Miten erottaa himo ja rakkaus?

Rakastuminen on tunnetta, rakkaus tahtomista. Halua olla toisen kanssa.

Upeita kommentteja, taas opin paljon, kiitos

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt ihan minulta kysyt:

Minulla on sellainen outo sisäinen jarru, että haluan asioita vasta kun tunnen ne tarkemmin. Tämä pätee niin tavaroihin kuin ihmisiin. En osaa kiintyä silmämääräisesti "oi kun ihana, tuon otan!". Yleensä esimerkiksi kirjan ostan vasta kun olen sen lukenut kirjastosta, jos se on hyvä. Kosmetiikasta tutustun ensin muiden tuotekokemuksiin, ennenkuin ostan itse.

Ihmisten kohdalla: haluan opetella tuntemaan toisen ennenkuin tiedän haluanko tavata säännöllisesti. Ja seksuaalisuus tulee vasta tämän tuntemisen jälkeen, se on kuin syvempi kerros vielä tuntemisessa. En siis tunne "halua" oikein mihinkään, ennenkuin minulla on henkilökohtainen ote asiaan. Kiinnostus kasvaa haluksi hitaasti ja itse tutustuen.

Kokeilen silti asioita. Esimerkiksi uusien ruokien kanssa: voihan annoksen aina jättää syömättä loppuun. Ihmiset eivät ole kertakäyttötavaraa vaan uskomattoman arvokkaita joiden tunteet voivat särkyä, joten en halua testailla. En voisi kuvitella yhden yön juttua omalle kohdalleni.

On aika vaikeaa olla syömättä loppuun asti.

Rakkauteen liittyy huoli ja ikävä. Sitten kun on lapsia niin tietää mitä on rakkaus.

Exää kohtaan minulla ei ollut koskaan huolta. Nykyinen miesystäväni on niin rakas, että itkettää ajatuskin, että hänelle jotain kamalaa sattuisi.

Himo perustuu fyysiseen vetovoimaan. Rakkaus on taas tekoja ja päätöksiä myös puolisoa ajatellen. Rakkaudessa sinä et jätä toista yksin vaikeuksien keskellä. Ja kannat vastuun itsestäsi. Ja omista ongelmistasi.