Lue keskustelun säännöt.
Robin Williams on kuollut
12.08.2014 |
http://news.kron4.com/news/breaking-actor-comedian-robin-williams-found-dead/
Itsemurhaa epäillään
Kommentit (120)
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:00"]
http://news.kron4.com/news/breaking-actor-comedian-robin-williams-found-dead/
Itsemurhaa epäillään
[/quote]
Kyllä meilläkin radio löytyy AP! ja josta löytyy myös uutiset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hollywood on aika sairas paikka.
Upea näyttelijä. Itse pidin eniten hänen tuotannossaan Kuolleiden runoilijoiden seurasta ja ja Will huntingista.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 04:03"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:34"]
Kohta aletaan lukea miten kukakin julkkis muistalee ja suree facebookissa ja twitterissä :c
R.I.P.
[/quote]
No pari viikkoa sitä kestää, sitten unohtuu. Esim. Seymour Hoffmania ei mainita enää missään, vaikka oli kova kohu silloin kun kuoli. Syksyllä kuolee taas joku muu näyttelijä, ja sitten kohistaan siitä vähän aikaa.
[/quote]
Look Watson! No shit Sherlock.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 07:56"]Hollywood on aika sairas paikka.
[/quote]
Nimimerkillä Kokemusta löytyy(?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Analyysini perustuu vain muutamaan haastatteluun, kun en ihmistä koskaan tavannut, mutta minusta mies oli hyvin masentuneen ja surullisen oloinen aina, varsinkin juuri silloin kun maanisesti yritti olla hauska, kuten esim. Conanissa. Konekivääripuheen ja hirveän heilumisen takana silmistä näkyi jotain pohjattoman surullista. Rauha hänen ratkaisulleen.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:33"]
Mahtava, hersyvä koomikkohan hän. En nyt halua rienata, mutta on tavallaan mielenkiintoista kuinka ns. julkkiksen kuolema aiheuttaa monissa ihmisissä tunnereaktion suuntaan tai toiseen. Miksi näin? Onko julkkis tavallaan "kaikille tuttu" median kautta ja sitä myöten voi samaistua julkkiksen poismenoon? Ehkä. Onko kyseessä jokin kollektiivinen kokemus, ihan niin kuin lätkän mm vuonna -95 tai ylipäänsä leffaan meneminen? Tutkitaanko tällaisia ilmiöitä jossain yliopstossa tms. hienommassa oppilaitoksessa?
[/quote]
OO? Minusta ihmisen kuolema ja varsinkin itsemurha on surullinen asia. Ei sen tarvitse olla minun tuttuni ja silti tunnen surua. ei sen tarvitse olla julkkis, silti tunnen surua. Olen ollut kuskina täysin ventovieraan nuoren hautajaisissa ja itkin muistotilaisuudessa eniten.
[/quote]
Juuri näin. En sitä kiistä, mutta kun miettii kuinka paljon ihmisiä kuolee mitä erilaisimpien tragedioiden saattelemana niin välillä tuntuu että ns. julkkikset saavat "kohtuuttoman" paljon myötätuntoa. Tietysti kyseessä ei olekaan mikään kilpailu, mutta valtamedioiden ja julkisuuden voima on välillä häkellyttävä. Siis ihan vaan pohdiskelen asiaa.
[/quote]
What's the point? Minusta on luonnollista, että näyttelijän, joka on erittäin tunnettu ja suosittu, kuolema aiheuttaa suurta surua ihmisissä. Toki moni meistä kokee surua kuullessaan kansanmurhista, murhista tai tapaturmien uhreista, mutta tällöin ei usein ole nimeä, jolle toivottaa hyvää matkaa tuonpuoleiseen.
Ja jos miettii, niin kyllähän moni tuntematonkin vie turmapaikoille kynttilöitä ja kukkia, onko sekin sitten väärin? Miksi se vainaja pitäisi tuntea henkilökohtaisesti, jotta saa surra?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 04:38"]
Do not get me wrong, mutta itsemurha on minusta jollain tavalla lohdullisempi kuin vaikkapa onnettomuus tai murhatuksi tuleminen. Hän on itse kuitenkin halunnut pois. Mutta silti ikävä juttu, obviously.
[/quote]
Musta taas aivan päinvastoin. Itsemurha on juuri siitä syystä traaginen, että se ihminen on voinut niin huonosti, että halunnut kuolla. Siis ihan kamala kohtalo ja masennuksen kokeneena voin kertoa, että se on kaikkea muuta kuin lohdullista toivoa ja suunnitella omaa kuolemaa. Hänen elämänsä on siis ollut tuskaa ennen kuolemaansa ja se surettaa todella :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:05"]
Ja vähän kun googlettaa lisää niin selviää että tämä on vale
[/quote] sekoitatko nyt siihen laulajaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:51"]
Voi, kun masennukseen keksittäisiin oikeasti parantava hoito :(
[/quote]
Niin. Ja vielä tärkeämpää olisi, että kyseinen sairaus otettaisiin todesta, eikä sitä vähäteltäis enää. "Ota ittees niskasta, piristy, oot vaan laiska, voi kun tuo alakulo jo helpottaisi" siinä kommentteja joita olen kuullut. Jokaisen lyttäyksen jälkeen vihaan itseäni enemmän ja alan itsetuhoiseksi.
Surku kyllä, maailma menetti paljon. Hänellä olisi varmasti ollut paljon annettavaa.
Yksi lempinäyttelijäni jo Morkin ja Mindyn ajoillta. Hauska, hillitön, tarvittaessa sydämellinen ja syvällinen, loistava imitaattori. Herkillä ja loistavilla taiteilijoilla on aivan liian usein käsipuolessaan tuo henkisten häiriöiden taipumus. :(
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:33"]
Mahtava, hersyvä koomikkohan hän. En nyt halua rienata, mutta on tavallaan mielenkiintoista kuinka ns. julkkiksen kuolema aiheuttaa monissa ihmisissä tunnereaktion suuntaan tai toiseen. Miksi näin? Onko julkkis tavallaan "kaikille tuttu" median kautta ja sitä myöten voi samaistua julkkiksen poismenoon? Ehkä. Onko kyseessä jokin kollektiivinen kokemus, ihan niin kuin lätkän mm vuonna -95 tai ylipäänsä leffaan meneminen? Tutkitaanko tällaisia ilmiöitä jossain yliopstossa tms. hienommassa oppilaitoksessa?
[/quote]
OO? Minusta ihmisen kuolema ja varsinkin itsemurha on surullinen asia. Ei sen tarvitse olla minun tuttuni ja silti tunnen surua. ei sen tarvitse olla julkkis, silti tunnen surua. Olen ollut kuskina täysin ventovieraan nuoren hautajaisissa ja itkin muistotilaisuudessa eniten.
[/quote]
Juuri näin. En sitä kiistä, mutta kun miettii kuinka paljon ihmisiä kuolee mitä erilaisimpien tragedioiden saattelemana niin välillä tuntuu että ns. julkkikset saavat "kohtuuttoman" paljon myötätuntoa. Tietysti kyseessä ei olekaan mikään kilpailu, mutta valtamedioiden ja julkisuuden voima on välillä häkellyttävä. Siis ihan vaan pohdiskelen asiaa.
[/quote]
What's the point? Minusta on luonnollista, että näyttelijän, joka on erittäin tunnettu ja suosittu, kuolema aiheuttaa suurta surua ihmisissä. Toki moni meistä kokee surua kuullessaan kansanmurhista, murhista tai tapaturmien uhreista, mutta tällöin ei usein ole nimeä, jolle toivottaa hyvää matkaa tuonpuoleiseen.
Ja jos miettii, niin kyllähän moni tuntematonkin vie turmapaikoille kynttilöitä ja kukkia, onko sekin sitten väärin? Miksi se vainaja pitäisi tuntea henkilökohtaisesti, jotta saa surra?
[/quote]
Niin, aika itsekästä surra vain niitä kenet on henkilökohtaisesti itse tuntenut, surra vain sitä, että itse menetti jotain.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:44"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:51"]
Voi, kun masennukseen keksittäisiin oikeasti parantava hoito :(
[/quote]
Niin. Ja vielä tärkeämpää olisi, että kyseinen sairaus otettaisiin todesta, eikä sitä vähäteltäis enää. "Ota ittees niskasta, piristy, oot vaan laiska, voi kun tuo alakulo jo helpottaisi" siinä kommentteja joita olen kuullut. Jokaisen lyttäyksen jälkeen vihaan itseäni enemmän ja alan itsetuhoiseksi.
Surku kyllä, maailma menetti paljon. Hänellä olisi varmasti ollut paljon annettavaa.
[/quote]
Häneltähän ilmeisesti vielä tulossa neljä elokuvaa? Joten kiireinen mies täytynyt olla ja paiskinut töitä loppuun asti!!
Ei se huumori ja komiikka aina takaa pitkää elämää vaan voi olla myös selviytymiskeino/suojakilpi.
itsestäni ei kuulemma näe ulospäin työelämässä masennus + ahdistushäiriö. Kuvaillaan positiiviseksi ja iloiseksi ihmiseksi. Ei aina ulkopuolinen voi ymmärtää sitä sisäistä taistelua mitä joku voi itsensä kanssa käydä.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:53"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:51"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:33"]
Mahtava, hersyvä koomikkohan hän. En nyt halua rienata, mutta on tavallaan mielenkiintoista kuinka ns. julkkiksen kuolema aiheuttaa monissa ihmisissä tunnereaktion suuntaan tai toiseen. Miksi näin? Onko julkkis tavallaan "kaikille tuttu" median kautta ja sitä myöten voi samaistua julkkiksen poismenoon? Ehkä. Onko kyseessä jokin kollektiivinen kokemus, ihan niin kuin lätkän mm vuonna -95 tai ylipäänsä leffaan meneminen? Tutkitaanko tällaisia ilmiöitä jossain yliopstossa tms. hienommassa oppilaitoksessa?
[/quote]
OO? Minusta ihmisen kuolema ja varsinkin itsemurha on surullinen asia. Ei sen tarvitse olla minun tuttuni ja silti tunnen surua. ei sen tarvitse olla julkkis, silti tunnen surua. Olen ollut kuskina täysin ventovieraan nuoren hautajaisissa ja itkin muistotilaisuudessa eniten.
[/quote]
Juuri näin. En sitä kiistä, mutta kun miettii kuinka paljon ihmisiä kuolee mitä erilaisimpien tragedioiden saattelemana niin välillä tuntuu että ns. julkkikset saavat "kohtuuttoman" paljon myötätuntoa. Tietysti kyseessä ei olekaan mikään kilpailu, mutta valtamedioiden ja julkisuuden voima on välillä häkellyttävä. Siis ihan vaan pohdiskelen asiaa.
[/quote]
What's the point? Minusta on luonnollista, että näyttelijän, joka on erittäin tunnettu ja suosittu, kuolema aiheuttaa suurta surua ihmisissä. Toki moni meistä kokee surua kuullessaan kansanmurhista, murhista tai tapaturmien uhreista, mutta tällöin ei usein ole nimeä, jolle toivottaa hyvää matkaa tuonpuoleiseen.
Ja jos miettii, niin kyllähän moni tuntematonkin vie turmapaikoille kynttilöitä ja kukkia, onko sekin sitten väärin? Miksi se vainaja pitäisi tuntea henkilökohtaisesti, jotta saa surra?
[/quote]
Niin, aika itsekästä surra vain niitä kenet on henkilökohtaisesti itse tuntenut, surra vain sitä, että itse menetti jotain.
[/quote]
No sitähän näyttelijän kuoleman sureminen nimenomaan on: kurjaa kun ei saada enää uutta kivaa viihdettä hänen roolitöidensä myötä.
[/quote]
Minä ainakin suren sitä, että yksi ihminen menetti henkensä ja vielä oman käden kautta (epäillään ainakin näin). En sure sitä, mitä itse menetin, vaan minua surettaa hänen läheistensä puolesta sekä hänen itsensä puolesta, että päätyi näin epätoivoiseen tekoon.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 09:28"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:53"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:51"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 08:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:33"]
Mahtava, hersyvä koomikkohan hän. En nyt halua rienata, mutta on tavallaan mielenkiintoista kuinka ns. julkkiksen kuolema aiheuttaa monissa ihmisissä tunnereaktion suuntaan tai toiseen. Miksi näin? Onko julkkis tavallaan "kaikille tuttu" median kautta ja sitä myöten voi samaistua julkkiksen poismenoon? Ehkä. Onko kyseessä jokin kollektiivinen kokemus, ihan niin kuin lätkän mm vuonna -95 tai ylipäänsä leffaan meneminen? Tutkitaanko tällaisia ilmiöitä jossain yliopstossa tms. hienommassa oppilaitoksessa?
[/quote]
OO? Minusta ihmisen kuolema ja varsinkin itsemurha on surullinen asia. Ei sen tarvitse olla minun tuttuni ja silti tunnen surua. ei sen tarvitse olla julkkis, silti tunnen surua. Olen ollut kuskina täysin ventovieraan nuoren hautajaisissa ja itkin muistotilaisuudessa eniten.
[/quote]
Juuri näin. En sitä kiistä, mutta kun miettii kuinka paljon ihmisiä kuolee mitä erilaisimpien tragedioiden saattelemana niin välillä tuntuu että ns. julkkikset saavat "kohtuuttoman" paljon myötätuntoa. Tietysti kyseessä ei olekaan mikään kilpailu, mutta valtamedioiden ja julkisuuden voima on välillä häkellyttävä. Siis ihan vaan pohdiskelen asiaa.
[/quote]
What's the point? Minusta on luonnollista, että näyttelijän, joka on erittäin tunnettu ja suosittu, kuolema aiheuttaa suurta surua ihmisissä. Toki moni meistä kokee surua kuullessaan kansanmurhista, murhista tai tapaturmien uhreista, mutta tällöin ei usein ole nimeä, jolle toivottaa hyvää matkaa tuonpuoleiseen.
Ja jos miettii, niin kyllähän moni tuntematonkin vie turmapaikoille kynttilöitä ja kukkia, onko sekin sitten väärin? Miksi se vainaja pitäisi tuntea henkilökohtaisesti, jotta saa surra?
[/quote]
Niin, aika itsekästä surra vain niitä kenet on henkilökohtaisesti itse tuntenut, surra vain sitä, että itse menetti jotain.
[/quote]
No sitähän näyttelijän kuoleman sureminen nimenomaan on: kurjaa kun ei saada enää uutta kivaa viihdettä hänen roolitöidensä myötä.
[/quote]
Minä ainakin suren sitä, että yksi ihminen menetti henkensä ja vielä oman käden kautta (epäillään ainakin näin). En sure sitä, mitä itse menetin, vaan minua surettaa hänen läheistensä puolesta sekä hänen itsensä puolesta, että päätyi näin epätoivoiseen tekoon.
[/quote]
Suretko samoin kaikkien itsemurhan tehneiden puolesta? Joka kerta?
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:22"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 02:21"]Robbie Williams tuo teinityttöjen idoli :(
[/quote]
Tahallasko sekoitit?
[/quote]
Mäki sekoitin ensin että Robbie!
[/quote]
Tyhmät.