Miksi kukaan kiltti mies ei koskaan ihastu minuun? :(

Mä olen kiltti ja en todellakaan räväkkä, ja muhun on aina ihastuneet vain kiltit kunnon miehet (no, ei niitä montaa ole ollut). Nykyinen mieskin on sellainen. Jostain muusta tuo johtunee.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 23:26"]

Mä olen kiltti ja en todellakaan räväkkä, ja muhun on aina ihastuneet vain kiltit kunnon miehet (no, ei niitä montaa ole ollut). Nykyinen mieskin on sellainen. Jostain muusta tuo johtunee.

[/quote]

Olen vaan joku kusipäämagneetti. JA siis tämä ei ole sitä, että itse ihastuisin näihin "kusipäihin", vaan päinvastoin. Ihastunut kiltteihin miehiin, mutta he eivät minuun :(

ap

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 23:20"]

Olen kai vaan liian tylsä. Pitäis olla jotenkin räväkämpi, mutta kun en ole. Olen kiltti, introvertti ja todella uskollinen parisuhteessa. Ainoastaan sellaiset supersosiaaliset naistenmiehet osoittavat kiinnostusta, jotka varmaan osoittavat sitä monelle muullekin...

Parhaat kaverini ovat erilaisia, kuin minä. He ovat impulsiivisia, ulospäinsuuntautuneita, vähän jopa hulluja, eivätkä välttämättä edes mitään yhden miehen naisia ja kaikki ovat löytäneeet ihanat kiltit miehet. Joku kerta on käynyt niin, että olen ihastunut tällaiseen hiljaisempaan mieheen, mutta hän onkin ihastunut kaveriini..

Taidan olla naispuolinen Laasanen (meniköhän oikein?). Mikä minussa on vikana? :(

[/quote]

Ehkä "hullut" kaverisi pelottavat kaikki kiltit miehet pois, jos liikutte yhdessä. Tai ei varmaankaan, jos he ovat pariutuneet kilttien kanssa.

Jos olet kovin hiljainen, se voi olla raskasta miehelle joka yrittää tutustua - ei kukaan jaksa jos täytyy kiskoa hohtimilla jokainen sana irti sinusta.

Kokeile lassukkaa seuraavaksi.

Ei se räväkkyys yms auta... Itse olen räväkkä, oikeasti hyvännäköinen, itsevarma ja vaikka mitä mutta eipä ne kiltit miehet mustakaan kiinnostu. Pelkkiä pleijereitä vaan pyörii ympärillä :(

Onneksi olen sen verran itsenäinen ettei asia sen enempää harmita, vaikka joskus on se fiilis että olisi kivaa kun olisi joku jota tapailla.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:32"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:15"]Ei kukaan oikeasti halua kilttiä miestä. Jo ihan siitä syystä, että ei-kiltillä on yleensä korkeammat testo-tasot. Testo nimenomaan saa miehen ottamaan riskejä, tappelemaan ja olemaan aggressiivinen, kunnianhimoinen ja itsevarma.[/quote]

Näin se menee useimmilla naisilla, mistä aloittaja on hyvä esimerkki yrityksineen löytää kiltti ja kunnollinen 10 vuotta vanhempi ja arvatenkin hyvin toimeentuleva ja sosiaalisesti skarppi mies. Mutta ei onneksi kaikilla. Osa naisistakin on arkoja vässyköitä, joille miehen tärkein ominaisuus on se, että mies on niin harmaan tasapaksu ja ennustettava tyyppi, että hänen kanssa uskaltaa olla. Eivät kiltit miehet ole pitemmän päälle niitä, jotka jäävät yksin, vaan peräkamarin pojilla on muita ongelmia, jotka estävät pariutumisen.

[/quote]

Kuka mistään 10 vuotta vanhemmasta miehestä on puhunut? Suurin ikäero, joka minulla on ollut mieheen on 6 vuotta, joka minusta aika lailla maksimi tällä hetkellä. Hänestäkin oikeasti luulin, että on viisi vuotta nuorempi kun mitä oli tutustumisvaiheessa.. Tietty en halua olla liian rajoittunut tuon iänkään suhteen, koska aina löytyy poikkeuksia. Sen olen kyllä huomannut, että alle 25-vuotiaat miehet harvemmin haluavat muuta kun seksiseuraa/ei niin vakavaa treffailua.

ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:32"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:15"]Ei kukaan oikeasti halua kilttiä miestä. Jo ihan siitä syystä, että ei-kiltillä on yleensä korkeammat testo-tasot. Testo nimenomaan saa miehen ottamaan riskejä, tappelemaan ja olemaan aggressiivinen, kunnianhimoinen ja itsevarma.[/quote]

Näin se menee useimmilla naisilla, mistä aloittaja on hyvä esimerkki yrityksineen löytää kiltti ja kunnollinen 10 vuotta vanhempi ja arvatenkin hyvin toimeentuleva ja sosiaalisesti skarppi mies. Mutta ei onneksi kaikilla. Osa naisistakin on arkoja vässyköitä, joille miehen tärkein ominaisuus on se, että mies on niin harmaan tasapaksu ja ennustettava tyyppi, että hänen kanssa uskaltaa olla. Eivät kiltit miehet ole pitemmän päälle niitä, jotka jäävät yksin, vaan peräkamarin pojilla on muita ongelmia, jotka estävät pariutumisen.

[/quote]

Kuka mistään 10 vuotta vanhemmasta miehestä on puhunut? Suurin ikäero, joka minulla on ollut mieheen on 6 vuotta, joka minusta aika lailla maksimi tällä hetkellä. Hänestäkin oikeasti luulin, että on viisi vuotta nuorempi kun mitä oli tutustumisvaiheessa.. Tietty en halua olla liian rajoittunut tuon iänkään suhteen, koska aina löytyy poikkeuksia. Sen olen kyllä huomannut, että alle 25-vuotiaat miehet harvemmin haluavat muuta kun seksiseuraa/ei niin vakavaa treffailua.

ap

[/quote]

yli 30-vuotiaissa taas on runsaasti niitä vaihtelunhaluisia pelureita, joilla on jo perhe tai avio-/avoliitto, mutta eivät paljasta sitä ennen kuin olet seurustellut heidän kanssaan jo pidemmän aikaa.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:25"]

Naisia ei kiinnosta kiltti, rauhallinen ja luotettava mies

t. mies

[/quote]

Miehet jotka mainostavat itseään noilla adjektiiveilla ovat poikkeuksetta niitä sairaalloisen omistushaluisia takertujia, jotka alkavat pommittaa tekstareilla tunnin välein jo heti ensi tapaamisen jälkeen ja yksinäisinä ihmisinä haluaisivat viettää kaiken vapaa-aikansa vain kumppanin kanssa, jolla ei saisi olla enää ketään kaveria, eikä mitään omia menoja sen jälkeen kun aletaan seurustella.

Nykyisin vältän miehiä, jotka mainostavat itseään rauhallisiksi ja kilteiksi. Jokainen heistä on tähän saakka ollut takertuva, läheisriippuvainen ja jäänyt suhteen jälkeen vainoamaan.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:35"]

No mulla taas on se ongelma, että vedän puoleeni näitä tylsiä kilttejä miehiä. Ei siinä, haluan ehdottomasti miehen, joka on hyväsydäminen ja luotettava, mutta en halua sellaista, jolla ei ole mitään persoonallisuutta. Toisin sanoen en halua miestä, joka on kuin ap. Vedän näitä kuitenki puoleeni. Olen juuri sellainen ap:n kuvailema räikeä persoona. Ulospäinsuuntautunut, puhevalmis, taiteellinen, naurua ja elämää täynnä. Miehet etsivät aina omaa vastakohtaansa. Hissukseen haluavat minut ilahduttamaan iltojaan, ulospäinsuuntautuneet hauskat miehet eivät halua minua luomaan varjoa miehuutensa ylle. Jos haluat kiltin rauhallisen miehen, niin sun on löydettävä itsestäsi itsevarmuus.

[/quote]

Niinpä kai. Mutta tavallaan olen kuitenkin itsevarma. Mielestäni olen ihan kaunis, viehättävä ja minulla on hyvä huumorintajukin, mutta olen toisaalta viihdyn hyvin kotona, en kaipaa jatkuvia ilotulituksia, vaan osaan iloita elämän pienistä asioista. Minua ei kiinnosta jatkuvasti tutustua uusiin ihmisiin, minulla on muutama hyvä kaveri, ja se riittää. Sillä tavalla olen ehkä vähän tylsä.

Mutta haluaisin silti kelvata sellaisenaan kiltille tasapainoiselle miehelle, mutta se kyllä vähän syö itsevarmuutta, kun olen ollut huomaavinani etten kelpaakaan? He eivät vaan kiinnostu minusta, vaan niistä ulospäinsuuntautuneista, menevistä naisista, jotka tarjoavat enemmän jännitystä elämään.

ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:08"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:42"]Noinhan se menee. Jos on hyvännäköinen, mutta introvertti/ujo nainen (= vaikuttaa kylmältä ja vaikealta), tulee keräämään itsensä ympärille itsevarmoja miehiä joille naisen persoona ei ole este vaan haaste.

Ulkonäköön voi vaikuttaa aika tavalla. Jos on liian kaunis, niin miksei leikkaa tukkaansa siiliksi tai joksikin tökeröksi "kananperseeksi" ja pukeudu muodot peittäviin väljiin ja tyyliltään arkisiin tai jopa hieman resuisiin vaatteisiin? Samoilla keinoilla ne vähemmän kauniit yrittävät feikata itseään kauniimmiksi. Jos taas tuntuu, että se ei ole omaa tyyliä, luuletteko tosiaan, että menomestoissa ykköset päällä kekkuloivat miehet kokevat sen "omaksi tyylikseen"? Pariutumisen eteen on tehtävä toisinaan uhrauksia. Itsestäänselvyys, joka niin monesti kaiken valmiina eteen kannettuna haluavilta naisilta unohtuu.

Mistäpä minäkään tietäisin, miten ujona naisena voisi lähestyä jotain kilttiä miestä ja sen vaan "ottaa" niinkuin aiemmin täällä joku neuvoi :D

Ujona miehenä ehdottaisin nettipalstaa. Tosin jos olet paljon yli kolmekymppinen, kiltit ja kunnolliset ujot alkavat olla varattuja.

En kyllä varmasti ala tehdä itseäni rumemmaksi, kun mitä olen, jos sitä tarkoitat?! Ihan hullua, jos hyvä mies saadaan muka silleen... Ja lisäisin vielä, että en ole mikään pahimman luokan pynttäytyjä, ei ole tekoripsiä, pidennyksiä tai muuta vastaavaa, vaikka tykkäänkin meikata ja käyttää kauniita vaatteita. Olen aika luonnollinen ulkonäöltäni.

ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:12"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 23:26"]

Mä olen kiltti ja en todellakaan räväkkä, ja muhun on aina ihastuneet vain kiltit kunnon miehet (no, ei niitä montaa ole ollut). Nykyinen mieskin on sellainen. Jostain muusta tuo johtunee.

[/quote]

Olen vaan joku kusipäämagneetti. JA siis tämä ei ole sitä, että itse ihastuisin näihin "kusipäihin", vaan päinvastoin. Ihastunut kiltteihin miehiin, mutta he eivät minuun :(

ap

[/quote]

Mistä tiedät että nämä sinusta kiinnostuneet ovat kusipäitä?

[/quote]

Eivät kaikki ehkä kusipäitä, mutta melko epätasapainoisia ja epäluotettavia ovat olleet. Yksi jäi kiinni pettämisestä, toinen huumeista, ja harrasti muutenkin epämääräistä toimintaa, kolmas olisi halunnut tapailla, vaikka hän asui avoliitossa toisen naisen kanssa! Viimeinen, ketä tapailin kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ja vaikutti muutenkin tosi vaikealta tapaukselta, enkä vaan uskaltanut aloittaa suhdetta tämän kanssa, vaan päätin että seuraavaksi haluan kiltin ja tasapainoisen miehen. 

ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:11"]En kyllä varmasti ala tehdä itseäni rumemmaksi, kun mitä olen, jos sitä tarkoitat?! Ihan hullua, jos hyvä mies saadaan muka silleen...[/Quote]

Älä sitten rutise, että vain pelimiehet kiinnostuvat ja rauhalliset kiltit kaverit jättävät rauhaat. Tiedät, että niin on ja että ihmiset eivät muutu. Onnea sitten vaan sen friikin etsimiseen, jolla on haluamasi keskenään poissulkevat ominaisuudet.

Joo, on se ihan hullua, että tutustuessa feikataan puolin ja toisin se mikä pystytään, ja sitten suhteen vakiintuessa meikit ja kravatit jäävät kaappeihin pölyttymään. Mutta sekin on asia, joka kuuluu ihminen -nimisen eläinlajin soidinmenoihin ja tulee kuulumaan. Jos et hyväksy sitä ja mukaudu siihen, et voi välttää massiivisia ongelmia. Se on vähän sama kuin joku riikinkukkokoiras päättäisikin leikata pyrstösulkansa pois ja tehdä vaikutuksen kaljuna.

"Kuka mistään 10 vuotta vanhemmasta miehestä on puhunut? Suurin ikäero, joka minulla on ollut mieheen on 6 vuotta, joka minusta aika lailla maksimi tällä hetkellä."

6 vuotta on tuossa vaiheessa täysin sama kuin 10. Ei se ole niinkään ikäero vuosissa, joka vaikuttaa, vaan ero elämäntilanteissa. Reilu parikymppisenä olet (ehkä) opiskelujen alku- tai keskivaiheessa mutta 6 vuotta vanhempi on (todennäköisesti) hiljattain valmistunut ja hakee paikkaansa työelämässä. Mitä noilla on yhteistä? Ei juuri mitään. Toki se mies voi ottaa kauniin tytön elätikseen seksiä saadakseen ja tyttö saa mukavan boostauksen opsikelijan elintasoon, mutta minusta se kuulostaa enemmän kauppasuhteelta kuin elämänkumppanuudelta siinä muodossa kuin minä haluaisin. Ja luulen, että ne kiltit ja turvallisuushakuiset miehet ajattelevat enemmän minun tavalla kuin kolmekymppisen, joka ottaa opiskelijatytön. Se on miehellekin selvä riskibisnes. Opiskelijoilla on pippalonsa, joissa tapaa ikäisiään, ja sitten, kun nainen valmistuu, voi hyvin olla, että hän menettää kiinnostuksensa keski-ikäistyvään mieheen. Varsinkin jos omalta työpaikalta löytyy joku komistus, joka voi siinä sivussa edesauttaa uraa.

"Mutta haluaisin silti kelvata sellaisenaan kiltille tasapainoiselle miehelle, mutta se kyllä vähän syö itsevarmuutta, kun olen ollut huomaavinani etten kelpaakaan? He eivät vaan kiinnostu minusta, vaan niistä ulospäinsuuntautuneista, menevistä naisista, jotka tarjoavat enemmän jännitystä elämään."

No sitten selaat läpi jostain seuranhakupalstalta paikallisten insinööriopiskelijoiden ilmoitukset, treffaat muutamaa ja valitset sen nörteimmän ja ujoimman tyypin. Siinä sinulle kiltti ja rauhallinen mies, jolla on ehkä suurimmat todennäköisyydet pysyä vaivoinasi loppuikäsi, mitä mistään ihmisestä voi etukäteen sanoa, jos et itse pane ulkoruokintaan. Tuossa iässä se porukka ei juuri aloitteita uskalla tehdä, ja jos tekee, niin lähinnä koulukavereille tai kavereiden kavereille oman porukan pippaloissa - ja ne aloitteet eivät varmasti kohdistu huomiotaherättävän kauniiseen naiseen, vaan johonkin ujoon harmaavarpuseen. Se vaatii reippaasti enemmän luonnetta tehdä aloite tuntemattomalle jossain yleisessä iskupaikassa.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:11"]En kyllä varmasti ala tehdä itseäni rumemmaksi, kun mitä olen, jos sitä tarkoitat?! Ihan hullua, jos hyvä mies saadaan muka silleen...[/Quote]

Älä sitten rutise, että vain pelimiehet kiinnostuvat ja rauhalliset kiltit kaverit jättävät rauhaat. Tiedät, että niin on ja että ihmiset eivät muutu. Onnea sitten vaan sen friikin etsimiseen, jolla on haluamasi keskenään poissulkevat ominaisuudet.

Joo, on se ihan hullua, että tutustuessa feikataan puolin ja toisin se mikä pystytään, ja sitten suhteen vakiintuessa meikit ja kravatit jäävät kaappeihin pölyttymään. Mutta sekin on asia, joka kuuluu ihminen -nimisen eläinlajin soidinmenoihin ja tulee kuulumaan. Jos et hyväksy sitä ja mukaudu siihen, et voi välttää massiivisia ongelmia. Se on vähän sama kuin joku riikinkukkokoiras päättäisikin leikata pyrstösulkansa pois ja tehdä vaikutuksen kaljuna.

"Kuka mistään 10 vuotta vanhemmasta miehestä on puhunut? Suurin ikäero, joka minulla on ollut mieheen on 6 vuotta, joka minusta aika lailla maksimi tällä hetkellä."

6 vuotta on tuossa vaiheessa täysin sama kuin 10. Ei se ole niinkään ikäero vuosissa, joka vaikuttaa, vaan ero elämäntilanteissa. Reilu parikymppisenä olet (ehkä) opiskelujen alku- tai keskivaiheessa mutta 6 vuotta vanhempi on (todennäköisesti) hiljattain valmistunut ja hakee paikkaansa työelämässä. Mitä noilla on yhteistä? Ei juuri mitään. Toki se mies voi ottaa kauniin tytön elätikseen seksiä saadakseen ja tyttö saa mukavan boostauksen opsikelijan elintasoon, mutta minusta se kuulostaa enemmän kauppasuhteelta kuin elämänkumppanuudelta siinä muodossa kuin minä haluaisin. Ja luulen, että ne kiltit ja turvallisuushakuiset miehet ajattelevat enemmän minun tavalla kuin kolmekymppisen, joka ottaa opiskelijatytön. Se on miehellekin selvä riskibisnes. Opiskelijoilla on pippalonsa, joissa tapaa ikäisiään, ja sitten, kun nainen valmistuu, voi hyvin olla, että hän menettää kiinnostuksensa keski-ikäistyvään mieheen. Varsinkin jos omalta työpaikalta löytyy joku komistus, joka voi siinä sivussa edesauttaa uraa.

"Mutta haluaisin silti kelvata sellaisenaan kiltille tasapainoiselle miehelle, mutta se kyllä vähän syö itsevarmuutta, kun olen ollut huomaavinani etten kelpaakaan? He eivät vaan kiinnostu minusta, vaan niistä ulospäinsuuntautuneista, menevistä naisista, jotka tarjoavat enemmän jännitystä elämään."

No sitten selaat läpi jostain seuranhakupalstalta paikallisten insinööriopiskelijoiden ilmoitukset, treffaat muutamaa ja valitset sen nörteimmän ja ujoimman tyypin. Siinä sinulle kiltti ja rauhallinen mies, jolla on ehkä suurimmat todennäköisyydet pysyä vaivoinasi loppuikäsi, mitä mistään ihmisestä voi etukäteen sanoa, jos et itse pane ulkoruokintaan. Tuossa iässä se porukka ei juuri aloitteita uskalla tehdä, ja jos tekee, niin lähinnä koulukavereille tai kavereiden kavereille oman porukan pippaloissa - ja ne aloitteet eivät varmasti kohdistu huomiotaherättävän kauniiseen naiseen, vaan johonkin ujoon harmaavarpuseen. Se vaatii reippaasti enemmän luonnetta tehdä aloite tuntemattomalle jossain yleisessä iskupaikassa.

[/quote]

Kyllähän kaikenikäiset ihmiset opiskelevat, toiset pidempään ja toiset lyhyemmän aikaa. Eikai sitä nyt voi olettaa että täysin samassa elämäntilanteessa pitäis olla, jotta suhde voisi onnistua. 24-vuotias ja 30-vuotias eivät ole niin kaukana toisistaan. Ota huomioon myös se, että miehet käyvät armeijan/sivarin, useammat luokalleen jäävät, tai kymppiluokan käyneet ovat miehiä. Tuo sinun tekstisi sopisi enemmän 40-vuotiaisiin miehiin ja 20-vuotiaisiin naisiin. 

Mä olen ylimielinen, tunteeton ja leikin avoimesti miesten tunteilla. Kaikki houkuttelemani miehet ovat täysiä nössyköitä.

Ap, ehkä joku kiltimmänpuoleinen mies onkin sinusta kiinnostunut mutta ei uskalla lähestyä. Kaksi ujoa ihmistä = kumpikaan ei uskalla tehdä aloitetta!

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:23"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:15"]

Minä voin ihastua sinuun. On juuri nyt sellainen olo, että haluaisin rakastua omaan rakkaaseen. Olen valvonut koko yön ja kesä on ohi. 

-Mies 29v-

[/quote]

Et vaikuta ollenkaan sellaiselta kiltiltä ja tasapainoiselta mieheltä, mitä tarkoitan... Itse asiassa vaikutat juurikin sellaiselta moniongelmaiselta, joista minulla on jo kokemusta ja joihin olen niin täydellisen kyllästynyt. 

ap

[/quote]Okei...Minulle taas sinä olet vain tekstejä ruudulla ja niin kai minunkin pitäisi olla sinulle, mutta hyväntahtoisessa merkityksessä. Ongelmia varmaan on; sitä en kiistä. Onnellisuuden puute taitaa olla suurin ongelma. Ilmeisesti se kiusaa vähän sinuakin. 

-Mies 29v-

Eiköhän se kuule ole just se sun 'räväkkyys ja lutkamaisuus' joka vetää puoleensa niitä oman elämänsä badassejä. Ei kiltti mies sellaista viitsi lähestyä.

Ettekä te yhteen sopisikaan.

Me mukavat miehet ollaan varattuja

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:23"]

Arvaa vaan olenko miettinyt aivan samaa? Kaiken maailman naistennaurattaja rentut kyllä on kimpussa, jotka ei vähempää vois kiinnostaa. Toinen aktiivinen porukka sitten on jo varatut vonkaamassa seksiseuraa.

[/quote]

Voiei, en siis ole ainoa. Minkälainen itse olet? Mä olen vähän sellainen hiljainen ja ujo, ja luulen itse, että ongelma on se että annan itsestäni "vaikeasti tavoiteltavan" kuvan, ja siksi juurikin nämä naistennaurattaja rentut innostuvat. Sen sijaan tällaiset tasapainoiset kunnolliset miehet eivät tunnu näkevän minua potentiaalisena kumppanina... 

ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:37"]

Eiköhän se kuule ole just se sun 'räväkkyys ja lutkamaisuus' joka vetää puoleensa niitä oman elämänsä badassejä. Ei kiltti mies sellaista viitsi lähestyä.

Ettekä te yhteen sopisikaan.

[/quote]

Nokun en ole kovin räväkkä. Olen oikeasti aika tavallinen ja vaatimaton, siis luonteeltani ja sen suhteen mitä haluan elämältä. Ja jos lutkamaisuudella tarkoitat sitä että jaan "tavaraani" ympäriinsä, niin en ole ollenkaan sellainen. Minulla ei ole koskaan ollut yhtäkään yhden yön juttua, toisin kun esim näillä kavereillani, jotka ovat menneet naimisiin näiden kunnollisten, kilttien miesten kanssa. Yhdellä on ollut varmaan sata kumppania, mutta eipä tämä tätä miestä haitannut, luulen että se päinvastoin tavallaan kiehtoi häntä.

ap

Jaa tää oli provo.