Mieheni veti litsarin poskeeni just
Tilanne oli siis: hän makasi tekemättä mitään , lapset piti hoitaa nukkumaan, pyykit lajitella, toiset pyykit kuivumaan jne ja nalkutin asiasta. Hän ei jaksanut kuunnella ja käski vaan poistua huoneesta. En poistunut ja hän hermostui huitaisi ensin käteen josta huusin ettet vittu koske jolloin se veti litsarin.
Nyt olen istunut veskissä puoli tuntia ja itkenyt, itkenyt ja itkenyt.
Oliko tämä nyt sitten minun syytäni ja olinko todella ansainnut tuon? :´(
Kommentit (80)
Ei kukaan ansaitse tota. Toi on sama kun lapsilla, kun se ei enää osaa sanoa tai tehä mitään niin jos siihen on taipumusta niin lyö :/
Alkusoittoa. Paras kun alat katsella uutta kämppää tai sitten pistät tän idiootin pihalle. Mitä hyötyä tosta äijän kuvatuksesta sulle on. Laiska paska joka makaa sohvalla eikä tee mitään.
Lasten vuoksi äijä ulos ja sassiin. Jos kerran lyö, lyö toistekin ja aina pahemmin.
Oli kuulemma minun vika kun en poistunut ja antanut hänen rauhoittua. En poistunut koska koen hänen vaan yrittävän kontrolloida liikaa kaikessa. En minäkään käske hänen poistua tai ala raivoo takaisin( saati sitten väkivaltaiseksi) jos hän tulee jotain valittamaan. En vaan pysty lopettaa tätä itkua,silmät vaan tulvii kyyneleitä enkä meinaa ees tätä tekstiä nähdä. Oon ihan rikki.
Ap
Äijä ulos ja heti! Kellään ei ole oikeutta lyödä muita, eikä varsinkaan omaa vaimoa.
Nyt äijä pihalle, lasten takia! Minä olen perheestä, jossa jouduin katsomaan väkivaltaista isää. Hän ei ikinä koskenut minuun mutta äitiini kyllä. Ja se on jättänyt elinikäiset traumat. Jo se pari kertaa minkä aluksi näin satutti niin paljon että mietin vain miten pelastan äitini. Joka oli niin "heikko" että edelleen on hakattavana, soittaa meiltä lapsiltaan turvapaikkaa aika ajoin..et halua tällaista elämää
Tämä on just näiden vaimonhakkaajien pravuuri numero väittää, että uhrissa olisi se vika miksi he ovat lyöneet.
No kyllä oli "henkistä väkivaltaa" kun pyytää sohvalla lojuvaa osallistumaan kotitöihin. Voi ziisus, totakin ajatuksen juoksua.
Kenelläkään ei ole oikeutta lyödä ketään missään muussa tapauksessa kuin itsepuolustuksena.
EIKÄ KOSKAAN fyysisesti heikonpaansa.
Väkivalta on A I N A väärin! Tekijä on AINA itse vastuussa teoistaan! MIKÄÄN ei oikeuta väkivaltaan!
Minä kertoisin tuon saman, mitä täällä kerroit, kavereilleni ja myös yhteisten kavereiden, pariskuntien, kuullen sanoisin aivan varmasti jotain tyyliin "seuraavasta lyönnistä sitten saat rikosrekisterin"! Oppii mies, ettei naisia hakata!!! Jo se, että uskallat julkisuuteen tuoda reilusti tuon miehen väkivallan, voi saada miehen pidättäytymään väkivallasta, koska se koituu hänen itsensä HÄPEÄKSI ja moni kaverinsa voi alkaa karttamaan väkivaltaista. Naisten hakkaajaa ei monikaan siedä, he ovat vankilahierarkiassakin vankien keskuudessa pohjasakkaa!!!
Kyllä vangit tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin!
Kiitos kun ette lyttää minua, hajottaa ja suruttaa jo niin paljon muutenkin :´(
ap
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 22:13"]
Miehesi teki väärin mutta ei sinullakaan ole oikeutta käyttää henkistä väkivaltaa, sekin on rikos.
[/quote]
MIKÄ TÄSSÄ OLI HENKISTÄ VÄKIVALTAA? Siis haloo!!! Tuossa EI OLE henkistä väkivaltaa lainkaan, ,itä ap on kirjoittanut! Hän KÄSKI miehensä auttaa kotitöissä! Jos joku tuossa on käyttänyt henkistä väkivaltaa, niin se on sohvalla makaava mies, joka on ollut täysin välinpitämätön omista lapsistaan ja vaimonsa jaksamisesta kaikkien kotitöiden tekemisessä! Mies ei laittanut tikkua ristiin tehdäkseen oman osansa kotitöistä, mutta henkisen väkivallan lisäksi käytti vielä fyysistäkin väkivaltaa!
Vaimo ei tehnyt mitään väärää vaatiessaan miestä kotitöihin avukseen!
Rasittavaahan on tuollainen nalkutus ja mies tiesi rajansa kun pyysi sinua poistumaan. Toisaalta onko elämisen arvoista varoa miestäsi ja totella tällaisia poistumiskäskyjä. Itse en jaksaisi pidemmän päälle. Lyömiset pystyt välttämään taipumalla miehen tahtoon ja olemalla rauhallinen, mutta samalla voit kyllä keräillä jo kamojasi ja etsiä uutta asuntoa ja elämää. Tuollaisen kanssa pärjää vain "kaikki käy" ihmis tyyppi, en tiedä olisiko sekään hänen kanssaan onnellinen. Miehesi on pelottava, mutta luulen tosiaan että loppuajan (toivottavasti ei kauaan) pärjäät välttämällä vastaanväittämistä ja nielemällä mielipiteesi.
Mitä ap miehesi tekee nyt kun itket? Missä lapset ovat?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 22:28"]
Kyllä vangit tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin!
[/quote]
Niin, tuo vankilaviittaus siitä syystä, että moni vaimonhakkaaja todella joutuu vankilaan ja tulee itse siellä pahoinpidellyksi mustutuksena siitä, että naisia ei hakata! Tämän tajuavat jopa monet paatuneet rikolliset!
Syy ei ole sinun. Vaikka mies mitä yrittäisi väittää. Vain äärimmäinen raukka lyö vaimoa. Miehelläsi on ihan vääristynyt tapa suuttua. Aikuinen ihminen ei lyö toista suuttuessaan.
Se poistuu itse joka kokee, ettei hallitse itseään niinkuin normaalit ihmiset. Vai että sun ois pitänyt poistua, ja jos et, niin oma vika. Huono selitys.
Mulla vaimo lyö mua joskus litsareilla jos en tottele hänen määräyksiään.
En ole koskaan lyönyt takaisin.
Rauhoitut nyt, älä enää jatka riitaa. Jos mies yrittää pyydellä anteeksi....jopa sovintoseksiä saattaa tosi tyhmä ehdotella.
Sanot vain että jutellaan asiasta huomenna ja että nyt mentiin tietyn rajan yli ja haluat miettiä asioita rauhassa. Palataan asiaan huomenna kun ollaan kumpikin rauhoituttu. Etkä pysty nyt mihinkään muuhun.
Mä en kyllä koskaan ole ymmärtänyt miksei akat voi oikeasti vaan painua vittuun jos sanotaan.
Luottavat liikaa siihen, ettei kukaan heitä lyö. No, joku voi lyödä. Minä lähden jopa miehenä nykyään vittuun jos joku isompi ja hullun oloinen niin sanoo. Nuorena en lähtenyt, mutta silloin niitä mustelmia tulikin :D
Vaikka lyöminen onkin väärin, se ei paljon sitä osumaa ottanutta lohduta jos tulee muutakin kuin pikku avaria.
Ihan rauhallista ollut. Ei noteerata toisiamme ollenkaan tällä hetkellä ja se on varmaan parempikin niin. Onneksi on ylä- ja alakerta, ei tartte samassa huoneessa olla.
Yritän nyt vaan hoitaa rutiinit ja selvitä eteenpäin. Kiitos teille jotka ovat ymmärtäneet ja olleet tukenani. <3
Ap
Ihmisillä on erilaisia periaatteita lyödyksi tulemisen suhteen (vink vink vaan näille "noh voi jeesus tarviiko heti erota" -huutelijoille) ja minulle fyysisen väkivalta on ehdoton ei. Ensimmäisestä lyönnistä, läpsäisystä tms. voimakeinon käytöstä minä lähtisin, enkä palaisi. Oma, rakas äitini vannotti minua jo nuorena teini-ikäisenä seurustelumaailmaan astuessa etten jäisi hetkeksikään suhteeseen, jossa minuun on käyty käsiksi. Itselläni ei tätä periaatetta varjosta mikään lapsuudessa nähty/koettu perheväkivalta, vaan tulen tasapainoisesta ja rakastavasta perheestä, jossa minut opetettiin kunnioittamaan muiden ihmisten lisäksi ennen kaikkea itseäni. Jokainen saa asettaa itse omat rajansa, minun rajani menee fyysisessä kiinnikäymisessä. Hyvin kova vastamäki suhteeseen kyllä tulisi myös, jos kumppanini haukkuisi minua esim. huoraksi, lutkaksi yms... Ei meillä vaan ole riitatilanteessakaan tapana haukkua silmittömästi toista - pahimmallakin hetkellä se rakkaus ja kunnioitus toista kohtaan säilyy, vaikka hetkellisesti leimahtaisikin Erikoisia ovat ihmisten käsitykset siitä kuuluisesta vastamäestä, jos kaikki pitäisi kestää ja haluta yrittää uudestaan ja uudestaan.
Aloittajalle tsemppiä tilanteeseen, voin vain yrittää kuvitella millaisessa tilanteessa olet. Toivottavasti kaikki päätyy hyvin ja miehesikin (tai tuleva entisesi) ymmärtäisi hakea itselleen juttuseuraa ammattilaisista, että lapset pääsisivät kuitenkin edes joskus tapaamaan tasapainoista isää - ei protestoivaa, väkivaltaan turvautuvaa miehenvarjoa.