Polttarit, babyshowerit - juhlia vain niille, joilla on kavereita
Oon mennyt naimisiin ilman polttareita, saanut lapsen ilman vauvakutsuja, koska puuttuu yksinkertaisesti se kaverien joukko, joka nuo järjestäisi. Onkos olemassa muita kaverijuhlia, joiden puuttumista pitää seuraavaksi nolostella Ristiäiset yms on helppoja ja kuuluu kaikille, kun vieraina on yleensä sukulaiset.
Onko täällä muita, joilta on jäänyt kaverien puutteen takia väliin tällaiset?
Kommentit (37)
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:49"]
Mä oon kyllä yrittänyt löytää ystäviä, mutta en onnistu. En tiedä missä vika on. Ehkä oon sen ikänen ettei enää oo helppo ystävystyä. Yritän jutella ja kuunnella ja olla mukava mutta ei kukaan soittele perään.
[/quote]
No soitteletko sä perään?
#13, uskon, että tuolla keinolla saa kyllä omiin juhliinsa vieraita, mutta uskotko, että tuo porukka alkaisi järjestää sinulle vauvakutsuja? He varmaan tulevat kyllä teille vaikka syömään, jos pyydät, mutten usko, että noin epämääräinen porukka alkaisi järjestää sinulle yllätystä omin päin.
ap
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:31"]Mä menin myös naimisiin salaa maistraatissa, mutta osin juuri siksi, kun nolotti se, ettei olisi ollut ketä kutsua häihin.
Niin, mullakin on 2 hyvää kaveria, mutta eihän sillä mitään juhlaa saa aikaan, etenkään, kun eivät tunne toisiaan. Onko polttarit yms. saavilla edelleen kasassa joku lapsuuden jengi? Vaikea kuvitella, että aikuisena kukaansaisi sellaista uskollista laumaa ympärilleen.
Hei keksin uuden, kummi lapselle olis tosi vaikeaa saada. No, onneksi ei kuuluta kirkkoon, kylläpä sattui...
ap
[/quote]
Itse olin koulukiusattu, joten lapsuudenkavereita ei ole. Opiskeluaikana ehdin saada ihania sydänystäviä, kavereita ja tuttuja, joiden kutsuminen polttareihin oli luonnollista.
Olen nähnyt miten jotkut antavat vanhojen kavereiden vain vaipua unholaan ja sitten jossain vaiheessa havahtuvat, ettei ketään perheen ulkopuolista enää ole. Aion yrittää kaikkeni ettei näin kävisi minulle, sillä ystävät ovat todella tärkeitä, nyt kun niitä vihdoin sain.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:51"]#13, uskon, että tuolla keinolla saa kyllä omiin juhliinsa vieraita, mutta uskotko, että tuo porukka alkaisi järjestää sinulle vauvakutsuja? He varmaan tulevat kyllä teille vaikka syömään, jos pyydät, mutten usko, että noin epämääräinen porukka alkaisi järjestää sinulle yllätystä omin päin.
ap
[/quote]
Aika tiukat on kriteerit, jos tosiystävyyden merkki on itsenäisesti järkätyt yllätysbileet. Sellaisia ei läheskään kaikki sellaisetkaan saa, joilla on paljon kavereita
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:48"]Haista vittu, AP. Olisit tyytyväinen siihen, että sinulla kuitenkin on suku ympärilläsi. Itselläni ei ole kavereita ja ainoat elossa olevat sukulaiset, joihin olen edes hieman yhteydessä, ovat omat vanhempani. En ole järjestänyt mitään juhlia 14 vuoteen.
[/quote]
No, tuo vitun haistattelu ei anna susta kovin mukavaa kuvaa. Mulla on sukulaisia, jotka tiedän, että tulevat kyllä velvollisuudesta, vaikka tiedänkin, että siskoni inhoaa mua, sedät ja tädit on todella etäisiä jne. Silti voin luottaa,että nämä ihmiset tulee pönöttämään sukujuhliin (ja haukkumaan juhlat jälkeenpäin, niinku siskoni) mutta tällästä velvollisuutta ei oo muilla kuin sukulaisilla. Kuitenkin vaikkapa se toinen kaverini matkaa vaikka viime rahoillaan kesken tenttikiireiden jonkun kaverin lapsen ristiäisiin. Mulla ei oo tällästä lojaaliutta muuten, kuin sukulaisilta, osalta niistä.
Me ei pidetty häitä, mutta olisin kyllä saanut polttarit, vaikka ei mullakaan ole yli kolmea kaveria samasta porukasta (siis niin läheisistä, jotka olisin kutsunut polttareihin). Kaikissa polttareissa, missä olen ollut, on kaaso ottanut yhteyttä näihin morsiamen eri ystäviin (joista morsian antaa listan) ja usein polttareissa on ollut ohjelmanumerona selvittää mistä kukin tuntee morsiamen. Ja polttarit kahden kaverin kanssa on täysin asiaa! Parempihan se on olla hyvien ystävien kanssa, vaikka niitä olisi vähän.
Babyshowerit on kyllä aika harvinaisia vielä (ehkä parikymppisillä yleisempiä). Ei kukaan järjestänyt minullekaan, vaikka koen, että mulla on melko paljon kavereita, sain lapset 30 ja 35-vuotiaana (nyt 36), ja omasta ikäryhmästäni tiedän vain yhden naisen, jolle ne on järjestetty. Syynä oli minusta se, että hänen paras kaverinsa on vähän sellainen hössöttäjä, joka tykkää kaikesta kauniista ja söpöstä.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:56"][quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:51"]#13, uskon, että tuolla keinolla saa kyllä omiin juhliinsa vieraita, mutta uskotko, että tuo porukka alkaisi järjestää sinulle vauvakutsuja? He varmaan tulevat kyllä teille vaikka syömään, jos pyydät, mutten usko, että noin epämääräinen porukka alkaisi järjestää sinulle yllätystä omin päin.
ap
[/quote]
Aika tiukat on kriteerit, jos tosiystävyyden merkki on itsenäisesti järkätyt yllätysbileet. Sellaisia ei läheskään kaikki sellaisetkaan saa, joilla on paljon kavereita
[/quote]
Missä tuo määritellään tosiystävyyden merkiksi? Kuitenkin nyt mitä ilmeisimmin moni saa tuollaiset juhlat, mutta se vaatii, että olet jonkun kaveriporukan jäsen. Jos on irrallisia kavereita, niin voi vain itse järjestää. Ja joillakin ei ole ketään.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:51"]
#13, uskon, että tuolla keinolla saa kyllä omiin juhliinsa vieraita, mutta uskotko, että tuo porukka alkaisi järjestää sinulle vauvakutsuja? He varmaan tulevat kyllä teille vaikka syömään, jos pyydät, mutten usko, että noin epämääräinen porukka alkaisi järjestää sinulle yllätystä omin päin.
ap
[/quote]
No ei tietenkään saman tien, mutta yritin vain kertoa, millä tavalla minä olen saanut laajennettua ystäväpiiriäni ja ajan myötä näistä aiemmin tuntemattomista ihmisistä on tullut minullekin kavereita. Jostainhan se tutustuminen täytyy aloittaa. Kuten sanoin, eivät nämä alunperin kaverien kaverit ole minulle vieläkään mitään sydänystäviä, mutta viihdytään samassa porukassa ja kyllä he varmasti osallistuisivat minun juhlieni järjestämiseen. Tottakai primus motoreina toimisi nämä kaksi läheistä ystävääni, mutta niinhän se aina on.
Luulen ap että sulla on jotenkin ylisuuret odotukset, mulla on tosi ekstrovertteja tuttuja, ja vaikka heillä on laaja tuttavapiiri, niin eipä juuri kellään ole niitä läheisiä ystäviä muutamaa enempää. Muut on kavereita, joiden kanssa ollaan tekemisissä silloin tällöin. Kehottaisin siis rentoutumaan ja lopettamaan sen miettimisen, kuinka hyviä kavereita olette ja kuka järjestäisi kellekin mitä, ja vain nauttisit näiden ihmisten seurasta joita sulla elämässäsi on.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:46"]
Mun toinen kaveri asuu ulkomailla, en tunne kavereitaan. Toisenkaan kavereita en tunne, ne asuvat kaverini kotipaikkakunnalla, ja he ovat nimenomaan tuollainen tiivis porukka, jo yläasteelta yhdessä. Minä tutustuin kämppiksenä tähän kaveriin, enkä tule pääsemään asemaan, jossa kaverin "alkuperäiset" kaverit pyytäisivät minut mukaan.
Asenteeni ei mielestäni ole varsinaisesti negatiivinen, varautunut kyllä. Enkä muuten voi laskea miehen kavereita omikseni, sillä en minä heitä kiinnosta. Olen vain senjasen vaimo. Selvästi nämä miehet myös välttävät liian paljoa kontaktia minuun. Ja tuskinpa he muutenkaan mulle babyshowereita olis järjestäneet :D
[/quote]
Ja sitten toisaalta, mä olen saanut hyvän ystävän mieheni kaverin vaimosta, joka ennakkoluulottomasti kutsui mua ja muita miehensä kaverien tyttöystäviä vuosikaudet vaikka minne pippaloihin, ja myös polttareihinsa.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:59"][quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:56"][quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:51"]#13, uskon, että tuolla keinolla saa kyllä omiin juhliinsa vieraita, mutta uskotko, että tuo porukka alkaisi järjestää sinulle vauvakutsuja? He varmaan tulevat kyllä teille vaikka syömään, jos pyydät, mutten usko, että noin epämääräinen porukka alkaisi järjestää sinulle yllätystä omin päin.
ap
[/quote]
Aika tiukat on kriteerit, jos tosiystävyyden merkki on itsenäisesti järkätyt yllätysbileet. Sellaisia ei läheskään kaikki sellaisetkaan saa, joilla on paljon kavereita
[/quote]
Missä tuo määritellään tosiystävyyden merkiksi? Kuitenkin nyt mitä ilmeisimmin moni saa tuollaiset juhlat, mutta se vaatii, että olet jonkun kaveriporukan jäsen. Jos on irrallisia kavereita, niin voi vain itse järjestää. Ja joillakin ei ole ketään.
[/quote]
Niinhän tuossa yritin sanoa. Pointtina oli, ettei kannata tuntea itseään huonommaksi vaikkei yllätysjuhlia saakaan, ei läheskään kaikki saa, vaikkapa juuri siksi että ei ole sitä yhtenäistä porukkaa. Ap:n viestistä sain sen käsityksen, että hän tuntee ettei hänellä olisi samalla tavoin kavereita kuin muilla, koska ei ole saanut yllätysbileitä.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 00:01"][quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 23:51"]
#13, uskon, että tuolla keinolla saa kyllä omiin juhliinsa vieraita, mutta uskotko, että tuo porukka alkaisi järjestää sinulle vauvakutsuja? He varmaan tulevat kyllä teille vaikka syömään, jos pyydät, mutten usko, että noin epämääräinen porukka alkaisi järjestää sinulle yllätystä omin päin.
ap
[/quote]
No ei tietenkään saman tien, mutta yritin vain kertoa, millä tavalla minä olen saanut laajennettua ystäväpiiriäni ja ajan myötä näistä aiemmin tuntemattomista ihmisistä on tullut minullekin kavereita. Jostainhan se tutustuminen täytyy aloittaa. Kuten sanoin, eivät nämä alunperin kaverien kaverit ole minulle vieläkään mitään sydänystäviä, mutta viihdytään samassa porukassa ja kyllä he varmasti osallistuisivat minun juhlieni järjestämiseen. Tottakai primus motoreina toimisi nämä kaksi läheistä ystävääni, mutta niinhän se aina on.
Luulen ap että sulla on jotenkin ylisuuret odotukset, mulla on tosi ekstrovertteja tuttuja, ja vaikka heillä on laaja tuttavapiiri, niin eipä juuri kellään ole niitä läheisiä ystäviä muutamaa enempää. Muut on kavereita, joiden kanssa ollaan tekemisissä silloin tällöin. Kehottaisin siis rentoutumaan ja lopettamaan sen miettimisen, kuinka hyviä kavereita olette ja kuka järjestäisi kellekin mitä, ja vain nauttisit näiden ihmisten seurasta joita sulla elämässäsi on.
[/quote]
Täsmälleen samaa mieltä.
Mulla ei ollut polttareita eikä babyshowereita. Miehelläkään ei ollut polttareita, vaikka sillä on enemmän kavereita kuin mulla, tosin läheisiä ystäviä ei lainkaan. Ei vissiin kukaan vaan tajunnut järjestää ja mentiin aika lyhyellä varoajalla pienimuotoisesti naimisiinkin. Mulla on kaksi kaukana asuvaa hyvää ystävää ja sen lisäksi hyvänpäiväntuttuja. Näistä aineksista ei siis ole syntynyt juhlia. Kolmekymppisjuhlat joskus vietin, mutta ihan pienellä porukalla ja sukulaisia oli moni.
Meilläkään lapsia ei ole kastettu. Esikoiselle on leikkikummit, siis aikuiset ystävät, jotka ovat nämä minun ainoat ystäväni. Kuopukselle ei sitten ole sellaisia löytynytkään, kun ystävieni kummikiintiöt ovat täynnä enkä muutenkaan haluaisi raskauttaa heitä kahden lapsen kummiudella. Kuopus on siis ilman kummeja, ja se vaivaa minua kovasti. Miestä ärsyttää kun puhun asiasta, hänestä teen tyhjästä ongelman.
Hmm, tulipa vähän luuseriolo. Mutta onneksi meitä näyttää olevan muitakin, joilla ei näitä tiettyjä siirtymäriittijuhlia ole elämässä ollut...
Itsellä iso osa ystävistä on miehen sisaruksia ja heidän ystävistään tulleita. :) koetapa tutustua niihin miehen kavereihin ja vaikka heidän naisystäviinsä.
Osa kavereista on tullut myös nyt äitiysvapaiden aikana samassa elämäntilanteessa olevista. Osasta on tullut ihan läheisiäkin, sellaisia jotka on ennen lapsia olleet vain tuttuja, mutta nyt on lähennytty.
Ja mitä vauvakutsuihin tulee niin ihan itse ensimmäiset siskoni kanssa järkkäsin ja seuraavat tulivat sitten samalta porukalta jo luonnostaan :)
Niin, ja mulla on suvusta käytännössä jäljellä vain kaukana asuvat äiti ja veli ja miehellä paljolti sama tilanne. Serkuistani tunnen just ja just nimet, en tiedä niistä mitään muuta ja tää on ollut tilanne lapsuudesta asti. Joten eipä sitä sukuakaan niin paljon ole.
Kolmekymppisjuhlien aikaan veli oli vielä naimisissa ja mukana oli vielä vaimonsa lapsi edellisestä liitosta. Nyt ovat jo eronneet. Pari työkaveria oli siellä myös, mutta nykyisessä työpaikassa ei ole ketään, jonka kanssa voisi olla siviilissä tekemisissä. 30-juhlatkaan ei kyllä olleet mitään ylläripartyt. Pääsin mukaan juhlintaan vasta kun oli jo iltamyöhä. Siihen asti kestitsin vieraita ja hoidin tarjoiluja pöytään yms! t: 29
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 00:20"]Niin, ja mulla on suvusta käytännössä jäljellä vain kaukana asuvat äiti ja veli ja miehellä paljolti sama tilanne. Serkuistani tunnen just ja just nimet, en tiedä niistä mitään muuta ja tää on ollut tilanne lapsuudesta asti. Joten eipä sitä sukuakaan niin paljon ole.
Kolmekymppisjuhlien aikaan veli oli vielä naimisissa ja mukana oli vielä vaimonsa lapsi edellisestä liitosta. Nyt ovat jo eronneet. Pari työkaveria oli siellä myös, mutta nykyisessä työpaikassa ei ole ketään, jonka kanssa voisi olla siviilissä tekemisissä. 30-juhlatkaan ei kyllä olleet mitään ylläripartyt. Pääsin mukaan juhlintaan vasta kun oli jo iltamyöhä. Siihen asti kestitsin vieraita ja hoidin tarjoiluja pöytään yms! t: 29
[/quote]
Oliko tässä valituksessa joku pointtikin? Ei ole tarkoitus olla ilkeä, mutta tuo negatiivisuus kuulostaa aika raskaalta
Mulla taasen on kavereita, mutta hankin lapseni nuorena, ei silloin ensinnäkään ollut mitkään babyshowerit muodissa ja toisakseen kukaan kavereista ei olisi tajunnut sellaisia järkätä. Nyt niitä kyllä on, kun kaverit vääntää vauvoja kuin viimeistä päivää kellon tikittäessä ;-D
Polttareita olen ollut järjestämässä useita, mulla ei niitä ihan senkään takia ole ollut, koska olemme menneet maistraatissa naimisiin ilman häitä.
Mä oon kyllä yrittänyt löytää ystäviä, mutta en onnistu. En tiedä missä vika on. Ehkä oon sen ikänen ettei enää oo helppo ystävystyä. Yritän jutella ja kuunnella ja olla mukava mutta ei kukaan soittele perään.