää vielä, että meilläkin on lasten koulut ihan eri puolella, mutta tämä oli kyllä ihan miehen oma päätös kun muutti heti eron jälkeen asuntoon, jossa minäkin nykyään asun. Miehen lapset siis asuvat virallisesti äitinsä luona ja sinne on meiltä n. 30 kilometriä. kouluun on n. 15km ja yläasteelle enää n. 7km. Mutta lapset ovat pienestä asti tähän tottuneet ja heitä on autolla kuskattu kouluun. Nyt kun ovat isompia niin kulkevat bussilla. Eli järjestelykysymyksiä nuo vain ovat.
Miehen lapset ovat puolet ajasta hänellä. Minun lapset lähes puolet isällään. Juuri tuota luottamusta pohdin, vielä en ole esitellyt lapsille aiemmin ketään, koska itse en ole ollut valmis parisuhteeseen.
Miehen välit exään ok. Minun exällä mielenterveysongelmia eron jälkeen, ollut masennusta ja ikävää käytöstä. Ero oli hänestä todella raskasta. Välit vaihtelevat hänen kanssa.
Missä vaiheessa ja miten esittelitte lapset ja miesystävän? Lasten kanssa vai ilman?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:51"]3 lisää vielä, että meilläkin on lasten koulut ihan eri puolella, mutta tämä oli kyllä ihan miehen oma päätös kun muutti heti eron jälkeen asuntoon, jossa minäkin nykyään asun. Miehen lapset siis asuvat virallisesti äitinsä luona ja sinne on meiltä n. 30 kilometriä. kouluun on n. 15km ja yläasteelle enää n. 7km. Mutta lapset ovat pienestä asti tähän tottuneet ja heitä on autolla kuskattu kouluun. Nyt kun ovat isompia niin kulkevat bussilla. Eli järjestelykysymyksiä nuo vain ovat.
[/quote]
Meitä olisi viisi pienessä kolmiossa, joten myös tämä on yksi rajoittava tekijä. Itse en myöskään halua edes yhteistä asuntoa vielä ennen kuin tutustuttu kaikki toisiinsa kunnolla.
Miehellä okt, mutta sieltä olisi todella pitkä koulumatka ja kaikki kaverit, ihanat naapurit- heistä en ole valmis luopumaan. Enkä omasta rauhasta.
Ap
2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:57"]2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Eihän tässä kiirettä ole. Mietin, että olisiko tyhmää tavata kaikki yhdessä jossain puistossa tms?
Ap
Kokenut, iäkäs ystäväni neuvoi minua, että kaksi vuotta seurustelua ennen kuin muutat yhteen kenenkään kanssa. Mielestäni se on erittäin hyvä neuvo, siis tarkoitettu nimenomaan toisella kierroksella oleville. Siinä ajassa ehtii tutustumaan niin aikuiset kuin lapsetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:57"]2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Eihän tässä kiirettä ole. Mietin, että olisiko tyhmää tavata kaikki yhdessä jossain puistossa tms?
Ap
[/quote]
Paras tavata jossain neutraalissa paikassa. Meillä ei enää puistoikäisiä, mutta yhdessä olemme tehneet kaikkea kivaa ainoastaan. Megazonea, ulkomaanmatkaa tms.
Enemmän minä olen tavannut hänen lapsiaan, ja hän minun lapsiani ilman omiaan. Meillä molemmilla siis vuoroviikkosysteemit.
Uskon siihen, että ensin iskostan lapsille ajatuksen, että mies kuuluu kuvioon. Eli hän on ihmienen, johon olen joka päivä yhteydessä ja kuuluu kalustoon.
2
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:10"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:57"]2 jatkaa.
Minä esittelin miehen lapsille vatsa puolen vuoden jälkeen, ja silloinkin niin, että hän tuli paikalle kaverinsa kanssa. Lapset taisivat tajuta suhteemme oikean laidan vasta useita kuukausia tämän jälkeen. Olen aina puhunut vain kaverista, en eritellyt tarkemmin. Meillä lapsista nuorin on 11 v.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Eihän tässä kiirettä ole. Mietin, että olisiko tyhmää tavata kaikki yhdessä jossain puistossa tms?
Ap
[/quote]
Paras tavata jossain neutraalissa paikassa. Meillä ei enää puistoikäisiä, mutta yhdessä olemme tehneet kaikkea kivaa ainoastaan. Megazonea, ulkomaanmatkaa tms.
Enemmän minä olen tavannut hänen lapsiaan, ja hän minun lapsiani ilman omiaan. Meillä molemmilla siis vuoroviikkosysteemit.
Uskon siihen, että ensin iskostan lapsille ajatuksen, että mies kuuluu kuvioon. Eli hän on ihmienen, johon olen joka päivä yhteydessä ja kuuluu kalustoon.
2
[/quote]
Miten arki sujuu ja vaihdot? Oletteko kumpikin myös omien lasten kanssa, välillä yhdessä ja sitten kahdestaan vai miten? Miten lapset ovat sopeutuneet?
Ap
Alue: Aihe vapaa
Lisää kokemuksia?