Voiko 8 vuotias itse tietää olevansa homo?
Poikani on aina ollut vähän "erilainen" kuin naapurin pojat. Hän on kyllä erittäin liikunnallinen ja touhukas, eikä millään tapaa "tyttömäinen". Mutta hän on herkkä, puhuu taitavasti tunteistaan ja on jotenkin tosi empaattinen ja ikäistään fiksumman oloinen.
Ihan 4 vuotiaasta asti olen ajatellut hänen olevan luultavasti homo. Ihan hassua sanoa näin lapsesta, mutta minulla on jokin hyvin vahva tunne. Hän oli mm.koko eka luokan ihan lumoutunut luokkansa apuopettajaan (nuori mies) ja puhui hänestä ihan koko ajan. Kertoa yksityiskohtaisesti hänen ulkonäöstään jne. Lisäksi hän kiinnittää joka paikassa huomion miehiin, komeisiin nuoriin miehiin. Sitten hän kommentoi meille vanhemmille näistä jotain todella yksityiskohtaista, kuten "näyttekö kun tuolla miehellä oli korvikset?". Eilen hän sanoi ystävänsä olevan söpön näköinen.
Mieheni sanoi että kyseessä on vaihe, mutta minä epäilen että poika on todellakin selvästi homo. Ja mitään pahaa ei tietenkään homoudessa ole, tämä ei ole mikään kauhistelu-kommentti.
Mitä ajatuksia?
Kommentit (76)
No itse tajusin olevani lesbo vasta 16 vuotiaana. Piirteet oli silti arvattavissa jo tosi pienestä. Alle kouluikäisenä ihailin jo kaikkia naishahmoja tv:ssä, sit esim. Pirates of the Caribbean elokuvissa kaikilla muilla kavereilla oli ihastus Will:iin ja Jack:iin ja itellä Elisabethiin :D Eli ei välttämättä tiedä nyt mutta isompana voi huomata tuommoisia.
Ei silti kannata olettaa ja ajatella stereotypioiden kautta. Olet vain tukena ja turvana mitä tahansa tapahtuukin.
Se on vaan omaksunut sen mitä muut luokkakaverit sanoo siitä.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa ikävältä ihmiseltä. Miks ihmeessä pitää omasta lapsestaan miettiä kaikkea tuollaista likaista. Anna pojan olla mitä on ja kasvaa rauhassa!
Sinä kuulostat aivan kauhealta ihmiseltä. Ei homous ole likaista.
ex homoseksin orja kirjoitti:
lasten piirretyistä se homous tarttuu, näin meillä sarjassakin pikkupojan vanhemmat on homoja, toinen on musta toinen valkoinen,sairatsa
Uli uli ulii!
Minun poika ihastui ekalla ja tokalla luokalla miespuoliseen ip-kerhon ohjaajaan.
Annoin hänen ihastuksensa olla ihan neutraalina, en kiinnittänyt siihen liikaa huomiota.
Neljännellä luokalla kertoi, että piti niin kovasti Ip-ohjaajasta, joka oli mies, mukava ja reilu. Ei niinkuin opet jotka aina syytti poikia kaikesta. Ja oli myös tiukka, nuhteli poikaanikin kun vei toiselta tämän "peliajan" ja poikani sai rangaistuksen.
Tajusin että lapset/nuoret tarvitsevat rajoja myös kodin ulkopuolella, se tuo heille turvallisuuden tunnetta.
Ja jos on homoseksuaali niin sitten on.
Poikani ei ole mutta ei haittaittaisi vaikka olisi. Tärkeintä on että on onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulin 8-vuotiaana mitä tarkoittaa lesbo ja ajattelin, kuinka kamalaa. Kului pari vuotta ja ihastuin tyttöön. Ja sillä tiellä olen edelleen yli 40-vuotiaana.
Ikävää, että sairastuit sitten vahoilla päivilläsi. Tsemppiä!
Uli uli ulii!
Vierailija kirjoitti:
Testosteronitasot kannattaa käydä tarkistamassa.
Uli uli ulii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tietää tai olla tietämättä. Musta näissä keskusteluissa unohtuu se, miten paljon sukupuoli on sukupuolihormoneita. Kun ne lähtevät kunnolla mellastamaan murrosiässä, tilanne voi vielä muuttua, mutta yhtä hyvin olla totta kai muuttumattakin. Olisin kuitenkin vielä odottavalla kannalla siihen saakka. Enkä itsekään vastusta homoutta. Tiedostan vain sen, miten paljon ihiminen kasvaessaan ja kehittyessään muuttuilee. Yllätyksiä tulee joka suuntaan.
Oletko odottavalla kannalla myös heteroilta vaikuttavien lasten kohdalla?
Ihan selvästi tunnuit loukkaantuvan, tää on sulle arka paikka näköjään. Älä näe mörköjä kaikkialla kuitenkaan
Joo, olen odottavalla kannalla kaiken suhteen, tuskin nyt päällimmäisenä mietin heteroudesta tuollaista, ja sarkasmiahan heittosi olikin (mutta miksi?) mutta olen odottavalla kannalla esim. ulkonäön, luonteen, persoonallisuuspiirteiden ym. suhteen. Kaikenlaiseen voi murkkuikä tuoda yllättäviä käänteitä, eikä vain väliaikaisia vaan sellaisia, että lapsesta ei olisi uskonut, mllainen aikuinen hänestä tuli. Mutta kyllähän kaikki tän tietää? Perussettiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne luokkakaverit hänet hakkaa. Sen siitä saa kun pitää olla mieleltään sairas.
Uli uli ulii!
Ihastuin (olen mies) naistarhaopeen aikoinaan tarhassa jotain viisi vuotiaana. Myöhemmin tietysti tajusin olevani täysin umpihetero kuten olen ollutkin näihin päiviin asti. Kuitenkin nykyään keski-ikäisenä miehenä näytän aika lailla homppelilta ja on epäiltykin täysin eri ihmisten toimesta. Ja se vähä mitä ulkona käyn, niin yksi nk. homomiehen lähestyminenkin on koettu viime vuosina. Tosin arvailujen varaan jäi mikä sekin oli.
Naisia ei seurassani ole kuitenkaan nähty ikinä eikä varmaan tulla näkemäänkään. Tämä nähtävästi sitten kaivelee monia ettei pysty lokeroimaan mikä tää oikein on. Lintu vai kala? Että voi nämä asiat mennä näinkin päin....
no ei todellakaan tiedä. se seksuaalisuus kun kasvaa jokaisella ihmisellä vasta murrosiässä.
aloitus ja suurin osa ketjun vastauksista on täysin naurettavia.
t. tosihomo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa ikävältä ihmiseltä. Miks ihmeessä pitää omasta lapsestaan miettiä kaikkea tuollaista likaista. Anna pojan olla mitä on ja kasvaa rauhassa!
Sinä kuulostat aivan kauhealta ihmiseltä. Ei homous ole likaista.
Omasta lapsesta seksijuttujen miettiminen on.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne luokkakaverit hänet hakkaa. Sen siitä saa kun pitää olla mieleltään sairas.
Tuntuisiko kivalta jos sinut hakattais? Vaikutat sellaiselta ihmiseltä joka olisi valmis hakkaamaan muita.
Olin lapsena "hetero", vasta myöhemmin heräsi mielenkiinto omaan sukupuoleen.
Ap:
Pelaisin sinuna varman päälle ja varmistaisin, että perheessänne puhutaan pojan kasvaessa sukupuolivähemmistöistä, jotta hän tietää, että aihe ei ole kielletty tabuaihe kodissanne. Puheen täytyy olla positiivista. Myös miehen täytyy osallistua. Jos olette poikasi kanssa tilanteessa, jossa on homofobista puhetta, sinun (ja miehen!) on otettava siihen kantaa. Kunhan lähipiiri on kannustava, homoksi kasvaminen voi käydä kivuttomastikin. :)
T. 20+-vuotias sateenkaarilapsi jolla oli hyvät vanhemmat ja siksi kivuton nuoruus
Eihän lapsi voi tietää olevansa heterokaan. Miksi lapsi sellaista tietäisi?
LopunajantiedemiehetRy kirjoitti:
ei kukaan ole lapsena jo homo, seksuaalisuus syntyy ja muovautuu eroottiseksi murrosiässä ja silloinkaan kukaan ei tule homoksi muuta kuin demonien vaikutuksesta
Tuossa iässä minun mielestäni tytöt oli ihan ällöjä. Murrosiässä tytöt muuttuivat ällöistä kiinnostuksen kohteiksi ja pysyivät sellaisina. Olen hetero.
Itselläni oli useita "tyttöystäviäkin" lapsena. Teininä vasta tajusin olevani homo.
Aloittaja on se, joka tässä on sekaisin.
Olin itse myös tuon ikäisenä ala-asteella tunnollinen, rauhallinen ja henkisesti varttuneempi kuin muut luokan pojat opettajien mukaan, mutta en kuitenkaan ollut (enkä ole tälläkään hetkellä) mitenkään "tyttömäinen" harrastusten tai ulkoisen olemukseni suhteen.
Ihailin itse myös noin 8-10 vuotiaana miespuolista nuorta/vastavalmistunutta englannin kielen opettajaa ja muistan yrittäneeni saada häneltä huomiota tekemällä kaikki tehtävät mahdollisimman hyvin ja osallistumalla oppitunneilla todella aktiivisesti (esim. viittaamalla joka kysymykseen).
En mielestäni kyllä sen ikäisenä vielä tiedostanut olevani homo vaan toivoin ehkä enemmänkin itse kasvavani samanlaiseksi kuin ihailuni kohteet, joten sanoisin että kyseessä voi myös olla vain ohimenevä vaihe.
Tätäkin yläpeukutettu huolella :D
Ei tuollaista pikkuälykköä ja herkkää poikaa tule mitkään autot ja ryntäät kiinnostamaan koskaan. Ehkä suuntautuu esteettisesti enemmän vaikkapa sisustukseen, taiteisiin tai filosofiaan.
Mopon rassaus on ihan muita varten.
Omani oli samanlainen ja hänellä on nykyään poikaystävä.