Millaiset häät ovat onnistuneet eli

Viime lauantaina oli onnistuneet häät. Vihkiminen ulkona, kaunis nuoripari (morsian luonnonkaunis, meikitön), hääpuheet lyhyitä ja osuvia, ei perinneleikkejä, vaan pari hauskaa uutta juttua, hyvät ruuat ja kakkua, ei viinaa. Ei tansseja.

Ruokarajoitteet huomioitu, salaattitarpeet jokainen omassa kulhossaan, seisova pöytä. Ei alkoholia.

Sitä ruokaa ei tarvinnut odottaa puolta päivää vaan valokuvassa kävivät ennen vihkimistä ja kirkosta siirryttiin suoraan syömään.

Ohjelmaa ei ollut kuin ihan muutama juttu, puheitakaan ei pahemmin ollut.

Vieraat viihtyivät aamuyöhön asti vaikka itse juhlakalut häipyivät jo yhdeksän tietämillä hääyötään viettämään, yhä oltiin ilman alkoholia, ruokaa riitti, ei ollut ohjelmaakaan vaan kaksi rentoa sukua joilla juttu luisti. Tutustumista auttoi myös se ettei tehty pöytiin nimikylttejä kuin juhlakalujen vanhemmille ja sisaruksille (+avecit), muut saivat istua siihen mistä löytyi tyhjä paikka.

Toiset häät täyttivät myös pitkälti nämä kriteerit, paitsi sulhasen sukua ei ollut muita kuin hänen lapset (tosin sulho on kyllä ollut ahkerana toisenkin vaimonsa kanssa tehdäkseen suvustaan isomman) joten viihtyvyyden ylläpito oli lähinnä yhden suvun harteilla.

Hääpaikkoina olivat molemmissa vanha koulu, ensimmäisessä ei toimi enää koulua ja toisessa toimii yhä.

Omat häät olivat mielestäni oikein onnistuneet. Mieheni ja minä ei haluttu häitä järjestää ihmeemmin. Ajateltiin mennä vain vanhempien läsnäollessa maistraatissa naimisiin. Anopit (siis molempien äidit) yhdessä päättivät kuopuksilleen järjestää oikeat sukuhäät, kun isosisaruksista kukaan ei ole mennyt naimisiin vaikka avopuolisoita on ja jälkikasvuakin riittävästi. Mukavan railakkaat juhlat meille järjestettiin, ainoastaan oman pukuni valitsin (en suostunut pitsihörhelöihin, vaan kauniin harmaan mekon halusin), muutoin en puuttunut juhlaan. Heitä varten koko höpötys oli, meille oli tärkeää vain laillistaa liittomme. Tuosta on pian 15-v aikaa ja mukavat muistot. Myös molempien vanhemmat tulivat iloiseksi saadessaan järjestää kerrankin häät. Ja komiat olivatkin. Kiitos äiti ja anoppi! Ja kiitos pikkuisten hoitamisesta pyyteettä!!!

Hääpaikkana järven ranta, vanha rakennus, jossa tilaa. Häissä tervetulleita kaikki ikäluokat vauvasta vaariin. Monipuolinen ruoka, alkoholittomia virvokkeita tarjolla useassa paikassa. Ohjelmana mieskuoron laulua, max. kaksi puhetta.Miellyttävä ilmapiiri. Lähtiessä vieraat saivat cd-levyt kuvitettuina ja levyllä koostettuna musiikkia hääparille tärkeistä kappaleista.

Mukavimmat:

Ei liikaa ankeita leikkejä, mutta jotain pientä kivaa ohjelmaa. Hyvää ruokaa ja viihtyisä paikka. Hyvin järjestetty aikataulu. Lopuksi tanssia. Joku alkoholitarjoilu ainakin ruokailun ajan olis hyvä, mutta ei haittaa vaikka loppuilta olis omakustanteinen, jos baaritiski hyvin organisoitu.

Ei se ihmeellistä vaadi.

Vihkiminen kauniissa pienessä kirkossa ja hääpuhe perustui Raamatun teksteihin. Kaunista yksinlaulua, kirkon koristelu hääparin näköinen.

Hääjuhla kartanossa, tarjoilu tietyn teeman mukaan, joka hääparille tärkeä. Ohjelma hauskaa, ei perinteistä. Esiintyjänä mies ja kitara.

Illan päätteeksi ilotulitusta.