Miksi pitäisi olla kunnianhimoinen?

Ei tietenkään ole mikään pakko.

No kuka noin väittää?

Ihanku mun tekemä aloitus. Maisterin opinnot kohta pulkassa mutta tykkään nykyisestä siivoustyöstäni.

Mun mielestä elämä pitää elää niinkun itse haluaa, tietysti loukkaamatta muita tahallaan. Jos mä haluan vain siivota, niin ei se ketään loukkaa. Opiskeluista olen saanut sivistystä ja hienoja kokemuksia. Ehkä joskus voisin työllistyä omalle alalleni jos tulee tilaisuus vastaan. Niitä työpaikkoja on vaan aika harvassa, joten joudun muutenkin tekemään muuta työtä välillä. Meillä on vain yksi elämä, ei sitä pidä elää miellyttääkseen muita tai täyttääkseen ympäristön vaalimat normit.

Käytin kymmenen vuotta yrittääkseni olla kunnianhimoinen saavuttajatyyppi. Sitten ummärsin,  että asioiden saavuttaminen ei ole minulle tärkeää. Tykkään vain puuhastella mielenkiintoisten ongelmien parissa. Olen ihan mukavaati palkatussa asiantuntijatyössä,  jossa on hyvät lomat mutta ei etenemisen mahdollisuuksia. Työni on mielekästä ja siinä on kiva kehittyä, mutta en kaipaa enempää vastuuta,  haasteita tai muutakaan muodikasta. Nautin siitä,  kun kaikki käy vuosi vuodelta helpommaksi. 

Omasta mielestä elämässä pitää olla aina jotain haasteita, ja jotain mitä odottaa. Muuten elämä on harmaata ja tylsää! Haasteita ja tavotteita ei ole pakko olla juuri työssä. Mutta tavotteita ja haasteita voi laittaa sitten omalle henkilökohtaiselle elämälle. Esim jos haluaa mennä vaikka jonnekin matkalle tms. niin menee, eikä vaan haaveile, että sitten joskus!

Tämä on sinun elämäsi ei muiden. Käytä päiväsi haluamallasi tavalla! :-) <3