Miten erottaa himo ja rakkaus?

Kokeilen syödä jotain ja mietin, onko minulla siihen haarukalliseen himo, vai rakkaus.

Kiinnostaako sulla siinä toisessa muutkin asiat kuin seksi. Ihailetko hänen mielipiteitään, rakastatko keskustella hänen kanssaan, kaipaatko seuraa - muuhunkin kuin panemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaako sulla siinä toisessa muutkin asiat kuin seksi. Ihailetko hänen mielipiteitään, rakastatko keskustella hänen kanssaan, kaipaatko seuraa - muuhunkin kuin panemiseen?

Ahaa. Seksi on vaan panemista. Menehän oluelle.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaako sulla siinä toisessa muutkin asiat kuin seksi. Ihailetko hänen mielipiteitään, rakastatko keskustella hänen kanssaan, kaipaatko seuraa - muuhunkin kuin panemiseen?

Kyllä panokumppanista voi pitää ilman rakastamistakin.

Himo usein katoaa kun harrastaa seksiä sen kohteen kanssa. Joskus tilalle saattaa tulla jopa vastenmielisyys.

Rakkaus taas syvenee.

Silloin rakastaa, kun toista ei voi olla ilman.

Jos rakkaudesta puhutaaan ja olettaen tässä yhteydessä liiippaa eroottisuuden ja estetiikan kanssa niin voi olla vaiika että tietynlainen visuaalinen aistimus niin voimakas. Itsessäni huomaan kun vaikka istun vain ja seuraaan vierestä kuinka onnellisilta muuut ihmiset näyttää niin alkaa ihan iteketttää.

Vierailija kirjoitti:

Jos rakkaudesta puhutaaan ja olettaen tässä yhteydessä liiippaa eroottisuuden ja estetiikan kanssa niin voi olla vaiika että tietynlainen visuaalinen aistimus niin voimakas. Itsessäni huomaan kun vaikka istun vain ja seuraaan vierestä kuinka onnellisilta muuut ihmiset näyttää niin alkaa ihan iteketttää.

Kokemus on niin voimakas tavalllaan jossakin taiteellisessa mielesssä.

Vierailija kirjoitti:

Jos rakkaudesta puhutaaan ja olettaen tässä yhteydessä liiippaa eroottisuuden ja estetiikan kanssa niin voi olla vaiika että tietynlainen visuaalinen aistimus niin voimakas. Itsessäni huomaan kun vaikka istun vain ja seuraaan vierestä kuinka onnellisilta muuut ihmiset näyttää niin alkaa ihan iteketttää.

Arveleen että se liittyy jokseenkin siihen rikkaaseen aistimuskokemukseeen tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaako sulla siinä toisessa muutkin asiat kuin seksi. Ihailetko hänen mielipiteitään, rakastatko keskustella hänen kanssaan, kaipaatko seuraa - muuhunkin kuin panemiseen?

Tämä ei ole luotettava keino. Nimenomaan silloin, kun toista pitää fyysisesti haluttavana, mielipiteet ja seurakin tuntuvat hienoilta ja ihailtavilta. Sen takiahan ihmiset usein eroavatkin, kun hormonimyrskyn laantuessa parin vuoden sisään alkaa tajuta, ettei se toinen olekaan persoonaltaan niin mahtava kuin millaiseksi oli ensin hänet nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaako sulla siinä toisessa muutkin asiat kuin seksi. Ihailetko hänen mielipiteitään, rakastatko keskustella hänen kanssaan, kaipaatko seuraa - muuhunkin kuin panemiseen?

Tämä ei ole luotettava keino. Nimenomaan silloin, kun toista pitää fyysisesti haluttavana, mielipiteet ja seurakin tuntuvat hienoilta ja ihailtavilta. Sen takiahan ihmiset usein eroavatkin, kun hormonimyrskyn laantuessa parin vuoden sisään alkaa tajuta, ettei se toinen olekaan persoonaltaan niin mahtava kuin millaiseksi oli ensin hänet nähnyt.

Pitäis aina odotella muutama vuosi, ettei tule yllätyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin rakastaa, kun toista ei voi olla ilman.

Läheisriippuvuus ei ole rakkautta.

Seksi voi olla täydellistä mutta onko sen jälkeen yhteistä puhuttavaa? Synkkaako huumorintaju? Onko mukavaa istahtaa aamukahville ja jatkuuko juttelu, vai onko vaivautunut olo ja toinen häipyy pukeuduttuaan?

Himo tuntuu tietyssä kohtaa kehoa ja sumentaa välillä ajattelun, mutta rakastuminen on vakavampi juttu. Alkaa heikottaa ja haluaisi olla toisen kanssa koko ajan. Arkinen kaupassakäynti tai siivouspäivä kullan kanssa jaettuna on mahtavaa. Himon vallassa ei niinkään.

Pitäiskö tuota miettiä ihan ajan kanssa. Valitset jonkun himottavan ja laitat puhelimeesi muistutuksen vuoden päähän, että onko tämä (edelleen) himottava.

Näin se selviää, eikä kulu kuin aikaa muun ohella.

Mitään kiirettä tässä tuskin on muutenkaan.

Rakkautta ei tarvita jos himottaa ja se vie.

Niinpä monet ( muissa maissa yleensä ) ymmärtävät varsinkin miesten syrjähypyt. Mies menee kun himot on päällä. Mulla oli nuorempana yhden yön satunnainen suhde ihanan ranskalaismiehen ( perhe, 2 lasta) kanssa ja hän kertoi, että Ranskassa on tavallista, et miehellä on rakastajatar tai jopa useampi. Se on vaan himoa, ei rakkautta.

Perhe on sitten oma lukunsa. Kysyin, että suotko vaimollesi saman niin sanoi, että kyllä jos hän niin haluaa, mutta yleensä vaimot eivät halua kakkossuhdetta.

Aika näyttää kummasta kyse, toki vaativaa antaa aikaa asioiden tarkasteluĺle "mullekaikkihetiminäminä"-sukupolvelle.

Himossa lähtee järki, tulee sokeaksi ja kuvittelee sen olevan rakkautta. Rakkaudessa on oma järki mukana. Näkee toisen realistisena yksilönä ja rakastaa palavasti koko pakettia hyvine ja huonoine puolineen. Seksuaalinen vetovoima on silti mukana edelleen.

Nyt siis puhun parisuhderakkaudesta.

Mun on vaikea tuntea rakkautta jos siinä ei ole himoa mukana.

Kun nyt ihan minulta kysyt:

Minulla on sellainen outo sisäinen jarru, että haluan asioita vasta kun tunnen ne tarkemmin. Tämä pätee niin tavaroihin kuin ihmisiin. En osaa kiintyä silmämääräisesti "oi kun ihana, tuon otan!". Yleensä esimerkiksi kirjan ostan vasta kun olen sen lukenut kirjastosta, jos se on hyvä. Kosmetiikasta tutustun ensin muiden tuotekokemuksiin, ennenkuin ostan itse.

Ihmisten kohdalla: haluan opetella tuntemaan toisen ennenkuin tiedän haluanko tavata säännöllisesti. Ja seksuaalisuus tulee vasta tämän tuntemisen jälkeen, se on kuin syvempi kerros vielä tuntemisessa. En siis tunne "halua" oikein mihinkään, ennenkuin minulla on henkilökohtainen ote asiaan. Kiinnostus kasvaa haluksi hitaasti ja itse tutustuen.

Kokeilen silti asioita. Esimerkiksi uusien ruokien kanssa: voihan annoksen aina jättää syömättä loppuun. Ihmiset eivät ole kertakäyttötavaraa vaan uskomattoman arvokkaita joiden tunteet voivat särkyä, joten en halua testailla. En voisi kuvitella yhden yön juttua omalle kohdalleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaako sulla siinä toisessa muutkin asiat kuin seksi. Ihailetko hänen mielipiteitään, rakastatko keskustella hänen kanssaan, kaipaatko seuraa - muuhunkin kuin panemiseen?

Tämä ei ole luotettava keino. Nimenomaan silloin, kun toista pitää fyysisesti haluttavana, mielipiteet ja seurakin tuntuvat hienoilta ja ihailtavilta. Sen takiahan ihmiset usein eroavatkin, kun hormonimyrskyn laantuessa parin vuoden sisään alkaa tajuta, ettei se toinen olekaan persoonaltaan niin mahtava kuin millaiseksi oli ensin hänet nähnyt.

Toki voi olla, tai sitten kyse on romanttisen rakastumisen päättymisestä ihan riippumatta seksuaalisesta himosta, ei sekään meinaan jatku loputtomiin.