Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä, joka liikuttuu kaikesta?
30.07.2021 |
Sellainen joka liikuttuu esim. kun
Näkee mummon töpöttävän hitaasti kyyryssä rollaattorilla
Kuulee pikkutytön kiljaisun ulkoa avoimesta ikkunasta samaan aikaan, kun iskee sadekuuro
Yleisötapahtumassa tapahtuman järjestäjä pyytää ihmisiä kirjoittamaan nimensä vieraskirjaan saatesanoilla "olisin todella iloinen"
Kommentit (12)
Kaikki nuo esimerkit ovat sellaisia, joissa tapahtuma herättää monikerroksisia muistoja ja pohdintoja elämästä. Sanoisin, että on varmasti pohtija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en varmaan jaksaisi pitkään hänen seuraansa.
Omassa elämässäni on jatkuvasti läsnä useita rankkoja asioita joiden kanssa on vaan opittava elämään. Siksi kaipaan vierelleni ihmisiä jotka eivät ihan vähästä hätkähdä, jaksavat löytää huumoria vaikeistakin paikoista ja joiden kanssa voi puhua rehellisesti kaikesta.
En vaan jaksaisi olla lohduttamassa ihmistä joka rupeaisi nyyhkyttämään joka kerta kun avaan suuni.
Toki hän voi jollekin muulle olla hyvä ja toivottu ystävä. Eikä hänessä ihmisenä ole mitään vikaa. Kaikki tyypit eivät vain sovi yhteen.
Että varmaan hankalaa olla niin tunteellinen koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Mä en varmaan jaksaisi pitkään hänen seuraansa.
Omassa elämässäni on jatkuvasti läsnä useita rankkoja asioita joiden kanssa on vaan opittava elämään. Siksi kaipaan vierelleni ihmisiä jotka eivät ihan vähästä hätkähdä, jaksavat löytää huumoria vaikeistakin paikoista ja joiden kanssa voi puhua rehellisesti kaikesta.
En vaan jaksaisi olla lohduttamassa ihmistä joka rupeaisi nyyhkyttämään joka kerta kun avaan suuni.
Toki hän voi jollekin muulle olla hyvä ja toivottu ystävä. Eikä hänessä ihmisenä ole mitään vikaa. Kaikki tyypit eivät vain sovi yhteen.
minusta ei ole poissuljettua etteikö tuollainen ihminen voisi löytää huumoria monestakin asiasta; eihän se että liikuttuu ja kenties itkeekin tarkoita (aina) että olisi surullinen tai menisi tolaltaan. Joku kokee asioita hyvin voimakkaasti eikä odota7tarvitse mitään lohdutusta tai kannattelua. On voinut myös kokea paljon isoja vastoinkäymisiä yms elämässään ja silti liikuttuu muiden silmissä mitättömistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on ihminen, joka liikuttuu kaikesta. Näin minä ajattelen.
Mitä suomenkieltä on liikuttuu?
Uuvuttavaa...
"Olisin todella iloinen" jos osaisit niin kuin liikuttua tähän mitä se tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taidan olla tuollainen. Vaikka aika kummia esimerkkejä, eritoten vieraskirja :D
En liikutu kaikesta, mutta huomaan että liikutun helpommin kuin moni muu. Ei siinä mielestäni ole mitään erikoista, että ihmiset ovat erilaisia, myös eri tavoin tuntevia.
Elämäni on mukavaa, vaihtelevaa, ja saan herkkänä ihmisenä kokea paljon. En omasta mielestäni seilaa äärestä toiseen vaan keskimäärin olen hyvillä mielin.
Vastoinkäymiset ovat toki raskaita, mutta sekään ei ole sairaus. Iloa ja onnea koen myös pienistä asioista. Syvällisyys on minulle luontaista.
Minä puolestani ihmettelen epäsensitiivisten sielunelämää. Kovastikin joskus, koska lähipiirissäni on sellainen tapaus.
Millaista olisiko elää elämää, joka ei tunnu miltään? Kuin hieno ateria nautittavaksi mutta kokonaan ilman mausteita. En ymmärrä. Eikä minun tarvitse, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä suomenkieltä on liikuttuu?
Uuvuttavaa...
"Olisin todella iloinen" jos osaisit niin kuin liikuttua tähän mitä se tarkoittaa.
ihan oikeaa suomenkieltä. Liikuttua = joutua tunteiden valtaan. Tulla kosketetuksi (emotionaalisesti/henkisesti), kokea jokin asia voimakkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en varmaan jaksaisi pitkään hänen seuraansa.
Omassa elämässäni on jatkuvasti läsnä useita rankkoja asioita joiden kanssa on vaan opittava elämään. Siksi kaipaan vierelleni ihmisiä jotka eivät ihan vähästä hätkähdä, jaksavat löytää huumoria vaikeistakin paikoista ja joiden kanssa voi puhua rehellisesti kaikesta.
En vaan jaksaisi olla lohduttamassa ihmistä joka rupeaisi nyyhkyttämään joka kerta kun avaan suuni.
Toki hän voi jollekin muulle olla hyvä ja toivottu ystävä. Eikä hänessä ihmisenä ole mitään vikaa. Kaikki tyypit eivät vain sovi yhteen.
minusta ei ole poissuljettua etteikö tuollainen ihminen voisi löytää huumoria monestakin asiasta; eihän se että liikuttuu ja kenties itkeekin tarkoita (aina) että olisi surullinen tai menisi tolaltaan. Joku kokee asioita hyvin voimakkaasti eikä odota7tarvitse mitään lohdutusta tai kannattelua. On voinut myös kokea paljon isoja vastoinkäymisiä yms elämässään ja silti liikuttuu muiden silmissä mitättömistä asioista.
Tarkoitinkin sitä että mä en jaksaisi sitä että joku jatkuvasti nyyhkii vieressä. Mulla on omat haasteeni ja rajoitteeni elämässä ja joudun tekemään omiin voimiini nähden aika paljon töitä jotta saan arjen rullaamaan.
Mulle tuollainen ystävä olisi rasite. Jollekin muulle hän olisi varmasti rikkaus.
Ei se tunteellisuudesta kun joka asiasta vesi lentää. Yksi kyynelehtivä tuttavani on toisaalta oikein kovanaama.
Olisiko vain tyhmää mallia noudattanut?
Pitäisin vähän pimeänä. Tuleeko normaalista elämästä mitään jos on tuollainen..?