Huvittaako ketään muuta merkkituotteiden perässä juokseminen?

Meidän naapurit on ihan sairaan kovassa kunnossa, kun ne juoksee niin kovasti usean merkin perässä. Me ollaan läskejä nansoissa.

On ne Guccin muovilaukut vaan niin hienoja!

Ei huvita, nolottaa.

Huvittaa joo, mun mielestä on kivaa juosta merkkituotteiden perässä ja vielä kivempi käyttää niitä.

Mä en tajua, miksi jotain merkkiktuotteita pitää ostaa, jos ei tarvitse. Ok, ymmärrän jos ostaa 1-2 laukkua laadukasta merkkiä, eri tarkoituksiin, mutta ihmettä kukaan tekee viidellä? Tai että pitää olla 20 paria merkkikenkiä? Sen lisäksi, kun aika moni  merkki joko tehdään hikipajoilla, tai vaikka joku italialainen merkki, tuodaan porukka tekemään halvalla töitä Italiaan, jotta voitaisiin sanoa sen olevan tehty Italiassa. 

Ei meillä ole mtään merkkitavaroita, enkä niitä tunnistaisi vaikka eteen tuotaisiin. Olen 40 vuotias ja ystäväpiirissäni ei taida näitä merkkituoteihmisiä olla yhtäkään. Olen törmännyt sellaisiin vain tällä palstalla ja minulla ei oikeastaan ole heistä mielipidettä, jokainen tavallaan.

En mä mielestäni juokse merkkituotteiden perässä, mutta minusta on kätevää, ettei kaapissa olisi sekalaista kokoelmaa erilaisia laseja. (Kuten aiemmin meillä oli.) Niinpä olen ostanut Iittalan laseja, jotta olisi samanlaisia enemmän, joka on esim. juhlia järjesteässä kätevää ja arjessakin mukavampi. Jos niitä hajoaa, saa samanlaisia lisää. Päädyin valintaani sen jälkeen, kun oltiin käytetty muutamaa pari vuotta ja todettu ne käteen hyväksi ja kestäviksi (nykylaadusta en tiedä, tästä on aikaa) ja vasta sitten ostettiin enemmän. Jos oltaisiin ostettu jotain merkittömiä, ei olisi todennäköisesti ollut enää samoja myynnissä, joten koko sarjan saadakseen pitäisi ostaa aika nopeasti isompi kasa ennen kuin on huomannut arjessa kuinka toimivia ja kestäviä ne ovat. Laadusta on siis vaikeampi päästä selville. Minulle "merkkiastioiden" hankkiminen on siis puhtaasti käytännöllinen kysymys.

Samaan sarjaan saa myös muita astioita, joten se helpottaa siistin kattauksen tekemistä, jos ei tykkää kuluttaa aikaansa miettimällä erilaisten astioiden yhdistelyä tyylikkäästi.

Meillä on nykyään astiastot hankittuna, joten enää ei yhtään kiinnosta astioiden alet (myös niitä merkittömiä seassa), näillä mennään toivottavasti useampi vuosikymmen. Jos jotain tarvitsee hankkia, voi olla, että välillä päädytään vaikka Ikeaan, ei merkki ole itsetarkoitus.

Laukut taas ovat minulle täysin evvk.

Joo, en ole koskaan tajunnut miksi merkistä pitäisi maksaa. Suurin osa merkkivaatteista ja laukuista on niitä rumimpia, voi olla kestäviä, mutta minä en halua pitää samoja vaatteita tai käsilaukkua lopunikääni. Esim. käsilaukku on mulla korkeintaan vuoden, sitten olen kyllästynyt enkä käytä sitä enää koskaan, koska jokapäiväisessä käytössä todellakin kyllästyy totaalisesti. Myös esim. sohvaa en osta sitä kallista ja laadukasta, koska sisustusmakunikin vaihtuu vuosikymmenten saatossa, enkä halua pitää rahojani kiinni jossain sohvassa.

En kyllä miellä Teema- astioiden hankkimista merkkitavaran keräämisenä. Minulla on käytössä myös Teeman edeltäjän Kilta-sarjan astioita, ovat siis ollet arkikäytössä jo n. 50 - vuotta, ensin äidillä ja nyt minulla. Köyhän ei kannata ostaa halpaa, on pikemminkin filosofiana tässä eli kestävää pitää olla.

Vaatteissa ja laukuissa noudatan samaa periaatetta, laadukasta ja ajatonta. Merkistä en ile valmis maksamaan, enkä halua, että esim. laukuissa on tunnistettavia logoja.

Täytyy tunnustaa, että kodintekstiileissä, erityisesti lakanoissa olen hurahtanut Marimekkkoon! Ne kuosit vaan näyttävät niin paljon paremmilta kuin halpislakanat, mikään pikkusievä ei puhuttele.

Ysin tyylillä sitä vasta saakin juosta kaupoissa. Sanoisin, että aikamoista kerskakulutusta.

Hassua että otit esimerkiksi nuo astiat. En muuten välitä merkeistä, mutta astioista meillä on suurin osa noita Arabiaa ja Iittalaa. Se johtuu meillä ja monella muullakin varmaan siitä, että kotoa pois muuttaessa äiti osti muutaman Arabian astian :) Aikojen saatossa oikeastaan vain ne ovat kestäneet, ja nuorempana hankitut halpisastiatkin ovat sitten vähitellen korvaantuneet kotimaisilla. En ajattele niiden olevan ainoita laadukkaita, mutta arvostan kotimaisuutta ja selkeää muotoilua. Mutta muuten kyllä ihmettelen nykyistä merkkivillitystä, etenkin kun suurin osa niistä merkkituotteista todellakin tulee samoilta hikipajoilta.

Kyllähän se pakonomainen merkkitietoisuus huvittaa. Ihmiset maksavat merkistä, vaikka usein saisivat samaa tuotetta halvemmalla (esim. ruoka) ja ovat ylpeitä siitä. Maksavat itsensä kipeiksi jossain aasialaisissa nyrkkipajoissa tehdyistä tuotteista ja mainostavat vielä ko. firmaa ilmaiseksi, ikään kuin kaupan päällisiksi kantamalla firman logoa, nimeä tai muuta vastaavaa näkyvällä paikalla. Ovat sellaisia mainoskylttejä, erotuksena vain että varsinaiset mainoskylttien kantajalle maksetaan mainostamisesta, mut merkkituotteiden kantajat maksavat mainostamisestaan ja kylttien kantamisesta.

On itsellänikin merkkituotteita, toki on. On Teemaa ja Paratiisia, onpa Kelly-laukkukin (perinnöksi saatu). Mutta samassa kattauksessa saattaa olla kirpparilta löytyneitä eriparisia tsekkiläisiä lautasia, Kellyn kanssa on usein retrotakki 50-luvulta ja ihan jotain tuntematonta merkkiä (hyvin silti tehty, koska on hyvässä kunnossa vieläkin). Eli mulle se merkki ei ole se juttu, vaan itse tavara: miten se sopii tarkoitukseensa ja miltä se näyttää.

Kateus kateus...

No kun nykyään kaikilla on varaa merkkituotteisiin, niin ne viimeisetkin hamstraa niitä hulluna. 80-90-luvuilla ne oli vielä lähinnä ylemmän keskiluokan juttu ja siitä jäänyt kansan syvien rivien mieleen kateus ja himo niitä kohtaan. Pidän hyvin outona jos joku hyväosainen tänä päivänä ostaa merkkituotteita merkkien takia. Tietenkin käsitän että harrastuksissa yms. ostetaan kallista laatua tapauksissa joissa sillä hinnalla todella saa paremman tuotteen. Mutta se ei tosiaan koske markettivaatteita tai noita astioita, joihin isketään kalliimpi merkki ja triplataan hinta.