En voinut olla hymyilemättä.
Eilen illalla pesin makuuhuoneen ikkunoita. Näin kun parkkipaikalle tuli hieno kiiltävä urheiluauto. Autosta nousi nainen. ihan tavallinen. Ehkä käyttäisin sanaa vähän hiirulainen ulkomuodoltaan. Hän kuljetti tavaroita takapenkiltä rappukäytävään. Mieskin oli noussut ulos autosta. Hän oli podattu, itsevarma ja muodikkaasti viimmeisen päälle puettu. Hänellä oli kädessään valkoinen liina jolla hän alkoi pyhkiä auton pölykapseleista ja puskureista pölyjä.
Koko sen ajan kun nainen raahasi kasseja ja laatikoita rappukäytävään (jossa joku otti ne vastaan) mies kiilloitteli autoaan.
Kun nainen oli saanut urakkansa loppuun mies tarkisti vielä sivupeilistä että tukka on hyvin ja astui autoon. Kun nainen oli astumassa autoon mies ojensi sen valkoisen liinan naiselle ja nainen pyyhki sillä kenkänsä.
Minun oli pakko istahtaa laittialle, sillä nauroin niin makeesti. Vedet valui silmistäni ja vatsaan kävi. Mutta täytyy sanoa että oli se suurta rakkautta autoa kohtaan.
Kommentit (8)
Enkö ole miljoona kertaa sanonut, että älä liioittele?
En usko että tossa on mittään liiottelua. Mun exäni oli samanlainen. Talvella autoon mennessä piti laitaa sellaset siniset kenkäsuojat. Mitään ei saanut syödä tai juoda autossa. Niin jotkut rakastaa autoja.
Hyvä cover story toi ikkunoiden pesu, tässä on kokenut kerrostalokyttääjä kyseessä. Ensiluokkaisella tarkkuudella seurattu pihan tapahtumia, täyden kympin kyttäyssuorite!
Duunikaverin mies on melkein samanlainen. Joka ajon jälkeen auto imuroidaan sisältä ja pölyt huuhdellaan ulkoapäin.
Oma vanhanaikainen mies olisi kantanut tavarat kohteliaasti. Onneksi kuitenkin otin hänet.:)