Amispohjalla yliopistoon. Mitä ongelmia tulee?

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 13:29"]Esseevastausten kirjoittaminen. Niissä amiksen kokeissa, joita oon nähnyt, on tarvinnut vastata korkeintaan yhdellä lauseella tai luetella sanoja. Tenttiin joutuu hyvin tavallisesti lukemaan 500+ sivua, on mulla ollut 1200 sivun tenttejäkin. Tenttivastaus on sitten parin sivun pituinen essee.

[/quote]

Niillä aloilla, joilla tenttivastaukset on yleensä esseitä, koostuu yleensä myös pääsykoe niistä. Jos ei ole lukiopisteitä pohjalla, täytyy pääsykokeessa pärjätä hyvin. Tuo mainitsemasi 1200 sivun koealue on melko tyypillinen pääsykoekirja-alue. Jos pääsykokeet läpäisee, pärjää yleensä opinnoissakin.

[/quote]

Pääsykoetta ja tavallista tenttiä ei oikein kannata verrata, kun pääsykokeeseen voi lukea monta kuukautta. Tenttiin yleensä ei, ja niitä saattaa joutua tekemään vaikka neljä kappaletta samalla viikolla. Tässä ne yksilöiden väliset erot sitten näkyvät, vaikka kaikki ovat päässeet sisään, kaikilla ei opiskelutekniikka ja oppimiskyky riitä.

Ja sille, joka oli päässyt tenteistä läpi viiden rivin vastauksilla: jos sulle riittää läpipääsy, niin onnea valitsemallasi tiellä! Aika moni haluaa myös hyviä arvosanoja, ja joissakin pääaineissa on saatava opintokokonaisuudesta tietty kokonaismerkintä (yleensä vähintään 3), jotta voi edes jatkaa seuraavaan opintokokonaisuuteen. Siis vaikkapa perusopinnoista aineopintoihin. Siinä ei paljon läpipääsy auta.

Jokaisella alalla kuuluu nykyisin opintoihin ainakin 1 matematiikan kurssi (esim. tilastotiedettä). Siinä tulee ongelmia aivan varmasti. Varaudu maksamaan yksityisopetuksesta.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 13:06"]

ulkonäkö. Ns kouvolatukkia ei pahemmin yliopistolla näy, joten parempi värjätä ja kasvattaa hillitympi leikkaus.

[/quote]

Off topic, mutta millainen on kouvolatukka?

- Kouvolasta jo vieraantunut Kaunisnurmelainen

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:36"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 13:29"]Esseevastausten kirjoittaminen. Niissä amiksen kokeissa, joita oon nähnyt, on tarvinnut vastata korkeintaan yhdellä lauseella tai luetella sanoja. Tenttiin joutuu hyvin tavallisesti lukemaan 500+ sivua, on mulla ollut 1200 sivun tenttejäkin. Tenttivastaus on sitten parin sivun pituinen essee.

[/quote]

Niillä aloilla, joilla tenttivastaukset on yleensä esseitä, koostuu yleensä myös pääsykoe niistä. Jos ei ole lukiopisteitä pohjalla, täytyy pääsykokeessa pärjätä hyvin. Tuo mainitsemasi 1200 sivun koealue on melko tyypillinen pääsykoekirja-alue. Jos pääsykokeet läpäisee, pärjää yleensä opinnoissakin.

[/quote]

Pääsykoetta ja tavallista tenttiä ei oikein kannata verrata, kun pääsykokeeseen voi lukea monta kuukautta. Tenttiin yleensä ei, ja niitä saattaa joutua tekemään vaikka neljä kappaletta samalla viikolla. Tässä ne yksilöiden väliset erot sitten näkyvät, vaikka kaikki ovat päässeet sisään, kaikilla ei opiskelutekniikka ja oppimiskyky riitä.

Ja sille, joka oli päässyt tenteistä läpi viiden rivin vastauksilla: jos sulle riittää läpipääsy, niin onnea valitsemallasi tiellä! Aika moni haluaa myös hyviä arvosanoja, ja joissakin pääaineissa on saatava opintokokonaisuudesta tietty kokonaismerkintä (yleensä vähintään 3), jotta voi edes jatkaa seuraavaan opintokokonaisuuteen. Siis vaikkapa perusopinnoista aineopintoihin. Siinä ei paljon läpipääsy auta.

[/quote]

Pöh ja pöh! Pääsykoetilanne on kilpailutilanne, jossa täytyy selviytyä muita paremmin. Tavallisessa tentissä riittää hyvät perustiedot tentittävästä asiasta.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:40"]

Jokaisella alalla kuuluu nykyisin opintoihin ainakin 1 matematiikan kurssi (esim. tilastotiedettä). Siinä tulee ongelmia aivan varmasti. Varaudu maksamaan yksityisopetuksesta.

[/quote]

Tavallinen tilastotiede ei mitään rakettitiedettä ole. Itse ainakin amispohjalta selvitin sen hyvin arvosanoin.

Ap, ei sulla mitään ongelmia tule vaan mielenkiintoinen ja antoisa opiskeluaika.

T:toinen amis-yliopisto-opiskelija. Ei kouvolatukkaa.

Pakko kysyä, mutta miten yliopistoon pääsee ilman yo-papereita? Ammattikoulusta olen kyllä tietoinen, mutta miten sitten amiksesta? Mitä väylää pitää hakea?

Missä yliopistoossa pärjää amis-pohjala? yliopiston nimi ja koulutusala?

Turun kasvatustieteen laitoksella yksi proffa kertoo olevansa amistaustainen, joten hyvin amis pärjää, mikäli halua riittää. Amiksessa on paljon todella fiksuja opiskelijoita, jotka ehkä uskaltavat haastaa itseään vasta vähän myöhemmin. Täytyyhän muistaa, että moni lukioikäinen on omassa kasvussaan vielä täysin raakile, joten aika vaikeaa tietää, mitä elämältään haluaa vielä siinä kohdin... Hyvin se menee! Niin kuin joku sanoi taustalla ei enää siellä ole mitään merkitystä, kunhan pääsee opinnoissaan eteenpäin. Siellä vain ollaan yliopistolaisia. Minusta se on vain selkeä etu - on kokemusta amisopinnoistakin. Kaikkia tarvitaan, joten jokainen varmaan löytää itselleen sopivan tavan opsikella.

Kaikkiin yliopistoihin pääsee amistaustalla nykyisin 34.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 12:50"]

Lukeminen ja kirjoittaminen. Olen saanut sen käsityksen, ettei amiksessa tarvitse ihan hirveästi lukea? Yliopistossa on ihan normaalia (aineesta riippuen tietty), että tenttiin luetaan 500-1000 sivua suomeksi tai englanniksi (joskus myös ruotsiksi). Esseitä ja oppimispäiväkirjoja pitää myös tehdä, eli kirjoittamisen pitäisi olla suhteellisen sujuvaa.

Tämä siis humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Ehkä esim. luonnontieteissä voi olla vähän erilaista.

[/quote]

Juu, mutta on myös olemassa ihmisiä, jotka lukevat muutenkin todella paljon. Monet amikset ja jopa peruskoulun kesken jättäneet ovat hyvin älykkäitä, lukevat paljon ja omaavat erinomaisen luku- ja kirjoitustaidon, puhumattakaan kielitaidosta. Sanalla "monet" tarkoitan, en suinkaan enemmistöä, vaan yllättävän suurta prosentuaalista osaa ns. vähän koulutetuista. Tämä on luonnollisesti oman kokemukseni tuomaa tietoa.

Itse olen amis ja lukenut ns. yliopistotasoista kirjallisuutta sekä suomeksi että englanniksi jo teini-ikäisestä. Tietenkin tämä vaatii tietynlaista älyllistä oma-aloitteisuutta ja keskivertoa älykkäämmän ihmisen uteliaisuuden. Pointtini on, eivät kaikki ihmiset ole itsensä sivistämisessä pelkän koulutuksen armoilla.

Pääsin helposti ja vähällä lukemisella läpi englantilaisen filologian pääsykokeesta, vaikka pääsykoe kyllä kieltämättä oli yllättävän vaikea eikä läpimeno tuntunut ollenkaan itsestäänselvältä. :)

Terveisin lähihoitaja. :)

Tekniikan alalla amispohjasta on oikeasti hyötyäkin, koska ei riitä, että osaa suunnitella jonkun hienon jutut, vaan pitää myös miettiä, voiko se toimia käytännössä. Itse en enää tee sitä virhettä, että palkkaisin DI:n, kun amiksen jälkeen AMK:n käynyt voitti sen DI:n 6-0...

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 23:12"]

Kaikkiin yliopistoihin pääsee amistaustalla nykyisin 34.

[/quote]

Eli pääsykokeen kautta ja on olemassa siis jokin tietty kiintiö?

t. tämä joka aiemmin kysyi

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 23:23"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 23:12"]

Kaikkiin yliopistoihin pääsee amistaustalla nykyisin 34.

[/quote]

Eli pääsykokeen kautta ja on olemassa siis jokin tietty kiintiö?

t. tämä joka aiemmin kysyi

[/quote]

Ei ole olemassa mitään amiskiintiötä. Kaikki ammattikoulun käyneet pyrkivät samassa kiintiössä missä lukion käyneetkin eli pääsykoekiintiössä. Ammattikoulu antaa samat lähtökohdat hakemista varten kuin lukiokin ja ammattikoulun opetussuunnitelma vastaa aikuislukion perusoppimäärää + ammatilliset oppiaineet. 

T. En ole ennen ketjuun osallistunut

Minä menin yliopistoon käymättä päivääkään lukioa, ja opistotutkintotokin oli parin vuosikymmenen takaa.

Vaikeimpia olivat kielet, kun kasvatustiedettä opiskelin. Tuskin sinullakaan muita ongelmia tulee, kun pääsykokeet selvitit. Ensimmäisestä englanninkielisestä tenttikirjasta ymmärsin ehkä nimen, mutta aiheesta löytyi lisätietoa suomeksi. Ruotsin suoritin avoimessa, ja sain rimaa hipoen tyydyttävän. Se riitti minulle. Myös englannin suoritin avoimessa ja siinä riitti hyväksytty suoritus - käytännössä osallistuminen kurssille ja jonkunlainen kirjoitelma, tietenkin englanninkielistä tekstinkäsittelyn oikeinkirjoitusta hyödyntäen.

Kirjoittamisessa minulla ei ollut mitään vaikeuksia. Tosin aina uudessa aineessa ja eri tentaattorien kanssa voi mennä jokunen tentti hyväksytyn rajalla, ennen kuin pääsee jyvälle siitä, millaisia tenttejä tulee ja millaisia vastauksia tämä odottaa. Voi hyvinkin viiden rivin esseet riittää, voisin mainita omistakin opettajistani yhden sellaisen. Ehkä hän ei jaksanut lukea pitempiä ...

Valintaoppaat on aika kova sana. Mutta: aina valitaan porukkaa myös hyvin menneen pääsykokeen johdosta, johon eivät yo-todistuksia lasketa. Joten vaikka lääkäriksi... Jos vaan pääsykoe menee hyvin! Ja alakaan ei ole kahlitseva, jos olisi vaikka kosmetologi niin voi hakea lääkäriksi jne... Tätä ei yllättävän moni tiedä. Minusta on surkuhupaisaa, kun aina sanotaan, että lukio johtaa yo-opintoihin jne Siellä sitä toki harjoitellaan, mutta ihmisestä se riippuu, kuka pystyy mihinkin. Suomessahan on duaalijärjestelmä, joten periaatteessa YAMK:n suorittanut voi hakea tohtoriopintoihin... YAMK on kuitenkin aika kirjekurssia yliopistoon verrattuna ja olen käytännössä huomannut, että yliopistotutkintoon työnantajat luottavat. Itsellä on molemmat tutkinnot.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:40"]

Jokaisella alalla kuuluu nykyisin opintoihin ainakin 1 matematiikan kurssi (esim. tilastotiedettä). Siinä tulee ongelmia aivan varmasti. Varaudu maksamaan yksityisopetuksesta.

[/quote]

Ei todellakaan tullut ongelmia! Minusta se oli yksi mieleisimmistä kursseista, lienenkö sitten matemaattisesti jotenkin poikkeuksellisen lahjakas kun muinoin peruskoulun joukko-oppi oli suorastaan lapsellisen helppoa  ;)

Ilman lukioa on useampia mahdollisuuksia, eli pääsykokeen kautta kun on se 3-vuotinen amistutkinto tai vastaava, tai sitten avoimen väylän kautta suorittamalla ensin riittävästi kyseisen alan opintoja avoimessa yliopistossa riittävän hyvällä menestyksellä. Itse hyödynsin molempia, eli pääsykokeessa pääsee helposti sisään, kun on avoimen opintoja.

Yliopistoihin on kaksi "kiintiötä": ylioppilastodistus + pääsykoe (joissakin pelkkä yo-todistus riittää) tai pelkkä pääsykoe, ja jokaisen hakijan kohdalla huomioidaan parempi. Ei-ylioppilaan on käytännössä  saatava pääsykokeesta vähintään yhtä hyvä pistemäärä kuin huonoin ylioppilas.

t. 41

Yksi amispohjalla teknilliseen yliopistoon ponnistanut ryhmätyöparini kertoi, että lähes itkua vääntäen on aivan rimaa hipoen, monen yrityksen ja ylimääräisen itseopiskelun jälkeen päässyt matikan kurssit läpi. Joku opettaja oli jopa ennemmin tiuskaissut, ettei hänellä ole toivoakaan päästä läpi.

Tämän tyypin terveiset olivat, ettei ikinä suosittelisi omaa opiskelupolkuaan kenellekään. 

No, tulee varmasti vastaan tilanteita, joissa muilla on tuoreessa muistissa lukiossa opittu mutta sinulla ei. Ei siinä sen kummempaa ongelmaa ole, nykyisin tietoa on saatavilla kirjaimellisesti käden käänteessä. Oppimiskyvyssäsi ja soveltuvuudessasi ei liene mitään valittamista, kun kerran olet läpäissyt pääsykokeet, vai mitä?

Älä pidä oma-aloitteisesti meteliä taustoistasi vaan sulaudu joukkoon. Ihmisiä on niin moneen lähtöön. Joidenkin mielestä amistaustalta yliopistoon pääsy on hieno saavutus, jotkut taas suhtautuvat aivan toisin, ja parin vuoden kuluttua taustastasi ei enää kukaan ole kiinnostunut.

Kielitaito. Englantia tarvitaan ja heikommalle se on lukiopohjaltakin haaste.