Yläkouluun siirtyminen...ov
Millä mielin poikalapsenne aloittavat seiskaluokan? Entä mitä itse äitinä (isinä) ajattelet?
Meillä lapsella suht rauhallinen mieli, jännittää toki, mutta enemmän luottavaisin fiiliksin. Minä äitinä olen aivan löysät pöksyissä :(
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:24"]
Pojasta ei saa selvää, mutta minua huolestuttaa. Kavereita ei oikein ole ollut viime vuonnakaan, niin jääkö tänä vuonna kokonaan sivuun. Pojalla todella huono ulosanti, mikä aiheuttaa sen, että ei uskalla puhua juuri mitään ja takeltelee sitten hätäpäissään.. no kukas sellaista jaksaa kuunella. Ja tuollainen ihminen on juuri se paras mitä kiusata. '
Toivottavasti kaikkien lasten vanhemmat viitsisivät puhua koulukiusaamisesta taas lukuvuoden alussa. Eihän se tietysti meidän häpeä ole, jos lapsi tai nuori ei osaa käyttäytyä ryhmässä, mutta inhottavaa joutua kohteeksi.
[/quote]
:( Mutta toisaalta ns. puhtaalta pöydältä on hyvä aloittaa. En tiedä minkä kokoinen ylä-aste teillä kyseessä, mutta isossa koulussa toki on paljon myös vaihtoehtoja kavereiden suhteen.....
Muutamana päivänä on sanonut, että vähän jännittää. Hyvän tuulisena ja reippaana kotiutui tänään ekan koulupäivän jälkeen. Siirtymistä varmaan helpotti, että luokka pysyi samana.
Milä mielin yläkoulun jo tälle syksylle alottaneet? Onko kaikki sujunut odotetusti?
Tyttö oli tänään ekan päivän koulussa. Hyvin oli mennyt ja niin odotinkin. Ihmeen vähän tuo etukäteen mietti sitä aloitusta, jotenkin oli luottavaisempi itsekin kuin olisin uskonut. Tosin aika poikki näytti koulupäivän jälkeen olevan, melkein tippa linssissä. Sanoi että hyvin oli mennyt ja illalla sitten juttua tuli ja kertoi päivästään. Rankkaa, mutta mukavaa oli ollut.
Kyseessä lapsi, jolle pienempänä uudet asiat olivat aina isoja. Monesti niitä mietittiin monta päivää etukäteen, varsinkin illalla. Etukäteen juteltiin ja yritettiin purkaa epävarmuutta miettimällä tulevia yksityiskohtaisesti. Tähän nähden otti tuon yläasteelle siirtymisen aika rauhallisesti, ei hirveästi stressannut. Luokalla oli lähes kaikki uusia luokkakavereita, mutta useita tyttö tiesi ennestään ja kouluun tutustumispäivänä keväällä oli nähnyt luokan ja luokanvalvojan.
Pahasti alakoulussa kiusattu poikani aloitti tänään yläkoulussa, ei jännittänyt yhtään, reippaana lähti ja kun kotiuduin töistä, löysin nukkuvan käärön tietsikan edestä. Onneksi kiusaamista ei ollut enää kutosella, koska jouduimme vaihtamaan koulua kiusaamisen vuoksi, mutta eihän sitä vielä tiedä, että oliko vapaana kiusaamisesta vain vuoden, vai voisiko jatkua?
Hyvin meni eka päivä yläkoulussa.
Poikaa jännitti kyllä koulun alku kun uudella luokalla oli vain 2 tuttua eikä yhtään kaveria.
Pojat ainakin olivat välitunnit isolla porukalla ja se helpotti kun ei tarvinnut olla yksin.
Toivottavasti jatko sujuu hyvin.
Äitiä jännitti melkein yhtä lujaa kun poikaa :)
Pojasta ei saa selvää, mutta minua huolestuttaa. Kavereita ei oikein ole ollut viime vuonnakaan, niin jääkö tänä vuonna kokonaan sivuun. Pojalla todella huono ulosanti, mikä aiheuttaa sen, että ei uskalla puhua juuri mitään ja takeltelee sitten hätäpäissään.. no kukas sellaista jaksaa kuunella. Ja tuollainen ihminen on juuri se paras mitä kiusata. '
Toivottavasti kaikkien lasten vanhemmat viitsisivät puhua koulukiusaamisesta taas lukuvuoden alussa. Eihän se tietysti meidän häpeä ole, jos lapsi tai nuori ei osaa käyttäytyä ryhmässä, mutta inhottavaa joutua kohteeksi.