Olen 29-vuotias enkä koe olevani "nuori"

Termistö muuttu vanhenevan väestön mukana. 

Olemme nuoria aikuisia

Minulla se iski päin näköä joskus 25-vuotiaana kun puhelimessa eräs virkailija sanoi ettenhän minä mikään nuori enää ole, kun kyse oli jostain nuorten jutusta. Siitä eteenpäin vaan homma parantunut.

Olen huomannut. 30 on uusi 20. Ei fyysisesti tai biologisesti, mutta tämä on mantra.

Itse tunsin jo 20 vuotiaana vanhaksi. Ehkä olen nk. vanha sielu?

Ikinuoruutta palvotaan. Miksi nykyään ei voida hyväksyä ikääntymistä ja ihannoida iän tuomaa kokemusta? Toisaalta tämä nuoruuden venyttäminen voi olla ikäihmisten tapa vähätellä täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka sattuvat olemaan itseä nuorempia.

Et olekaan. 

No ethän sä enää nuori olekaan. Olen itse lähellä 50v ja eräs itseäni vanhempi tokaisi mulle, että voi, sinähän olet vielä nuori. Oma jälkikasvuni heittää huulta ja kertoo mun olevan jo vanha " eukko". Se ikä on mistä vinkkelistä kattelee sitä. Olet hyvä juuri siinä iässä missä olet kulloinkin

Vierailija kirjoitti:

No ethän sä enää nuori olekaan. Olen itse lähellä 50v ja eräs itseäni vanhempi tokaisi mulle, että voi, sinähän olet vielä nuori. Oma jälkikasvuni heittää huulta ja kertoo mun olevan jo vanha " eukko". Se ikä on mistä vinkkelistä kattelee sitä. Olet hyvä juuri siinä iässä missä olet kulloinkin

Ongelma tässä lienee jos virallisesti median käyttämä termistö muuttuu vain koska toimittajat yms. ovat vanhempia. 

Tunnen itseni henkisesti hyvin vanhaksi jo 30v ja tarkoitan sitä että mieli on väsynyt.

Hauskaa saada aina ammattiliitolta joku jäsenkirje sähköpostina ”hyvä nuori jäsenemme”. Ja olen reilusti yli kolmekymppinen. Kirje on kuin jollekin aloittelevalle koululaiselle tai eskarilaiselle suunnattu värikynällä piirrettyine ihmishahmoineen ja lässytyksineen.

Vierailija kirjoitti:

No ethän sä enää nuori olekaan. Olen itse lähellä 50v ja eräs itseäni vanhempi tokaisi mulle, että voi, sinähän olet vielä nuori. Oma jälkikasvuni heittää huulta ja kertoo mun olevan jo vanha " eukko". Se ikä on mistä vinkkelistä kattelee sitä. Olet hyvä juuri siinä iässä missä olet kulloinkin

"Nykyajan 6-kymppiset ovat entisaikojen 4-kymppisiä."

Elinikäodotteen kasvaessa aina vaan vanhemmat ovat nuoria.

Aloittajalle sanoisin, että odotapas vaan...

Itse tunsin olevani raihnainen ikäloppu 29-vuotiaana, jo 21-vuotiaasta vaativassa ammatissa työskennelleenä, ja mietin, millä keinoin jaksan vielä 30 vuotta työelämässä.

Jaksettu on, välillä hyvin jopa erinomaisesti, välillä huonosti, välillä hyvin huonosti, mutta jaksettu kuitenkin.

Siinä ne vuodet kulki kulkuaan, mitä enemmän vuosia sitä nopeammin, välillä sutjakasti vierien, välillä takkuisesti kompuroiden.

Nyt 65 v., ja eläke alkoi juoksemaan, ja tunnen itseni nuoremmaksi kuin viimeiseen 40 vuoteen, ja nautin elämästä ikään kuin olisi (kultainen) Olympiamitali kaulassa uskomattoman suorituksen jälkeen...

Terveiset Mattssonille!!

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa saada aina ammattiliitolta joku jäsenkirje sähköpostina ”hyvä nuori jäsenemme”. Ja olen reilusti yli kolmekymppinen. Kirje on kuin jollekin aloittelevalle koululaiselle tai eskarilaiselle suunnattu värikynällä piirrettyine ihmishahmoineen ja lässytyksineen.

Minä laittaisin jo palautetta tuommoisesta. Antaa melko epäammattimaisen kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa saada aina ammattiliitolta joku jäsenkirje sähköpostina ”hyvä nuori jäsenemme”. Ja olen reilusti yli kolmekymppinen. Kirje on kuin jollekin aloittelevalle koululaiselle tai eskarilaiselle suunnattu värikynällä piirrettyine ihmishahmoineen ja lässytyksineen.

Kelan sivuillakin on noita päiväkoti-ikäisten piirroshahmoja. Tosin ei kaikilla, esim. työnantajien asioinnissa niitä ei näy. Piirroshahmot on sijoitettu esim. työttömien ja eläkeläisten palveluihin. Myös omaisen kuolemassa on hassu kuva. Tiedä sitten mitä tässä on taustalla.

Oon saman ikäinen kolmen lapsen äiti. Olen ollut nuori äiti, mutta en mä enää jaksaisi kuunnella sitä kuinka nuori äiti nyt oon. Enhän ole! Mun ikäiset ehkä hommaa sitä esikoista nyt, mutta en mä nyt enää ole mikään nuori äiti. Ihan saman ikäinen, kun ne jotka sitä esikoista hommaa. Tosi ärsyttävää välillä kuunnella sitä. Mut en mä myöskään koe olevani mikään vanhus, paljon on vielä opittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ikinuoruutta palvotaan. Miksi nykyään ei voida hyväksyä ikääntymistä ja ihannoida iän tuomaa kokemusta? Toisaalta tämä nuoruuden venyttäminen voi olla ikäihmisten tapa vähätellä täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka sattuvat olemaan itseä nuorempia.

Jälkimmäisestä kyse.

Vierailija kirjoitti:

Minulla se iski päin näköä joskus 25-vuotiaana kun puhelimessa eräs virkailija sanoi ettenhän minä mikään nuori enää ole, kun kyse oli jostain nuorten jutusta. Siitä eteenpäin vaan homma parantunut.

Mikä on parantunut?

Enemmän se on kiinni omasta elämäntilanteesta. Vaikka olen 30-vuotias, opiskelen yhä enkä ole koskaan ollut naisen kanssa, joten tunnen vielä pitkälti olevani nuori. Vakituinen työpaikka ja oma talo eivät myöskään vaikuta tunteeseen.

Itse olen 28v ja koen olevani hyvin nuori. Valmistun kohta maisteriksi ja säästän seuraavaa reppureissua varten. Haluaisin kokeilla seinäkiipeilyn harrastamista ja ehkäpä uuden kielen opiskelua. 

Mielenkiintosita miten erilaisissa elämäntilanteissa 25-30v ihmiset voi jo. Joillain on jo omistuasuntoa, 10 vuotta työkokemusta, lapsia jne. toisilla taas opinnot kesken, ei työkokemusta, omistusasuntoa tai lapsia (tai edes kumppania)