Antaako narsisti vinkkejä hulluudestaan?
Olen nyt tajunnut että läheinen ihminen, joka on narsisti, on säännöllisesti antanut vinkkejä narsismistaan. Varmaan joku jännitys päällä että milloin uhrille valkenee totuus. Kun vihdoin ymmärsin, tajusin ikään kuin kaikkien palapelin palojen loksahtavan kohdilleen. Tämä on jotain sadistista peliä, josta narsisti nauttii. En ole vielä paljastanut tietäväni totuutta.
Oletteko huomanneet samaa?
Kommentit (37)
Selkeimmät piirteet:
1. Ylikorostunut käsitys itsestään, joka ei täsmää tosielämän tekemisten kanssa (eli on omasta mielestään monilahjakas ja sivistynyt sekä hienostunut nero, vaikka oikeasti on esimerkiksi jättänyt koulut kesken, eikä ole päivääkään tehnyt töitä tai mitään muutakaan tuotteliasta - yksi entinen opintonsa,kesken jättänyt opiskeluaikojen tuttu oli tällainen)
2. Tarve syyttää aivan kaikesta aina muita, vaikka olisi itse tehnyt väärin. Katumattomuus.
3. Tunnekylmyys ja muiden tunteiden halveksinta. Pitää vaikkapa nauramista tai itkemistä todisteena "hulluudesta". Nimittelee helposti muita ja sillä oikeuttaa oman käytöksensä.
4. Tarve juoruilla muista jatkuvasti. Tämä liittyy kateuteen ja ihmissuhdepelailuun eli koettaa lytätä niitä omia inhokkejaan muille ihmisille. Joitain hyvin harvoja ihmisiä ihannoi, tosin niistäkin saattaa välillä puhua ilkeästi eli on viha-rakkaus-suhde niihin suosikkeihin.
5. Pitää ns. hoviaan eli isoa kaveripiiriä, joka koostuu peruskilteistä ja vähån nöyristelevistä apulaisista.
6. Siipeily eli esim. elää vanhempiensa tai kumppaninsa kustannuksella koko aikuiselämänsä ja pitää sitä itsestäänselvänä ja oikeutettunakin. Siipeilyyn liittyy epärehellisyys ja muiden hyvåksikäyttö, tosin yleensä se hovi ja hyväksikäytettävät ovat niin tossukoita, ettå eivåt tajua kuviota. Jos tuntee julkkiksia tai silmäätekeviä, niin namedroppaa näitä toisinaan ja liioittelee välejään heihin.
Yhtä ex-tuttua piti aina kehua piirroksistaan ja maalauksistaan, vaikka on hyvin keskinkertainen, eikä päässyt edes taidekouluun useammallaan yrittämällä. Hän postailee niistä kuvia someen ja se hovi tykkäilee ja yläpeukuttaa niitä sitten ja ex-tuttu kuvittelee olevansa suuri taiteellinen ja luova nero. Ihan kiva, että postailee niitä, mutta hänelle ei voi sanoa kritiikkiä tai mitään liian laimeaa, vaan niitä on pakko ylistää vähän niinkuin pikkulapsen tekemiä piirroksia. N-piirteinen on monesti jäänyt jollain tavalla lapsen tasolle egonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempi on narsisti viimeistään teini-iässä lapsi alkaa kyseenalaistamaan narsistista käytöstä. Ison narsistisia taipumuksia omaavan ja yhden dg. narsistin lähellä eläneenä voin sanoa että kyllä näistä huomaa että eivät ole normaaleja. Se miten ja milloin saa tietää että ovat narsisteja on toinen asia. Kaikki se omituinen ihmissuhdepeli , valtavat raivokohtaukset mitättömistä asioista ja paskanpuhuminen muista kuin suosikeista ei ole normaalia. Kun huomaa miten kaveriperheissä eletään ja vertaa omaansa niin homma selkiytyy. Hienoa tietenkin kun tietää mistä on kyse.
Tämä. Ei se mitään salapoliisityötä ole vaan itseäni enemmänkin ihmetyttäisi jos joku "ns. normaali-ihminen" ei tajuaisi että tällaisessa ihmisessä on vähintäänkin jotain hyvin omituista.
Itselläni myös lähipiirissä ja tosiaan lapsesta saakka on tiennyt että jotain on pielessä, nimi tälle persoonallisuushäiriölle saatiin vasta myöhemmin. Se on jännä kuinka nämä jaksavat sitä ihmissuhde peliä vielä eläkeiässäkin veivata. Hyvin onnistuvat kuitenkin pitämään ihmiset kaukana, mutta aina löytyy myös uusia lakeijoita helmoihin.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ex-tuttua piti aina kehua piirroksistaan ja maalauksistaan, vaikka on hyvin keskinkertainen, eikä päässyt edes taidekouluun useammallaan yrittämällä. Hän postailee niistä kuvia someen ja se hovi tykkäilee ja yläpeukuttaa niitä sitten ja ex-tuttu kuvittelee olevansa suuri taiteellinen ja luova nero. Ihan kiva, että postailee niitä, mutta hänelle ei voi sanoa kritiikkiä tai mitään liian laimeaa, vaan niitä on pakko ylistää vähän niinkuin pikkulapsen tekemiä piirroksia. N-piirteinen on monesti jäänyt jollain tavalla lapsen tasolle egonsa kanssa.
Ex-tuttu siis ei halua olla kanssani tekemisissä, sillä en niellyt niitä hänen kaikkia juttujaan, enkä kaksanut enää sitäkään, kun puhui p:tä muista jatkuvasti selän takana.
Menin hyvin hienovaraisesti kritisoimaan häntä = suuri virhe. Sain ihan järkyttävät haukut ja hän alkoi mustalaalata minua sille hovilleen (oli tosin tehnyt jo aiemminkin mustamaalausta vuosikaudet, kun juoruili kaiken negatiiviseksi väännettävän minusta vahingoniloisen naureskelun kera).
Vähitellen huomasin sen hänen valehtelunsa ja kaksinaamaisuutensa ja hän kavahti sitä, joten myötävaikutti välien katlaisuun.
Tässä nyt pari seikkaa ap:lle aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ex-tuttua piti aina kehua piirroksistaan ja maalauksistaan, vaikka on hyvin keskinkertainen, eikä päässyt edes taidekouluun useammallaan yrittämällä. Hän postailee niistä kuvia someen ja se hovi tykkäilee ja yläpeukuttaa niitä sitten ja ex-tuttu kuvittelee olevansa suuri taiteellinen ja luova nero. Ihan kiva, että postailee niitä, mutta hänelle ei voi sanoa kritiikkiä tai mitään liian laimeaa, vaan niitä on pakko ylistää vähän niinkuin pikkulapsen tekemiä piirroksia. N-piirteinen on monesti jäänyt jollain tavalla lapsen tasolle egonsa kanssa.
Tämä ei yksin kuulosta narsistiselta ihmiseltä vaan ihan vain taiteilijalta. Toki, taiteilijoilta varmasti löytyy enemmissä määrin myös narsistisia piirteitä ja niitä tuolla alalla todellakin tarvitaan. Silti, jos puhutaan persoonallisuushäiriöstä, narsismi tulisi näkyä paljon muussakin elämän osa-alueessa kuin työssä. Kaikessa.
Taiteilijanhan täytyy osata arvostaa omia töitään ja saada niitä esille/näkyvyyttä/ myydä/markkinoida töitään. Ihan terveeltä narsismilta kuulostaa.
Narsisti ei jostain syystä lähde, eli sen toisen pitää itse lähteä tai olla etäällä. Narsisti usein kohdistaa vihaa toiseen (hänen mielestään huonoon ihmiseen), hyökkää aktiivisesti ja kiusaa, mikä on haitallista. Vaikka toki muillekin tulee välirikkoja, jos ei sovi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempi on narsisti viimeistään teini-iässä lapsi alkaa kyseenalaistamaan narsistista käytöstä. Ison narsistisia taipumuksia omaavan ja yhden dg. narsistin lähellä eläneenä voin sanoa että kyllä näistä huomaa että eivät ole normaaleja. Se miten ja milloin saa tietää että ovat narsisteja on toinen asia. Kaikki se omituinen ihmissuhdepeli , valtavat raivokohtaukset mitättömistä asioista ja paskanpuhuminen muista kuin suosikeista ei ole normaalia. Kun huomaa miten kaveriperheissä eletään ja vertaa omaansa niin homma selkiytyy. Hienoa tietenkin kun tietää mistä on kyse.
Tämä. Ei se mitään salapoliisityötä ole vaan itseäni enemmänkin ihmetyttäisi jos joku "ns. normaali-ihminen" ei tajuaisi että tällaisessa ihmisessä on vähintäänkin jotain hyvin omituista.
Itselläni myös lähipiirissä ja tosiaan lapsesta saakka on tiennyt että jotain on pielessä, nimi tälle persoonallisuushäiriölle saatiin vasta myöhemmin. Se on jännä kuinka nämä jaksavat sitä ihmissuhde peliä vielä eläkeiässäkin veivata. Hyvin onnistuvat kuitenkin pitämään ihmiset kaukana, mutta aina löytyy myös uusia lakeijoita helmoihin.
He nimenomaan ovat taitavia verkostoitujia ja sosiaalisessa mielessä suosittuja ihmisiä. He ovat itsevarmoja ja pelottomia sekä korostavat vahvuuttaan, osin lyttäämällä niitä kiusaamiaan syntipukkejaan. Heillä on ihan käsittämättömän hyvät taidot siihen manipulointiinsa ja saavat ihmiset uskomaan tarinoitaan. Kunpa ihmiset tajuaisivat, kuka se roisto on oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ex-tuttua piti aina kehua piirroksistaan ja maalauksistaan, vaikka on hyvin keskinkertainen, eikä päässyt edes taidekouluun useammallaan yrittämällä. Hän postailee niistä kuvia someen ja se hovi tykkäilee ja yläpeukuttaa niitä sitten ja ex-tuttu kuvittelee olevansa suuri taiteellinen ja luova nero. Ihan kiva, että postailee niitä, mutta hänelle ei voi sanoa kritiikkiä tai mitään liian laimeaa, vaan niitä on pakko ylistää vähän niinkuin pikkulapsen tekemiä piirroksia. N-piirteinen on monesti jäänyt jollain tavalla lapsen tasolle egonsa kanssa.
Tämä ei yksin kuulosta narsistiselta ihmiseltä vaan ihan vain taiteilijalta. Toki, taiteilijoilta varmasti löytyy enemmissä määrin myös narsistisia piirteitä ja niitä tuolla alalla todellakin tarvitaan. Silti, jos puhutaan persoonallisuushäiriöstä, narsismi tulisi näkyä paljon muussakin elämän osa-alueessa kuin työssä. Kaikessa.
Taiteilijanhan täytyy osata arvostaa omia töitään ja saada niitä esille/näkyvyyttä/ myydä/markkinoida töitään. Ihan terveeltä narsismilta kuulostaa.
Kyseinen henkilö ei ole taiteilija oikeasti, mutta yrittää välittää sellaista mielikuvaa itsestään. Hän on itsekin myöntänyt, että hänellä ei ole juurikaan mielikuvitusta edes, mutta piirtää mallista ja valitettavasti yliarvioi kykynsä. Ei hän niitä koskaan myynyt tai laittanut esille muualle kuin someen.
Eräs tapailemani mies sanoi aikoinaan mm. seuraavaa:
- Mä tiedän kymmeniä naisia jotka haluais mun kanssa lapsia!
- Jos pelaat korttis oikein, niin lainaat mulle rahaa.
- Mun ei tarvi ku sormia napsauttaa, niin mun ex siirtää mun tilille samantien rahaa.
- Miks toi mies katsoo sua? Ootko pannut sen kanssa?!
- Miks mun pitäis itse siivota? Sehän on tavisten hommaa!
- Mä tunnen sen, ton ja tän (erittäin tunnettuja muusikoita). Ne haluis mut soittamaan niiden bändiin.
Tästä henkilöstä tuli sitten aikamoinen riesa, jolle piti myöhemmin hakea ihan lähestymiskieltoakin. Kun sain hänelle kiellon, niin huusi oikeustalolla perääni: "Kyllä mä tiedän että oon sun elämäsi rakkaus! Hait lähestysmiskieltoa vain koska vanha suola janottaa ja koska oikeasti haluat olla mun kanssa!"
Semmosta.
Vinkit kannattaa ottaa tosissaan. Narsisti oli käynyt ryöväämässä kaiken irtaimen talon ollessa tyhjillään. Tilanne on kostovaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tapailemani mies sanoi aikoinaan mm. seuraavaa:
- Mä tiedän kymmeniä naisia jotka haluais mun kanssa lapsia!
- Jos pelaat korttis oikein, niin lainaat mulle rahaa.
- Mun ei tarvi ku sormia napsauttaa, niin mun ex siirtää mun tilille samantien rahaa.
- Miks toi mies katsoo sua? Ootko pannut sen kanssa?!
- Miks mun pitäis itse siivota? Sehän on tavisten hommaa!
- Mä tunnen sen, ton ja tän (erittäin tunnettuja muusikoita). Ne haluis mut soittamaan niiden bändiin.
Tästä henkilöstä tuli sitten aikamoinen riesa, jolle piti myöhemmin hakea ihan lähestymiskieltoakin. Kun sain hänelle kiellon, niin huusi oikeustalolla perääni: "Kyllä mä tiedän että oon sun elämäsi rakkaus! Hait lähestysmiskieltoa vain koska vanha suola janottaa ja koska oikeasti haluat olla mun kanssa!"
Semmosta.
Niin tuttua. Mullakin se ex-tuttava omasta mielestään on niin spesiaali universaalinero, että hänen ei tarvitse "alentua" opiskelemaan tai tekemään töitä. Ne on kuulemma tylsiä taviksia varten ja tosinerojen ei tarvitse opiskella tai rasittaa itseään liikaa. Kuitenkin kelpaa muiden rahat ja elää muiden siivellä. Muutenkin hän miettii paljon rahaa ja arvioi muiden varakkuutta sekä haluaa veljeillä niiden varakkaiden kanssa kertoo näitä pohdintojaan muillekin, vaikkei muita kiinnostaisi vieraiden ihmisten raha-asiat lainkaan..
Hän myös namedroppaa puolijulkkiksia, kouluttautuneita ja varakkaita tutuikseen ja vaikka itsellään ei ole meriittejä, niin kertoo aina niiden hienojen tuttujensa ammatit ja rahavarat. Mielistelee niitä omasta mielestään hienoja ja heitä, joiden siivellä loisii. Hän myös kuvittelee, että negatiivisissa asioissa muut ajattelevat kuin hän eli projisoi, kuten tuo sinunkin tuttusi. Hån ei aidosti usko, että kukaan olisi ihan oikeasti rehellinen tai hyväntahtoinen, kun ei itsekään ole. Olettaa sellaisia feikkaajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Selkeimmät piirteet:
1. Ylikorostunut käsitys itsestään, joka ei täsmää tosielämän tekemisten kanssa (eli on omasta mielestään monilahjakas ja sivistynyt sekä hienostunut nero, vaikka oikeasti on esimerkiksi jättänyt koulut kesken, eikä ole päivääkään tehnyt töitä tai mitään muutakaan tuotteliasta - yksi entinen opintonsa,kesken jättänyt opiskeluaikojen tuttu oli tällainen)
2. Tarve syyttää aivan kaikesta aina muita, vaikka olisi itse tehnyt väärin. Katumattomuus.
3. Tunnekylmyys ja muiden tunteiden halveksinta. Pitää vaikkapa nauramista tai itkemistä todisteena "hulluudesta". Nimittelee helposti muita ja sillä oikeuttaa oman käytöksensä.
4. Tarve juoruilla muista jatkuvasti. Tämä liittyy kateuteen ja ihmissuhdepelailuun eli koettaa lytätä niitä omia inhokkejaan muille ihmisille. Joitain hyvin harvoja ihmisiä ihannoi, tosin niistäkin saattaa välillä puhua ilkeästi eli on viha-rakkaus-suhde niihin suosikkeihin.
5. Pitää ns. hoviaan eli isoa kaveripiiriä, joka koostuu peruskilteistä ja vähån nöyristelevistä apulaisista.
6. Siipeily eli esim. elää vanhempiensa tai kumppaninsa kustannuksella koko aikuiselämänsä ja pitää sitä itsestäänselvänä ja oikeutettunakin. Siipeilyyn liittyy epärehellisyys ja muiden hyvåksikäyttö, tosin yleensä se hovi ja hyväksikäytettävät ovat niin tossukoita, ettå eivåt tajua kuviota. Jos tuntee julkkiksia tai silmäätekeviä, niin namedroppaa näitä toisinaan ja liioittelee välejään heihin.
Voihan videstys. Viisi kuudesta mun miehelle. No en tiedä oliko tää mikään yllätys.
Tarkoituksellisia vinkkejä älykkäimmät narsistit harvemmin haluavat antaa, tyhmimmät eivät osaa, mutta keskitason älykkyydellä varustetun voisi hyvin ajatella niin tekevänkin.
Voit kuitenkin hahmottaa narsismin harjoittajansa kokonaiskäyttäytymisestä pitemmältä ajalta ilmenevistä tietyistä sairaalloisista piirteistä, joita on varsin yleisesti kuvattu alan kirjallisuudessa ja artikkeleissa netissäkin.
Julki ei silti, oman oikeusturvan takia, kannata mennä ketään narsistiksi ilman lääkärin lausuntoa mainitsemaan tai nimittelemään, koska kyseessä kuitenkin on luonnehäiriöksi luokiteltava persoonallisuuden poikkeavuus.
Mää tunnistan narskut jo yhdellä katseella.
Ei narsistille pidäkään sitä paljastaa, korkeintaan vain vihjata ja antaa itsekin salaperäisiä vinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempi on narsisti viimeistään teini-iässä lapsi alkaa kyseenalaistamaan narsistista käytöstä. Ison narsistisia taipumuksia omaavan ja yhden dg. narsistin lähellä eläneenä voin sanoa että kyllä näistä huomaa että eivät ole normaaleja. Se miten ja milloin saa tietää että ovat narsisteja on toinen asia. Kaikki se omituinen ihmissuhdepeli , valtavat raivokohtaukset mitättömistä asioista ja paskanpuhuminen muista kuin suosikeista ei ole normaalia. Kun huomaa miten kaveriperheissä eletään ja vertaa omaansa niin homma selkiytyy. Hienoa tietenkin kun tietää mistä on kyse.
Tämä. Ei se mitään salapoliisityötä ole vaan itseäni enemmänkin ihmetyttäisi jos joku "ns. normaali-ihminen" ei tajuaisi että tällaisessa ihmisessä on vähintäänkin jotain hyvin omituista.
Tuollaisiakin löytyy, siis ns. normaaleja ihmisiä, jotka eivät tajua, että narsistissa on jotain outoa. Tunsin yhden, joka uskoi narsistin jutut sinisilmäisesti ja oli mm. vakuuttunut, että narsistissa itsessään ei ole mitään vikaa vaan päinvastoin, ne on ne kaikki muut, jotka kohtelevat narsistia huonosti. Tämä sinisilmäinen oli ihan fiksu muuten, mutta sosiaalisesti jotenkin yksinkertainen. Onneksi en ole enää kummankaan kanssa tekemisissä
Erkki Tuomioja haluaa saada ihailua rahan kautta
Hän ei suoraa puhu rahasta, mutta narsistisuus tulee silti esille