Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi pitäisi "ottaa vastuuta muista kuin itsestään"?

Vierailija
13.08.2014 |

Nykyisiä nuoria aikuisia moititaan usein siitä, että me haluamme elää eräänlaista pitkitettyä nuoruutta ja käyttää työnteon ja uran tuoman materiaalisen hyvän mieluummin itseemme ja ystäviimme kuin lapsiin ja tila-autoihin. Me otamme vastuuta "vain itsestämme, emme muista" (eli lapsista), kritisoivat jotkut dink-elämäntapaa. Kukaan ei ole kuitenkaan osannut selittää, miksi ihmisen on välttämätöntä, hyödyllistä tai tarpeellista ottaa vastuuta jostakusta muusta kuin itsestään. Miksi niin pitäisi tehdä?

Kommentit (52)

Vierailija
1/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:23"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:22"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:17"]

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:04"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:57"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:50"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:43"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:40"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:36"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:34"]

 

 

 

Mitä tarkoittaa se, ettei pidä lapsista? 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

Mä vihaan lapsia. Mitä vähemmän tarvitsee olla niiden kanssa tekemisissä, sen parempi. 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Mutta miksi vihaat?

 

 

 

[/quote]

 

 

 

Tuota en tiedä. Sama tunne mulla on ollu vuosikaudet. Mikään ei vituta enempää ku huutava lapsi jossai lähellä. Sama ku mä alan kyselee sulta miks sä pidät lapsista?

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

En mä erityisesti "pidä" lapsista, pidän kyllä monista lapsista ja aikuisista, mutten maailmaasyleilevästi kaikista. Mä vain haen niitä syitä, miksi ihmiset sanovat, etteivät pidä lapsista tai jopa vihaavat lapsia. Kannattaa miettiä syitä, miksi suhtautuu johonkin asiaan niin negatiivisesti, että sanoo, että vihaa jotain.

 

 

 

 

 

 

 

Olet ilmeisesti sen verran nuori, että olet itsekin ehkä lähempänä kategoriaa "lapsi" kuin kategoriaa "aikuinen". Kovin nuorena ei ehkä pystykään analysoimaan syitä sille, miksi joku asia ärsyttää niin kauheasti. Toki lapsissa on sellaisia piirteitä, jotka tosi helposti ärsyttävät, kun antaa itselleen luvan niistä ärsyyntyä. Lapsethan eivät osaa ajatella asioita kovin hyvin toisten ihmisten kannalta (mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän kykyä asettua toisen asemaan), ja siksi he toimivatkin "itsekkäästi". he saattavat huutaa, sotkea, käyttäytyä "häiritsevästi". Kyse on kuitenkin siitä, että lapset ovat ihmisenä niin kehittymättömiä, että heillä ei yksinkertaisesti ole valmiuksia "parempaan" käytökseen. Siksi aikuisten tulisikin tulla hieman vastaan: kun lapsi huutaa, aikuinen voi mielessään ajatella, että tuo lapsi nyt huutaa, koska se ei muuhun pysty. Se vähentää ärsytystä kummasti. Toki elämänsä voi elää niinkin, että vain inhoaa ja vihaa asioita miettimättä lainkaan miksi, tai pohtimatta, voiko asiaa jotenkin muuttaa. Lapsiahan tulee aina olemaan, ei niitä pakoon pääse, joten mitä pikemmin kehittää keinot päästä eroon lapsia kohtaan tuntemastaan ärtymyksestä, sitä vähemmän ärsytystä tarvitsee lapsista tuntea. 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

En jaksa pitkää tarinaa alkaa kirjottelemaan mutta lähdetään vaikka siitä että en ole nuori. Sanotaan vaikka että olen siinä iässä että biologisen kellon pitäis varmaan pikkuhiljaa alkaa tikittää, mutta mulla ei semmosta taida olla ollenkaan. Meinaatko että mun elämää jotenkin helpottais jos alkaisin pohtia päivät pitkät minkä takia tuo naapurin lapsen huuto ärsyttää? Sen hyväksyn että ne huutaa, koska en muutakaan voi. Se siitä. Hyväksyn, mutta en pidä. Enkä koskaan ole mennyt kenellekään sanomaan että älkää tehkö lapsia, ja odotan myös että mulle ei tule kukaan sanomaan että mun pitäis niitä tehdä.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Ok, kuulostat vain jotenkin tosi nuorelta.

 

 

 

 

 

 

 

Se, että ärsyynnyt lapsista ei haittaa ketään muuta kuin sua itseäsi, joten se on ihan oma asiasi. Mutta tosiaan se, että ymmärtää, miksi lapsi huutaa ja miksi käyttäytyy noin, yleensä auttaa ihmisiä käsittelemään sitä asiaa. Mä itse en pidä ärsyyntymistä kauhean positiivisena tunteena, ja siksi oon opetellut ihan tietoisesti olemaan ärsyyntymättä vaikkapa vieraan lapsen huutamisesta.

 

 

 

 

 

 

 

Miksi muuten kirjoitit tuon viimeisen lauseen? Sehän ei varsinaisesti liity tähän asiaan.

 

[/quote]

 

Ei se varsinaisesti mun elämää haittaa että välillä vituttaa esim naapurin lapsen huuto. Ketä ei joskus joku asia ärsyttäis? Mua ei ärsytä vastaavasti ehkä joku muu asia joka joitain muita ärsyttää. Sen sijaan se haittaa mun elämää että valitettavasti asun kerrostalossa jossa on lähinaapureilla lapsia, ja vuorotyöläisenä nukkuisin välillä oikein mielellään siihen aikaan kun naapureissa heräillään ja seinät on varmaan pahvia. Siinä ehkä konkreettisin syy siihen että siitä ärsyynnyn toisinaan.

 

[/quote]

 

 

 

Aiemmin sanoit kuitenkin, että vihaat lapsia ja että mikään ei vituta enempää kuin huutava lapsi, sen takia kommentoin.

[/quote]

Kyllä, vihaan lapsia. Enkä missään ole sanonut että aina ja kaikkialla se vituttais. Mutta sillon kun tilanne on se että se ottaa päähän niin ottaa kunnolla.

[/quote]

 

Olisitko vielä halukas pohtimaan sitä, miksi vihaat lapsia? Miten olisit itse suhtautunut lapsena siihen, jos joku olisi vihannut sinua sen takia, että olet lapsi?

[/quote]

No itse asiassa meillä kävi kylässä mun lapsuudessa naapurin mies joka ei lapsista pitänyt. Ei se multa ollut pois. On nytkin ihmisiä jotka ei musta pidä, sekään ei multa ole pois. Kyläilen myös semmosten kavereiden luona joilla on lapsia, samoin siskoni luona. En mä mene mihinkään tekemään numeroa asiasta ja ilmoittamaan lapselle etten siitä pidä. Jos joskus lapsi itse kyläillessä tulee syliin niin annan tulla. En mä lasta halua loukata sen takia etten niistä pidä. Ihan samalla tavalla asiallisesti käyttäydyn aikuisten kanssa joiden kanssa en toimeen tule.

Eikö tässä keskustelussa nyt kuitenkin alunperin ollu kyse omien lasten tekemisestä? Joten ei nyt varsinaisesti asiaan liity tämä.

Vierailija
2/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:51"]

Nykyisiä nuoria aikuisia moititaan usein siitä, että me haluamme elää eräänlaista pitkitettyä nuoruutta ja käyttää työnteon ja uran tuoman materiaalisen hyvän mieluummin itseemme ja ystäviimme kuin lapsiin ja tila-autoihin. Me otamme vastuuta "vain itsestämme, emme muista" (eli lapsista), kritisoivat jotkut dink-elämäntapaa. Kukaan ei ole kuitenkaan osannut selittää, miksi ihmisen on välttämätöntä, hyödyllistä tai tarpeellista ottaa vastuuta jostakusta muusta kuin itsestään. Miksi niin pitäisi tehdä?

[/quote]

 

Oletko varma, että ihmiset, joilla ei ole omia lapsia, eivät pidä huolta muista ihmisistä? Onko omasta lapsesta huolen pitäminen jotenkin vielä epäitsekkäämpää kuin muista ihmisistä huolehtiminen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:23"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:22"]

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:17"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:04"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:57"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:50"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:43"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:40"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:36"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:34"]

 

 

 

 

 

 

 

Mitä tarkoittaa se, ettei pidä lapsista? 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Mä vihaan lapsia. Mitä vähemmän tarvitsee olla niiden kanssa tekemisissä, sen parempi. 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta miksi vihaat?

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Tuota en tiedä. Sama tunne mulla on ollu vuosikaudet. Mikään ei vituta enempää ku huutava lapsi jossai lähellä. Sama ku mä alan kyselee sulta miks sä pidät lapsista?

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En mä erityisesti "pidä" lapsista, pidän kyllä monista lapsista ja aikuisista, mutten maailmaasyleilevästi kaikista. Mä vain haen niitä syitä, miksi ihmiset sanovat, etteivät pidä lapsista tai jopa vihaavat lapsia. Kannattaa miettiä syitä, miksi suhtautuu johonkin asiaan niin negatiivisesti, että sanoo, että vihaa jotain.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olet ilmeisesti sen verran nuori, että olet itsekin ehkä lähempänä kategoriaa "lapsi" kuin kategoriaa "aikuinen". Kovin nuorena ei ehkä pystykään analysoimaan syitä sille, miksi joku asia ärsyttää niin kauheasti. Toki lapsissa on sellaisia piirteitä, jotka tosi helposti ärsyttävät, kun antaa itselleen luvan niistä ärsyyntyä. Lapsethan eivät osaa ajatella asioita kovin hyvin toisten ihmisten kannalta (mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän kykyä asettua toisen asemaan), ja siksi he toimivatkin "itsekkäästi". he saattavat huutaa, sotkea, käyttäytyä "häiritsevästi". Kyse on kuitenkin siitä, että lapset ovat ihmisenä niin kehittymättömiä, että heillä ei yksinkertaisesti ole valmiuksia "parempaan" käytökseen. Siksi aikuisten tulisikin tulla hieman vastaan: kun lapsi huutaa, aikuinen voi mielessään ajatella, että tuo lapsi nyt huutaa, koska se ei muuhun pysty. Se vähentää ärsytystä kummasti. Toki elämänsä voi elää niinkin, että vain inhoaa ja vihaa asioita miettimättä lainkaan miksi, tai pohtimatta, voiko asiaa jotenkin muuttaa. Lapsiahan tulee aina olemaan, ei niitä pakoon pääse, joten mitä pikemmin kehittää keinot päästä eroon lapsia kohtaan tuntemastaan ärtymyksestä, sitä vähemmän ärsytystä tarvitsee lapsista tuntea. 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

En jaksa pitkää tarinaa alkaa kirjottelemaan mutta lähdetään vaikka siitä että en ole nuori. Sanotaan vaikka että olen siinä iässä että biologisen kellon pitäis varmaan pikkuhiljaa alkaa tikittää, mutta mulla ei semmosta taida olla ollenkaan. Meinaatko että mun elämää jotenkin helpottais jos alkaisin pohtia päivät pitkät minkä takia tuo naapurin lapsen huuto ärsyttää? Sen hyväksyn että ne huutaa, koska en muutakaan voi. Se siitä. Hyväksyn, mutta en pidä. Enkä koskaan ole mennyt kenellekään sanomaan että älkää tehkö lapsia, ja odotan myös että mulle ei tule kukaan sanomaan että mun pitäis niitä tehdä.

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ok, kuulostat vain jotenkin tosi nuorelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Se, että ärsyynnyt lapsista ei haittaa ketään muuta kuin sua itseäsi, joten se on ihan oma asiasi. Mutta tosiaan se, että ymmärtää, miksi lapsi huutaa ja miksi käyttäytyy noin, yleensä auttaa ihmisiä käsittelemään sitä asiaa. Mä itse en pidä ärsyyntymistä kauhean positiivisena tunteena, ja siksi oon opetellut ihan tietoisesti olemaan ärsyyntymättä vaikkapa vieraan lapsen huutamisesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miksi muuten kirjoitit tuon viimeisen lauseen? Sehän ei varsinaisesti liity tähän asiaan.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

Ei se varsinaisesti mun elämää haittaa että välillä vituttaa esim naapurin lapsen huuto. Ketä ei joskus joku asia ärsyttäis? Mua ei ärsytä vastaavasti ehkä joku muu asia joka joitain muita ärsyttää. Sen sijaan se haittaa mun elämää että valitettavasti asun kerrostalossa jossa on lähinaapureilla lapsia, ja vuorotyöläisenä nukkuisin välillä oikein mielellään siihen aikaan kun naapureissa heräillään ja seinät on varmaan pahvia. Siinä ehkä konkreettisin syy siihen että siitä ärsyynnyn toisinaan.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Aiemmin sanoit kuitenkin, että vihaat lapsia ja että mikään ei vituta enempää kuin huutava lapsi, sen takia kommentoin.

 

[/quote]

 

Kyllä, vihaan lapsia. Enkä missään ole sanonut että aina ja kaikkialla se vituttais. Mutta sillon kun tilanne on se että se ottaa päähän niin ottaa kunnolla.

 

[/quote]

 

 

 

Olisitko vielä halukas pohtimaan sitä, miksi vihaat lapsia? Miten olisit itse suhtautunut lapsena siihen, jos joku olisi vihannut sinua sen takia, että olet lapsi?

[/quote]

No itse asiassa meillä kävi kylässä mun lapsuudessa naapurin mies joka ei lapsista pitänyt. Ei se multa ollut pois. On nytkin ihmisiä jotka ei musta pidä, sekään ei multa ole pois. Kyläilen myös semmosten kavereiden luona joilla on lapsia, samoin siskoni luona. En mä mene mihinkään tekemään numeroa asiasta ja ilmoittamaan lapselle etten siitä pidä. Jos joskus lapsi itse kyläillessä tulee syliin niin annan tulla. En mä lasta halua loukata sen takia etten niistä pidä. Ihan samalla tavalla asiallisesti käyttäydyn aikuisten kanssa joiden kanssa en toimeen tule.

Eikö tässä keskustelussa nyt kuitenkin alunperin ollu kyse omien lasten tekemisestä? Joten ei nyt varsinaisesti asiaan liity tämä.

[/quote]

 

Kun nyt kuitenkin tulit sanoneeksi, että vihaat lapsia ja huutava lapsi vituttaa sua kaikista eniten, olisi mukavaa kuulla, miksi lapset herättää noin voimakkaita tunteita. Viha on aika voimakas tunne, ja tuntuu oudolta, että se suuntautuu lapsiin. Mutta näköjään sitä tuntuu olevan vaikea analysoida. Ehkä joskus kuitenkin itse pohdit, mistä se johtuu?

Vierailija
4/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:23"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:22"]

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:17"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:04"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:57"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:50"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:43"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:40"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:36"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:34"]

 

 

 

 

 

 

 

Mitä tarkoittaa se, ettei pidä lapsista? 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Mä vihaan lapsia. Mitä vähemmän tarvitsee olla niiden kanssa tekemisissä, sen parempi. 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta miksi vihaat?

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Tuota en tiedä. Sama tunne mulla on ollu vuosikaudet. Mikään ei vituta enempää ku huutava lapsi jossai lähellä. Sama ku mä alan kyselee sulta miks sä pidät lapsista?

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En mä erityisesti "pidä" lapsista, pidän kyllä monista lapsista ja aikuisista, mutten maailmaasyleilevästi kaikista. Mä vain haen niitä syitä, miksi ihmiset sanovat, etteivät pidä lapsista tai jopa vihaavat lapsia. Kannattaa miettiä syitä, miksi suhtautuu johonkin asiaan niin negatiivisesti, että sanoo, että vihaa jotain.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olet ilmeisesti sen verran nuori, että olet itsekin ehkä lähempänä kategoriaa "lapsi" kuin kategoriaa "aikuinen". Kovin nuorena ei ehkä pystykään analysoimaan syitä sille, miksi joku asia ärsyttää niin kauheasti. Toki lapsissa on sellaisia piirteitä, jotka tosi helposti ärsyttävät, kun antaa itselleen luvan niistä ärsyyntyä. Lapsethan eivät osaa ajatella asioita kovin hyvin toisten ihmisten kannalta (mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän kykyä asettua toisen asemaan), ja siksi he toimivatkin "itsekkäästi". he saattavat huutaa, sotkea, käyttäytyä "häiritsevästi". Kyse on kuitenkin siitä, että lapset ovat ihmisenä niin kehittymättömiä, että heillä ei yksinkertaisesti ole valmiuksia "parempaan" käytökseen. Siksi aikuisten tulisikin tulla hieman vastaan: kun lapsi huutaa, aikuinen voi mielessään ajatella, että tuo lapsi nyt huutaa, koska se ei muuhun pysty. Se vähentää ärsytystä kummasti. Toki elämänsä voi elää niinkin, että vain inhoaa ja vihaa asioita miettimättä lainkaan miksi, tai pohtimatta, voiko asiaa jotenkin muuttaa. Lapsiahan tulee aina olemaan, ei niitä pakoon pääse, joten mitä pikemmin kehittää keinot päästä eroon lapsia kohtaan tuntemastaan ärtymyksestä, sitä vähemmän ärsytystä tarvitsee lapsista tuntea. 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

En jaksa pitkää tarinaa alkaa kirjottelemaan mutta lähdetään vaikka siitä että en ole nuori. Sanotaan vaikka että olen siinä iässä että biologisen kellon pitäis varmaan pikkuhiljaa alkaa tikittää, mutta mulla ei semmosta taida olla ollenkaan. Meinaatko että mun elämää jotenkin helpottais jos alkaisin pohtia päivät pitkät minkä takia tuo naapurin lapsen huuto ärsyttää? Sen hyväksyn että ne huutaa, koska en muutakaan voi. Se siitä. Hyväksyn, mutta en pidä. Enkä koskaan ole mennyt kenellekään sanomaan että älkää tehkö lapsia, ja odotan myös että mulle ei tule kukaan sanomaan että mun pitäis niitä tehdä.

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ok, kuulostat vain jotenkin tosi nuorelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Se, että ärsyynnyt lapsista ei haittaa ketään muuta kuin sua itseäsi, joten se on ihan oma asiasi. Mutta tosiaan se, että ymmärtää, miksi lapsi huutaa ja miksi käyttäytyy noin, yleensä auttaa ihmisiä käsittelemään sitä asiaa. Mä itse en pidä ärsyyntymistä kauhean positiivisena tunteena, ja siksi oon opetellut ihan tietoisesti olemaan ärsyyntymättä vaikkapa vieraan lapsen huutamisesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miksi muuten kirjoitit tuon viimeisen lauseen? Sehän ei varsinaisesti liity tähän asiaan.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

Ei se varsinaisesti mun elämää haittaa että välillä vituttaa esim naapurin lapsen huuto. Ketä ei joskus joku asia ärsyttäis? Mua ei ärsytä vastaavasti ehkä joku muu asia joka joitain muita ärsyttää. Sen sijaan se haittaa mun elämää että valitettavasti asun kerrostalossa jossa on lähinaapureilla lapsia, ja vuorotyöläisenä nukkuisin välillä oikein mielellään siihen aikaan kun naapureissa heräillään ja seinät on varmaan pahvia. Siinä ehkä konkreettisin syy siihen että siitä ärsyynnyn toisinaan.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Aiemmin sanoit kuitenkin, että vihaat lapsia ja että mikään ei vituta enempää kuin huutava lapsi, sen takia kommentoin.

 

[/quote]

 

Kyllä, vihaan lapsia. Enkä missään ole sanonut että aina ja kaikkialla se vituttais. Mutta sillon kun tilanne on se että se ottaa päähän niin ottaa kunnolla.

 

[/quote]

 

 

 

Olisitko vielä halukas pohtimaan sitä, miksi vihaat lapsia? Miten olisit itse suhtautunut lapsena siihen, jos joku olisi vihannut sinua sen takia, että olet lapsi?

[/quote]

No itse asiassa meillä kävi kylässä mun lapsuudessa naapurin mies joka ei lapsista pitänyt. Ei se multa ollut pois. On nytkin ihmisiä jotka ei musta pidä, sekään ei multa ole pois. Kyläilen myös semmosten kavereiden luona joilla on lapsia, samoin siskoni luona. En mä mene mihinkään tekemään numeroa asiasta ja ilmoittamaan lapselle etten siitä pidä. Jos joskus lapsi itse kyläillessä tulee syliin niin annan tulla. En mä lasta halua loukata sen takia etten niistä pidä. Ihan samalla tavalla asiallisesti käyttäydyn aikuisten kanssa joiden kanssa en toimeen tule.

Eikö tässä keskustelussa nyt kuitenkin alunperin ollu kyse omien lasten tekemisestä? Joten ei nyt varsinaisesti asiaan liity tämä.

[/quote]

 

Kun nyt kuitenkin tulit sanoneeksi, että vihaat lapsia ja huutava lapsi vituttaa sua kaikista eniten, olisi mukavaa kuulla, miksi lapset herättää noin voimakkaita tunteita. Viha on aika voimakas tunne, ja tuntuu oudolta, että se suuntautuu lapsiin. Mutta näköjään sitä tuntuu olevan vaikea analysoida. Ehkä joskus kuitenkin itse pohdit, mistä se johtuu?

[/quote]

Ei mulla ole tarvetta analysoida sen suuremmin asioita jotka ei mun tai muiden elämään vaikuta. Mä en pidä lapsista, eikä mun tarvitse. Sen tietää sisko ja sen tietää ystävät joilla on lapsia. Ei se heitäkään häiritse millään tavalla. Varmaan eri asia olis jos loukkaisin heidän lapsiaan jollain tavalla, mutta kun en tee sitä.

Vierailija
5/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 18:03"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:23"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:22"]

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:17"]

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:04"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:57"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:50"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:43"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:40"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:36"]

 

 

 

 

 

 

 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:34"]

 

 

 

 

 

 

 

Mitä tarkoittaa se, ettei pidä lapsista? 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Mä vihaan lapsia. Mitä vähemmän tarvitsee olla niiden kanssa tekemisissä, sen parempi. 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta miksi vihaat?

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Tuota en tiedä. Sama tunne mulla on ollu vuosikaudet. Mikään ei vituta enempää ku huutava lapsi jossai lähellä. Sama ku mä alan kyselee sulta miks sä pidät lapsista?

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En mä erityisesti "pidä" lapsista, pidän kyllä monista lapsista ja aikuisista, mutten maailmaasyleilevästi kaikista. Mä vain haen niitä syitä, miksi ihmiset sanovat, etteivät pidä lapsista tai jopa vihaavat lapsia. Kannattaa miettiä syitä, miksi suhtautuu johonkin asiaan niin negatiivisesti, että sanoo, että vihaa jotain.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olet ilmeisesti sen verran nuori, että olet itsekin ehkä lähempänä kategoriaa "lapsi" kuin kategoriaa "aikuinen". Kovin nuorena ei ehkä pystykään analysoimaan syitä sille, miksi joku asia ärsyttää niin kauheasti. Toki lapsissa on sellaisia piirteitä, jotka tosi helposti ärsyttävät, kun antaa itselleen luvan niistä ärsyyntyä. Lapsethan eivät osaa ajatella asioita kovin hyvin toisten ihmisten kannalta (mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän kykyä asettua toisen asemaan), ja siksi he toimivatkin "itsekkäästi". he saattavat huutaa, sotkea, käyttäytyä "häiritsevästi". Kyse on kuitenkin siitä, että lapset ovat ihmisenä niin kehittymättömiä, että heillä ei yksinkertaisesti ole valmiuksia "parempaan" käytökseen. Siksi aikuisten tulisikin tulla hieman vastaan: kun lapsi huutaa, aikuinen voi mielessään ajatella, että tuo lapsi nyt huutaa, koska se ei muuhun pysty. Se vähentää ärsytystä kummasti. Toki elämänsä voi elää niinkin, että vain inhoaa ja vihaa asioita miettimättä lainkaan miksi, tai pohtimatta, voiko asiaa jotenkin muuttaa. Lapsiahan tulee aina olemaan, ei niitä pakoon pääse, joten mitä pikemmin kehittää keinot päästä eroon lapsia kohtaan tuntemastaan ärtymyksestä, sitä vähemmän ärsytystä tarvitsee lapsista tuntea. 

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

En jaksa pitkää tarinaa alkaa kirjottelemaan mutta lähdetään vaikka siitä että en ole nuori. Sanotaan vaikka että olen siinä iässä että biologisen kellon pitäis varmaan pikkuhiljaa alkaa tikittää, mutta mulla ei semmosta taida olla ollenkaan. Meinaatko että mun elämää jotenkin helpottais jos alkaisin pohtia päivät pitkät minkä takia tuo naapurin lapsen huuto ärsyttää? Sen hyväksyn että ne huutaa, koska en muutakaan voi. Se siitä. Hyväksyn, mutta en pidä. Enkä koskaan ole mennyt kenellekään sanomaan että älkää tehkö lapsia, ja odotan myös että mulle ei tule kukaan sanomaan että mun pitäis niitä tehdä.

 

 

 

 

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ok, kuulostat vain jotenkin tosi nuorelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Se, että ärsyynnyt lapsista ei haittaa ketään muuta kuin sua itseäsi, joten se on ihan oma asiasi. Mutta tosiaan se, että ymmärtää, miksi lapsi huutaa ja miksi käyttäytyy noin, yleensä auttaa ihmisiä käsittelemään sitä asiaa. Mä itse en pidä ärsyyntymistä kauhean positiivisena tunteena, ja siksi oon opetellut ihan tietoisesti olemaan ärsyyntymättä vaikkapa vieraan lapsen huutamisesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miksi muuten kirjoitit tuon viimeisen lauseen? Sehän ei varsinaisesti liity tähän asiaan.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

Ei se varsinaisesti mun elämää haittaa että välillä vituttaa esim naapurin lapsen huuto. Ketä ei joskus joku asia ärsyttäis? Mua ei ärsytä vastaavasti ehkä joku muu asia joka joitain muita ärsyttää. Sen sijaan se haittaa mun elämää että valitettavasti asun kerrostalossa jossa on lähinaapureilla lapsia, ja vuorotyöläisenä nukkuisin välillä oikein mielellään siihen aikaan kun naapureissa heräillään ja seinät on varmaan pahvia. Siinä ehkä konkreettisin syy siihen että siitä ärsyynnyn toisinaan.

 

 

 

[/quote]

 

 

 

 

 

 

 

Aiemmin sanoit kuitenkin, että vihaat lapsia ja että mikään ei vituta enempää kuin huutava lapsi, sen takia kommentoin.

 

[/quote]

 

Kyllä, vihaan lapsia. Enkä missään ole sanonut että aina ja kaikkialla se vituttais. Mutta sillon kun tilanne on se että se ottaa päähän niin ottaa kunnolla.

 

[/quote]

 

 

 

Olisitko vielä halukas pohtimaan sitä, miksi vihaat lapsia? Miten olisit itse suhtautunut lapsena siihen, jos joku olisi vihannut sinua sen takia, että olet lapsi?

[/quote]

No itse asiassa meillä kävi kylässä mun lapsuudessa naapurin mies joka ei lapsista pitänyt. Ei se multa ollut pois. On nytkin ihmisiä jotka ei musta pidä, sekään ei multa ole pois. Kyläilen myös semmosten kavereiden luona joilla on lapsia, samoin siskoni luona. En mä mene mihinkään tekemään numeroa asiasta ja ilmoittamaan lapselle etten siitä pidä. Jos joskus lapsi itse kyläillessä tulee syliin niin annan tulla. En mä lasta halua loukata sen takia etten niistä pidä. Ihan samalla tavalla asiallisesti käyttäydyn aikuisten kanssa joiden kanssa en toimeen tule.

Eikö tässä keskustelussa nyt kuitenkin alunperin ollu kyse omien lasten tekemisestä? Joten ei nyt varsinaisesti asiaan liity tämä.

[/quote]

 

Kun nyt kuitenkin tulit sanoneeksi, että vihaat lapsia ja huutava lapsi vituttaa sua kaikista eniten, olisi mukavaa kuulla, miksi lapset herättää noin voimakkaita tunteita. Viha on aika voimakas tunne, ja tuntuu oudolta, että se suuntautuu lapsiin. Mutta näköjään sitä tuntuu olevan vaikea analysoida. Ehkä joskus kuitenkin itse pohdit, mistä se johtuu?

[/quote]

Ei mulla ole tarvetta analysoida sen suuremmin asioita jotka ei mun tai muiden elämään vaikuta. Mä en pidä lapsista, eikä mun tarvitse. Sen tietää sisko ja sen tietää ystävät joilla on lapsia. Ei se heitäkään häiritse millään tavalla. Varmaan eri asia olis jos loukkaisin heidän lapsiaan jollain tavalla, mutta kun en tee sitä.

[/quote]

Jos alkaisin analysoimaan asiat, miksi pidän jostain ja miksi en pidä jostain, ei mulla muuta elämää oliskaan!

Vierailija
6/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isosti voi auttaa ja ottaa vastuuta hankkimalla kummilapsen kehitysmaasta. Ei yleensä maksane kuin parikymppiä kuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun ottaa itsestään vastuun koskettaa se muitakin. Koko maailmaa itse asiassa.

Olen vastuussa etten valehtele, satuta, saastuta. Etten tahallisesti loukkaa tai katkeroidu.

Voisi monet mammat ja isukit miettiä samaa...

Vierailija
8/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

en lukenut koko ketjua, mutta yhtälö on aika yksinkertainen: sivistysvaltiossa hoidetaan lapset, vanhukset, sairaat, työttömät, vankilassa istuvat rikolliset jne. Eli jokaisen terveen työikäisen pitää tavallaan hoitaa noin kaksi ihmistä. Vaikka ei olisi omia lapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en koskaan voi saada omia lapsia, siitä huolimatta otan vastuuta monestakin asiasta. Eihän pelkät lapset vastuuta tarkoita.

Vierailija
10/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katkerien lähiömammojen puhetta se vain on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset ovat elämän tarkoitus. Ilman niitä kaikki on pinnallista ja onttoa.

Vierailija
12/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko että kritiikillä viitattan lapsettomuuteen tai dinkkeihin. Enemmän sellaiseen loisimiseen joka on yleistynyt "aikuisilla", äidit käy siivoamassa näiden kotona, ei osata huolehtia omista rahaasioista, eletään yhteiskunnan varoilla, ollaan ihmissuhteissa lois-maisia eli jos kumppani sairastuu tai joutuu työttömäksi ei olla valmiita tukemaan, halutaan elää pintaliitoelämää yms.

Luin jostain lehdestä jutun n 30-40 v pariskunnasta jotka olivat myyneet kaikki omaisuutensa ja lähteneet kiertää maailmaa. Ei siinä mitään pahaa. Mutta se pariskunnan mies, sillä oli lapsi edellisestä suhteesta jota ei ollut nähnyt 5 vuoteen, ja kommentoi itse tätä " olen vain päättänyt olla välittämättä". Siihen mielestäni kiteytyy näiden ns "aikuisten ajatusmaailma. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisyys toteutuu yhteisössä, jossa huolehditaan ja osallistutaan. Kukaan ei todellisuudessa pärjää yksin, vaikka moni narsisti niin kuvittelee. Olet tarvinnut ja tulet tarvitsemaan muita. 

Vierailija
14/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:03"]

Lapset ovat elämän tarkoitus. Ilman niitä kaikki on pinnallista ja onttoa.

[/quote]

Ei mun elämä ainakaan ole millään tavalla pinnallista tai onttoa :o

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:06"]

Ihmisyys toteutuu yhteisössä, jossa huolehditaan ja osallistutaan. Kukaan ei todellisuudessa pärjää yksin, vaikka moni narsisti niin kuvittelee. Olet tarvinnut ja tulet tarvitsemaan muita. 

[/quote]

Tästä olen samaa mieltä, mutta kyllä tuolla vastuunottamispuheella viitataan minusta nimenomaan siihen, että lapsiperhe-elämä on jotenkin parempi vaihtoehto kuin dinkkuilu tai sinkkuus. -ap

Vierailija
16/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Klassisissa kehityspsykologisissa teorioissa on ajateltu, että vastuun ottaminen muista kuin itsestä (ei välttämättä tarkoita omien lasten hankkimista ja hoivaamista) on ihmisen normaaliin kehitykseen kuuluva asia. Voi olla, että tämä muuttuu tulevaisuudessa, koska nuo teoriathan ovat aina kulttuurisidonnaisia. Lapsia ei kenenkään pidä hankkia, jos ei halua, tietenkään.

Vierailija
17/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:12"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:03"]

Lapset ovat elämän tarkoitus. Ilman niitä kaikki on pinnallista ja onttoa.

[/quote]

Ei mun elämä ainakaan ole millään tavalla pinnallista tai onttoa :o

[/quote]

Ei minunkaan.

Vierailija
18/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en kritisoi kenenkään valintoja vaikka nyt perheen perustamisen suhteen, mutta kun nyt kysyit, miksi vastuuta pitäisi ottaa (tai pitäisi ja pitäisi), vastaan, mitä itse olen tästä asiasta ajatellut: Mun mielestä vastuun ottaminen toisista ihmisistä ja yhteisistä asioista on jollain tavalla hyväksi ihmiselle. Se kääntää ajatukset pois itsestä ulospäin. Ainakin minä koen, että jatkuva oman itsen kelailu on henkisesti huono asia, tämän olen siis kokenut ihan kantapään kautta.

 

Kun olen saanut seurata oman lapsen (joka on vielä pieni) kasvavan, olen huomannut, että halu osallistua ja kantaa vastuuta toisista taitaa olla ihan luonnollinen osa ihmistä. Lapsi ei suinkaan halua viipottaa leikeissään, jos on mahdollista päästä ns. tositoimiin, eli tekemään sitä, mitä äiti ja isäkin tekevät. Ruuan laittaminen, auttaminen ja siivoaminen ovat lapselle hirveän tärkeitä juttuja, koska hän pääsee osallistumaan ja kokemaan itsensä tärkeäksi. Myös pikkusisaruksen hoitaminen on tärkeää, ja lapsi myös "huolehtii" sisaruksen hyvinvoinnista. Kun vauva itkee, isoveli tietää, miten pitää toimia: vauva pitää ottaa syliin ja antaa tissiä, tai vaihtaa vaippa, jos se on märkä.

 

Mä en nyt ala psykologisoida ketään yksilöä, mutta voihan se, että vastuun ottaminen toisesta ei tunnu luontevalta, johtua myös siitä, että siihen ei ole tottunut pienestä asti. Ainakin minun lapsuudessani pienet lapset eivät niin kauheasti osallistuneet kotitöihin, sitten isompana piti, ja se tuntui ihan vieraalta.

 

Mä olen itse kokenut lapset tietyllä tavalla vapauttavaksi. Lapset sitovat, mutta myös vapauttavat. Olen paljon vähemmän epävarma ja pohdin paljon vähemmän epäolennaisuuksia. Ainakin mulle se vastuunotto on hirveän palkitsevaa, jos toki se vastuu myös painaa, ja tulee painamaan koko ajan enemmän, kun lapsi kasvaa ja alkaa tutkia maailmaa itsenäisemmin.

 

Tässä muutama ajatus. Ei kauhean jäsenneltyä, mulla on flunssa ja pää ihan puuroa :)

Vierailija
19/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä lapsia vaan pitää tehdä jos halutaan jatkumoa elämään.

Vierailija
20/52 |
13.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 16:18"]

Niitä lapsia vaan pitää tehdä jos halutaan jatkumoa elämään.

[/quote]

Pitää tehdä lapsia vaikka ei pidä niistä? Siis ollenkaan pidä.